Tilanteen seurauksena myös yhteiskunnalliset levottomuudet ja ääri-ilmiöt ovat vaarassa lisääntyä, aivan kuten monet yhteiskunnalliset kommentaattorit toivat huolestuneena esiin 1930-luvulla.
Pitkittyvän talouslaman oloissa budjettileikkaukset kääntyvät itseään vastaan: kun kansantalouden koko pienenee, kasvaa julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta säästöistä huolimatta. Mikäli vallitsevasta ideologiasta pidetään kiinni ja tilanteeseen reagoidaan leikkaamalla lisää, laman noidankehä syvenee entisestään.
Vastaavasti velkarahalla synnytetty talouskasvu voi helpottaa valtioiden velkatilannetta, jos talous saadaan uusien investointien ja kysynnän kerrannaisvaikutuksilla kasvamaan velkataakkaa nopeammin.
Valtio voi ylläpitää kysyntää, mutta Euroopan unionin nykyisellä keinovalikoimalla se on vaikeaa. Valtioiden liikepankeilta lainaama raha tulee kalliiksi ja kallistuu entisestään epävarmuuden lisääntyessä.
Valtioiden tulisi saada suoraa rahoitusta tai halpaa lainaa keskuspankilta, pystyä devalvoimaan valuuttansa, tai kieltäytyä velkojen maksusta osittain. Jokainen näistä toimista on pankkien kannalta huono uutinen. Kansalaisten ja lopulta myös talouden näkökulmasta muut vaihtoehdot ovat huomattavasti huonompia. Tässä tilanteessa on ratkaisevaa, onnistutaanko Euroopassa tekemään ratkaisuja, jotka eivät ole pankkisektorin mieleen.
http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/kolumni-1930-luvun-ei-tarvitse-toistua
_______
Eduskuntapuolueet ajavat kuntia yhteen niiden taloutta kurjistamalla. Yhdistymisistä saatava taloudellinen hyöty jää kuitenkin täysin kyseenalaiseksi. Sen sijaan kuntien pakkoliitokset tuottavat ongelmia mm. kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja demokratialle. Yhdistämisvimman takana on valtiovallan halu suurempiin palvelualojen kokonaisuuksiin. Niillä valmistaudutaan palvelujen yksityistämiseen ja siirtämiseen suurille kansainvälisille yrityksille. Tunnetusti nämä monikansalliset ketjut eivät ole kiinnostuneita maksamaan verojaan Suomeen.
_________________________
5.Omalla rahalla saa paljon aikaan
Oma raha, itsenäinen keskuspankki ja päätösvalta mahdollistavat sen, että valtio ei enää velkaannu yksityisille pankeille ja sijoittajille, toisin sanoen velkaannu ulos. Valtion pitää itse luoda rahaa oman keskuspankkinsa kautta ja tarvittaessa velkaantua näin sisäisesti itselleen. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Rahaa ei siis keskuspankin kautta pidä lainata tai painaa liikaa.
Luomansa rahan valtio käyttää maan talouden elvyttämiseen, hyvinvoinnin turvaamiseen ja sen lisäämiseen.
_______________________________________
Kuinka usein Pesonen onkaan kirjoittanut tästä asiasta, toivottavasti
vähitellen tajutaan mihin meitä ohjataan,
Ilmaistyövöimaksi ja kerjäläisiksi, suostummeko siihen enää,
olemme tottuneet parempaan.
IPu,a arvostellaan Impivaaraan paluusta, eikö kukaan huomaa
että EU haluaa meidät takaisin torppariaikaan,ja sitä haluaa
myös hallituksemme, koko eduskunta tukenaan.
Impivaaran kallioilla, vapauttaan vaatii kansa.
Pitkittyvän talouslaman oloissa budjettileikkaukset kääntyvät itseään vastaan: kun kansantalouden koko pienenee, kasvaa julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta säästöistä huolimatta. Mikäli vallitsevasta ideologiasta pidetään kiinni ja tilanteeseen reagoidaan leikkaamalla lisää, laman noidankehä syvenee entisestään.
Vastaavasti velkarahalla synnytetty talouskasvu voi helpottaa valtioiden velkatilannetta, jos talous saadaan uusien investointien ja kysynnän kerrannaisvaikutuksilla kasvamaan velkataakkaa nopeammin.
Valtio voi ylläpitää kysyntää, mutta Euroopan unionin nykyisellä keinovalikoimalla se on vaikeaa. Valtioiden liikepankeilta lainaama raha tulee kalliiksi ja kallistuu entisestään epävarmuuden lisääntyessä.
Valtioiden tulisi saada suoraa rahoitusta tai halpaa lainaa keskuspankilta, pystyä devalvoimaan valuuttansa, tai kieltäytyä velkojen maksusta osittain. Jokainen näistä toimista on pankkien kannalta huono uutinen. Kansalaisten ja lopulta myös talouden näkökulmasta muut vaihtoehdot ovat huomattavasti huonompia. Tässä tilanteessa on ratkaisevaa, onnistutaanko Euroopassa tekemään ratkaisuja, jotka eivät ole pankkisektorin mieleen.
http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/kolumni-1930-luvun-ei-tarvitse-toistua
_______
Eduskuntapuolueet ajavat kuntia yhteen niiden taloutta kurjistamalla. Yhdistymisistä saatava taloudellinen hyöty jää kuitenkin täysin kyseenalaiseksi. Sen sijaan kuntien pakkoliitokset tuottavat ongelmia mm. kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja demokratialle. Yhdistämisvimman takana on valtiovallan halu suurempiin palvelualojen kokonaisuuksiin. Niillä valmistaudutaan palvelujen yksityistämiseen ja siirtämiseen suurille kansainvälisille yrityksille. Tunnetusti nämä monikansalliset ketjut eivät ole kiinnostuneita maksamaan verojaan Suomeen.
_________________________
5.Omalla rahalla saa paljon aikaan
Oma raha, itsenäinen keskuspankki ja päätösvalta mahdollistavat sen, että valtio ei enää velkaannu yksityisille pankeille ja sijoittajille, toisin sanoen velkaannu ulos. Valtion pitää itse luoda rahaa oman keskuspankkinsa kautta ja tarvittaessa velkaantua näin sisäisesti itselleen. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Rahaa ei siis keskuspankin kautta pidä lainata tai painaa liikaa.
Luomansa rahan valtio käyttää maan talouden elvyttämiseen, hyvinvoinnin turvaamiseen ja sen lisäämiseen.
_______________________________________
Kuinka usein Pesonen onkaan kirjoittanut tästä asiasta, toivottavasti
vähitellen tajutaan mihin meitä ohjataan,
Ilmaistyövöimaksi ja kerjäläisiksi, suostummeko siihen enää,
olemme tottuneet parempaan.
IPu,a arvostellaan Impivaaraan paluusta, eikö kukaan huomaa
että EU haluaa meidät takaisin torppariaikaan,ja sitä haluaa
myös hallituksemme, koko eduskunta tukenaan.
Impivaaran kallioilla, vapauttaan vaatii kansa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.