Hampaat ja leuka eri maata!

Olipa männäviikolla radio auki, vai oliko jo edllisellä, mutta jossain vaiheessa siellä ruvettiin haastattelemaan hammaslääketieteen asiantuntijaa. Kuului olevan niitä tavallisia harjaamis ja lankaamisjuttuja etupäässä, kunnes yht`äkkiä aihe muuttui, ja asiantuntija rupesi kertomaan hammaslääketieteen ihmeistä. Silloin korvakin herkistyi kuulemaan paremmin.

Hän kertoi, että hampaat ja leuka ovat olleet oma yksikkönsä, eivätkä ne ole kuuluneet lainkaan muuhun kehon kokonaisuuteen! Vasta viime aikoina on näkemys muuttunut, että ne kuuluisivat kehon kokonaisuuteen!

Jos olisi ollut pullakahvien aIka, nin kyllä pulla olisi mennyt väärään kurkkuun, ja kahvit rinnuksille, tämän tiellisten tukimusten tulosten kertomisen jälkeen!
30273
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Saksassa on jo pitkään huomattu, että jos esim. yksi takahammas puuttuu, muuttuu pään asento, niskan lihasten toiminta muuttuu, vartalo kiertyy ja jalat rasittuu. Kengän pohjatkin kuluu epätasaisesti.

Äänestä

Tällä varmaan tarkoitettiin hampaiston yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin, aivosairauksiin, diabetekseen...

Äänestä

Siis noin paljon hampaiden aiheuttamia vaivoja ja ongelmia!

Onhan se selvempi ja yksinkertaisempi näkemys, kun kerrotaan, että hampaat ja leuka eivät kuulu kehoon, vaan ovat ihan erillinen yksikkö, joka ei voi vaikuttaa eikä aiheuttaa varsinaiseen kehoon mitään ongelmia!

Äänestä

Ja sitten voi vaivojaan valittavalle potilaalle kertoa silmät kirkkaina, että kun ei vaan tiedetä mistä ne vaivat johtuu!

Äänestä

Mutta ei meillä!

Mielenkiintoista, että tuollaisesta tutkimuksesta ja tuloksista meillä ei ole hiiskuttu mitään! Meillä pysytellään vain niillä perinteisillä linjoilla, joissa aamuin ja illoin pitää hampaita harjata sillä pimpom fluorihammastahnalla. Ja langata. Jos hampaissasi löytyy vikaa, ett ole noudattanut asiantuntijan ohjeita, ja palaute on katkera.

Vai onko tuollaiset tulokset pantu kaikelta kansalta pois näkyvistä, sinne "salaisiin kansioihin", etteivät ne pääse sekoittamaan näitä hyviä käytäntöjä?

Äänestä

Uskon, että ymmärsit hieman väärin. Eli että hammaslääketiede olisi pitänyt hampaita ja leukoja erillisenä yksikkönä, joka ei kuulu muuhun ruumiiseen. Suun mieltäminen muusta ruumiista irralliseksi yksiköksi kuvastaa enemmänkin valtayleisön valutettavaa näkemystä hampaiden hoidon törkeydestä yleisterveyttä ajatellen. Toki tietämys on valtavasti lisääntynyt ja sen vuoksi asiantuntija kertoi, että näkemys on muuttumasssa.
Toki jos puhutaan ajasta niin sata vuotta sitten, on virallisen lääketieteen käditys hampaiden vaikutuksesta yleisterveyteen voinut olla ns. kivikautinen. Mutta vielä on tehtävää jäljellä, mistä kertoo se, että suomalaiset ovat esimerkiksi euroopan laiskimpia hampaiden harjaajia, minkä vuoksi myytti suomalaisten hyvistä hampaista on mennyttä.

Äänestä
  • Mikä se semmoinen valtayleisö onkaan???????????

    Äänestä

Ja se harjaus tai harjaamattomuus on kaikkien ongelmien hoito tai syy ja seuraus! Onkohan kansa jo kyllästynyt tuohon jatkuvaan harjaamisesta vaahtoamiseen, ja katsoo sen menneen jo liiallisuuksiinkin? Ovatko ongelmat hampaiden hoidossa niin vähissä, että tuo jatkuva harjaaminen ja sen toisteleminen hoitaa ja korvaa kaikki muut ongelmat?

