Uudet ja vanhat antipsykootit

Lääkkeiden sivuvaikutukset huomataan yllättävän myöhään. Minäkin totuin Pertriptyliin, ja siitä minut yritettiin vieroittaa mahdollisten suunseudun pakkoliikkeiden takia. Eihän siitä vieroituksesta mitään tullut, ja nykyisin syön sitä rohtoa pienen nokareen iltaisin jotta unipuoli toimii.
Lääkäri sanoi, että tuskin minulle noita oireita enää tulee, kun ei ole jo aiemmin tullut.

Nykyisinhän tuota rohtoa annetaan kuureina, psykoosipotilaille.

Neuroleptit antipsykootit = mielenterveyspotilaiden suunnitelmallista hidasta tappamista. Tutkikaa todellisia haittavaikutuksia.

Lukekaa vaikka kokemuksestani Seroquel Prolongin kanssa, olen onnellinen, että olen hengissä. Tätä ei ikinä voisi uskoa todeksi, mutta tämä on ja toivon kovasti vaan, ettei koskaan kenellekään kävisi samalla tavoin. Suurilla annoksilla voidaan saada rajujakin haittoja mutta pienemmätkin tekevät paljon pahaa. Keräsin netistä 3 viikon aikana valtavan määrän vertaistietoa juuri kyseisestä lääkkeestä ja se on aivan hirveetä. Tältä kaikelta ei pitäisi enää sulkea silmiä. Sadattyhannet ihmiset Suomessa syövät mielialalääkkitä ja suuri osa niistä on lapsia ja teini-ikäisiä. Suurista osasta lääkkeistä ei tiedettä miten ne oikeasti vaikuttavat tai mitä tapahtuu pitkä-aikaisen käytön seurauksena. Tosiasia on, että apua tarvitaan mutta ihmiset eivät tiedä millä riskeeraavat. Välittäjä-ainereseptorimäärät pienenevät, aivojen koko pienenee (kliinisissa mittauksissa todettu) ja hermoradat vaurioituvat. Ja kuten minulle kävi, haittoja ei edes tunnistettu vaikka ne suorastaan huusivat. Haittavaikutukset selitettiin uusilla diagnooseilla ja uusia lääkkeitä kehiin. Jos en olisi itse sitä noidankehää murtanut, olisin siinä vielläkin eikä kukaan tietäisi, mitä minulle tapahtuu. Kun nyt kuitenkin pystyisin omalla kohdallani suhteuttamaan oman vastuun ja lääkäreiden vastuun.