17v ja 23v

No, me alettiin seurustelemaan mun poikaystävän kanssa kun minä olin 17 ja hän 23v. Nyt ikää 19 ja hän 25, edelleen yhdessä. Meillä toimii hyvin ja kemiat passaa. Kokeilematta ei voi tietää :)

Tottakai voi, nuoria olette molemmat, ikäero ei ole todellakaan paha. Ainut mikä on joillakin pareilla esteenä tuossa on se että nuorempi osapuoli ehkä lähtee korkeakouluttautumaan yms, kun toinen on jo työelämässä kiinni. Siitä sitten miettimään että miten kulut jaetaan kun ollaan vasta alettu seurustelemaan eikä viittisi siivellä elää.
Riippuu täysin elämäntilanteista...opiskellakin voi toki minkä ikäisenä tahansa, ei ole pelkästään nuorten hommaa..

Olin 18 kun aloin seurustelemaan nykyisen avomieheni kanssa, joka on minua 5 vuotta vanhempi. Olemme olleet kohta 4 vuotta yhdessä ja sinällään suhde on toiminut oikein hyvin, mutta minä haluaisin matkustella, tehdä asioita, kokea uutta, mutta mieheni taas viihtyy kotona. Usein mietin että meneekö elämäni kotona, miehen ehdoilla ja nuoruuteni valuu hukkaa. Muut samanikäiset matkustelevat ja opiskelevat ulkomailla, käyvät baareissa, risteilyllä, tekevät extempore juttuja, joista minä jään paitsi.
Toivon että olisin tavannut mieheni myöhemmin ja elänyt nuorempana, vaikken mikään vanha olekaan. Myös eroa olen pohtinut kuukausia siitäkin syystä ettei meillä ole paljon yhteistä, muuta kuin asumme saman katon alla. Parisuhteet ovat yksilöllisiä ja se mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi joillain muilla. Kokeile ihmeessä, mutta mikäli alkaa epäilyttää, niin älä tuhlaa nuoruuttasi huonossa suhteessa.

Itse tapasin mieheni kun olin 17 ja mies 23. Olemme olleet nyt 7 vuotta yhdessä ja meillä on 2 vuotias tyttö.
Tietysti välillä on hankalaa niin kuin varmaan kaikissa suhteissa, mutta ei ole tullut koskaan mieleen erota.
Uskon että olemme aina yhdessä ellei tule esiin pettämistä jne...

Kokeilemalla selviää. Minulla ja miehelläni on ikäeroa yli 10 vuotta, hyvin toimii. :) Ja itse olen 20 v.