> Suun mieltäminen muusta ruumiista irralliseksi yksiköksi kuvastaa enemmänkin valtayleisön valutettavaa näkemystä hampaiden hoidon törkeydestä yleisterveyttä ajatellen......

Valtayleisöhän on aina se ymmärtämätön eikä ymmärrä parastaan mitä sille tarjotaan. Yllä olevan ymmärtäminenkin kun tuottaa jo vaikeuksia. Onko se varsinainen esitys nyt muuttunutkin valtayleisön esitykseksi?

Äänestä
  • Kyllä se nyt vaan on niin, että suurimman osan hammassairauksista aiheuttaa biofilmi, eli bakteerit (poislukien siis esim. tapaturmat). Vastustuskyvylläkin on suuri merkitys, mutta tärkein hoito on biofilmin jatkuva poistaminen hampaiden pinnalta harjaamalla ja välien puhdistuksella. Ja juuri silloin kun vastustuskyky on heikko (esim. alentunut syljeneritys) tuolla biofilmin poistolla on ratkaiseva merkitys!
    Koko hammashoidon tarkoituksena on se, että ihminen itse kykenisi huolehtimaan suunsa terveydestä ja ylläpitämään sitä edellä mainituin keinoin. Siinä puhdistus- ja vastaava neuvonta on tärkeysjärjestyksessä numero uno. En ymmärrä, miksi vastustus tätä kaikkein tärkeintä hoitoa kohtaan on niin suurta! Onko niin vaikea uskoa, että lähes kaikki terveyttä edistävä ja ylläpitävä hoito todellakin tapahtuu kotona?

    Äänestä

Valtayleisöllä kirjoittaja tarkoitti tietysti kansan enemmistöä. Näin minä ymmärrän.

Suomessa on monet vuodet passitettu isoihin sydänleikkauksiin ym. menevät ihmiset ensin hammaslääkäriin ja sitten vasta varattu aika leikkaukseen, jotta leikkauksissa päästäisiin vähillä ylimääräisillä komplikaatioilla. Tämä tieto vain ei ole iskostunut nuorempien ihmisten mieleen, että hampaiden terveys on osa koko kehon terveyttä.

Aikuisten on annettu hoitaa hampaitaan miten sattuu, ne eivät ole aina edes kuuluneet terveyskeskushammaslääkärille. Tälläkin hetkellä tilanne on heikko, kun monessa terveyskeskuksessa on liian vähän hammaslääkäreitä.

Edelleen paras tapa pitää hampaistaan huolta, on harjata ne kaksi kertaa päivässä ja mieluusti käyttää sitä hammaslankaakin.

Äänestä

Kyse on siitä, että samalla kun hammaslääketiede eriytettiin lääketieteestä, alettiin jossain vaiheessa mennä metsään siinä, että eriytyminen tapahtui niin vahvasti. Sen sijaan, että suuta olisi hoitanut lääketieteen erikoislääkäri, kutsuttakoon nyt vaikka suulääkäriksi, tuli hampaiden hoitoon keskittynyt hammaslääkäri. Tällä radalla ollaan edelleenkin. Ei siitä ole kuin reilu 10 vuotta, kun aikuiset eivät päässeet hammashoitoon terveyskeskukseen eivätkä myöskään saaneet yksityishammaslääkärin antamaan hoitoon kelakorvausta. Jos oli sairaus vaikka varpaassa, sen hoitoa yhteiskunta tuki, mutta jos kyseessä oli hammassairaus, hoito oli itse hankittava ja kustannettava. Luultavasti haastateltu oli pohtinut juuri tätä dilemmaa.
Nykyaikana tuntuu toki uskomattomalta, että hammasperäinen tulehdus ei muka vaikuttaisi myös yleisterveyteen, mutta tällaista ajattelutapaa on todella ollut. Suun sairauksia on helppo piilotella, eivätkä ne aina näy päällepäin. Perusterveellä ihmisellä hammassairaus on lisäksi pitkään oireeton ja paikallinen. Vasta kun tulehduksen tietty laajuusaste on saavutettu, voi olla henkikin vaarassa. Oikeastaan on ihme, ettei hammas- ja suusairauksien vaikutuksia yleisterveyteen ole noteerattu paljon aikaisemmin, vaan vasta viimeisen parin vuosikymmenen aikana on saatu tutkittua tietoa yhteydestä esim. sydän- ja verisuonisairauksiin, muihin yleissairauksiin (esim. reumataudit ja diabetes) sekä raskauskomplikaatioihin.
Joka tapauksessa muinainen jako "hammaslääketieteeseen" ja "muuhun lääketieteeseen" jatkuu edelleen.

Äänestä

> Kyse on siitä, että samalla kun hammaslääketiede eriytettiin lääketieteestä, alettiin jossain vaiheessa mennä metsään siinä, että eriytyminen tapahtui niin vahvasti........

Mikä oli syy että hammaslääketiede eriytettiin lääketieteestä, ja niin vahvasti kuten kerrot?

Äänestä
  • Lääkäreitä on ollut jo satoja vuosia, hampaita taasen hoitivat aikoinaan kyläsepät ja parturit.
    Ja vielä nykypäivän Intiassa kadunvarsihammaslääkärit ovat ihan arkipäivää.

    http://m.youtube.com/watch?v=S8zGB7vFNRI&desktop_uri=/watch?v=S8zGB7vFNRI

    Eli hammasläketiede on vasta viimeisen 100 vuoden aikana kehittynyt, paljon on jo saatu kurottua väliä umpeen, kun puhutaan suun teveydestä tärkeänä osana yleisterveyttä. Mikäli hammaslääketitede tuotaisiin esim. Suomessa töysivertaisena yleislääketieteen kanssa, se vaatisi yhteiskunnalta valtavasti rahaa ( eli jos yhteiskunta alkaa maksaa kaiken hammashoidon kuten esim. lonkkaleikkauksen yms.)

    Äänestä

  • Jozzucca kirjoitti:

    Lääkäreitä on ollut jo satoja vuosia, hampaita taasen hoitivat aikoinaan kyläsepät ja parturit.
    Ja vielä nykypäivän Intiassa kadunvarsihammaslääkärit ovat ihan arkipäivää.

    http://m.youtube.com/watch?v=S8zGB7vFNRI&desktop_uri=/watch?v=S8zGB7vFNRI

    Eli hammasläketiede on vasta viimeisen 100 vuoden aikana kehittynyt, paljon on jo saatu kurottua väliä umpeen, kun puhutaan suun teveydestä tärkeänä osana yleisterveyttä. Mikäli hammaslääketitede tuotaisiin esim. Suomessa töysivertaisena yleislääketieteen kanssa, se vaatisi yhteiskunnalta valtavasti rahaa ( eli jos yhteiskunta alkaa maksaa kaiken hammashoidon kuten esim. lonkkaleikkauksen yms.)

    > Eli hammasläketiede on vasta viimeisen 100 vuoden aikana kehittynyt, paljon on jo saatu kurottua väliä umpeen, kun puhutaan suun teveydestä tärkeänä osana yleisterveyttä. Mikäli hammaslääketitede tuotaisiin esim. Suomessa........

    Onpa siinä ollut kuromista umpeen, jos lähtökohta on ollut tuo mistä aloituksessa kerrotaan!

    Äänestä

> Eli hammasläketiede on vasta viimeisen 100 vuoden aikana kehittynyt, paljon on jo saatu kurottua väliä umpeen, kun puhutaan suun teveydestä tärkeänä osana yleisterveyttä......

Vaikuttaa jonkin verran oudolta nämä tieteiden kiemurat ja jaottelut? Onko niitä potilaille mitenkään selvennetty? Kun potilas on siinä hoitotuolissa, kuvittelee hän, että hampaatkin hoidetaan yhtä suurella tarkkuudella kuin muukin keho ja kokonaisuus!

Mutta näinkö hän on ollut omiin uskomukisiinsa liian uskovainen? Missään vaiheessa nämä tieteelliset jaottelut ja kiemurat eivät ole hänelle selvinneet, vaan hän on kuvitellut leuan ja hampaiden kuuluvan siihen kokonaisuuteen, johon myös kädet, jalat, pää ja paljon muutakin tavaraa kuuluu, sekä että niitä myös hoidetaan yhtä suurella tarkkuudella kuin muutakin kokonaisutta!

Onko hän siis ollut tietämättän sitä aina esiin tulevaa tiedettä jopa edellä?

Äänestä
  • Jotkut ne jaksaa viisastella. Kyllä kai jokainen tietää, että hammaslääkärissä hoidetaan pääsääntöisesti hampaita ja se on varsin toimenpidekeskeistä. Valitettavasti paljon joudutaan tekemään selvää sairauden hoitoa, kotihoito puolestaan on ennaltaehkäisevää hoitoa. En oikein usko, että koko hammaslääketieteen historiaa on järkevää läpikäydä hammashoitotilanteessa. Hoito on joka tapauksessa sitä minkä sillä hetkellä uskotaan olevan oikein.

    Jo muinaiset egyptiläiset paikkasivat hampaita sulalla lyijyllä ja valmistivat poistettujen hampaiden tilalle kultasiltoja. Ennen kuin bakteerit keksittiin, hammasmädän eli karieksen syyksi arveltiin hammasmatoja. Tulehduksia on hoidettu iilimadoilla. Sokerin ja karieksen yhteys selvisi vasta 1950-luvulla. Turbiinipora tuli 1960-luvun lopulla. Ksylitoli keksittiin 1970-luvulla. Yhdistelmämuovi yleistyi hampaiden paikkauksessa 1980-luvun lopulla. Implantit yleistyivät 1990-luvulla. Keraamiset mateteriaalit ovat kehittyneet erityisesti 2000-luvulla. Mitähän vielä keksitään?

    Äänestä

> En oikein usko, että koko hammaslääketieteen historiaa on järkevää läpikäydä hammashoitotilanteessa. Hoito on joka tapauksessa sitä minkä sillä hetkellä uskotaan olevan oikein.......

Mielellään puhutaan TIETEESTÄ asian yhteydessä, jonka oletetaan olevan jotain muuta kuin uskonasia.

Jos potilaalle kerrotaan uskottavan, että hampaasi ja leukasi eivät kuulukaan kokonaisuuteesi, vaan ovat ihan erilliset yksiköt, niin moni potilas voisi siinä tapauksessa ottaa vielä tuumaustauon ennen varsinaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä! Se tuskin on liikaa vaadittu?

> Mitähän vielä keksitään?

Palstalla on kyselty useasti tähän samaan kokonaisuuteen kuuluvasta hampaiden ja purennan epätasapainosta, ja sen mahdollisista vaikutuksista. Mitään vastausta ei ole kuitenkaan vielä näkynyt, eikä ole keksitty!

Voisiko siihen keksiä? vastauksen, kun aihe kuitenkin näkyy kiinnostavan sitä tietämätöntä, kuitenkin tiedonhaluista "valtayleisöä" runsaastikin?

Äänestä

"Palstalla on kyselty useasti tähän samaan kokonaisuuteen kuuluvasta hampaiden ja purennan epätasapainosta, ja sen mahdollisista vaikutuksista. Mitään vastausta ei ole kuitenkaan vielä näkynyt, eikä ole keksitty!

Voisiko siihen keksiä? vastauksen, kun aihe kuitenkin näkyy kiinnostavan sitä tietämätöntä, kuitenkin tiedonhaluista "valtayleisöä" runsaastikin? "
Tähän on vastauksia ja hoitoja. Ongelma on laaja ja maailmalla tähän on, sanoisinko, pureuduttu. Suomi on jäljessä.
Eli-iän kasvu on aiheuttaa tarvetta uusia purenta vähintään kerran elämässä. Monella 40-50 vuotiaalla purenta on madaltunut 4-6mm. Aihe on ongelmallinen, koska korjaustoimet ovat ovat lähes aina mittavat ja kalliit. Yhteiskuntakaan ei ole halukas osallistumaan kuluihin.

Äänestä

> Monella 40-50 vuotiaalla purenta on madaltunut 4-6mm. Aihe on ongelmallinen, koska korjaustoimet ovat ovat lähes aina mittavat ja kalliit. Yhteiskuntakaan ei ole halukas osallistumaan kuluihin.

Entä jos lähdettäisiin liikkeelle pienemmistä ongelmista, kuin koko purennan madaltumisesta? Jos vaikka yhden tai kahden hampaan virheellisten kontaktien aiheuttamista ongelmista, jos niitä virheelliset kotaktit ja -purenta voivat aiheuttaa!

Äänestä

Onkos ne virheelliset hammaskontaktit ja purennat aivan tuntemattomia käsitteitä ja aiheita tällä alalla, kun minkäänlaisia vastauksia kysymyksiin ei ole löytynyt eikä näkynyt?

Tuo purennan madaltuminen vaikuttaisi olevan aivan eri juttu, kun kyselyjä herättänyt aihe!

Äänestä

Eikö todellakaan ole mitään tietoa, edes ammattilaisilla, tuosta runsaasti kyselyjä aiheuttaneesta aiheesta, virheellisistä hammaskontakteista ja purennan tasapainosta?

Eikö sen huomioiminen kuulu edes asiantuntijan toimenkuvaan, vai onko aihe vain joidenkin tietämättömien kuvitelmia ja mielikuvituksen tuotetta?
Etenkin niiden kerrotuista aiheuttamista ongelmista?

Äänestä

Varmaan kaikki liittyy kaikkiin......

Äänestä

No, mutta olipas vaikea aihe tuo purenta! Eikö kenelläkään, edes alan ammattilaisilla todellakaan ole aiheesta tietoa eikä näkemystä mitkä voivat olla purennan, etenkin virheellisen purennan seuraukset ja vaikutukset?

Eikö edes Umppu1, jolla joskus näkyy olevan kovin reippaitakin mielipiteitä, osaa sanoa aiheesta mitään?

Äänestä

Onpa tämä todellakin vaikea aihe! Kukaan, ei edes asiantuntijat tiedä aiheesta mitään! Kuuluuko samaan vaikeustasoon kuin palstan aloituskin?

Kun potilas, potilaat kuitenkin valittelevat kipujaan, niin pillerit ja piikit käyvät sitten hyvin kaupaksi. Jopa vuosikymmeniä, kuten alla olevassakin tapauksessa on käynyt.
Aina on esitetty ja vaadittu niitä säästöjä. Kuinkahan ne toteutuvat näissäkin tapauksissa?

http://www.studio55.fi/terveys/article/riitta-eli-jatkuvan-paansaryn-kanssa---syy-selvisi-38-vuoden-jalkeen/126260

Äänestä
  • No vastataan nyt sitten.
    Aihe on niin laaja ettei siihen voi vastata.
    Jotkut pärjää purennalla missä on vain muutama kontakti, aukkoja, kallistumia, kulumia, naksuntaa...
    Joillekin 0,01mm heitto purennassa voi olla liikaa...
    Nykyiset tietokoneella suunnitellut purennat ovat lisänneet ongelmia.

    Äänestä

Onpa todella vaikeasta ja laajasta aiheesta kysymys! Tutkimuksia tehty jopa 38 vuotta, ennenkö ongelman syy rupeaa selviämään, ja potilaan kipuja ja ongelmia voidaan ruveta kunnolla, potilaan edut huomioiden hoitamaan!
Mitkä ovat noin pitkän tutkimusajan rahallisetkin kulut, puhumattakaan potilaan kärsimyksistä!

Millä muulla sektorilla tuo olisi mahdollista?

Äänestä

> Nykyiset tietokoneella suunnitellut purennat ovat lisänneet ongelmia.

Mikä ihme se semonen tietokoneella suunniteltu purenta oikein onkaan?

Äänestä

Tietokonehan on tarkoitettu, tehty auttamaan ja helpottamaan töitä! Kuinkas se tässä tapauksessa vain lisää ongelmia?

Äänestä
  • Suurin ongelma on siinä, että tietokone ei pysty matkimaan leukojen liikkeitä. Toinen on ohjelmien heikko taso, ne ei pysty lukemaan purentaa aina oikein.
    Kolmas on laitteita käyttävien henkilöiden koulutuksen puute ja kiireellä tekeminen.
    Suuri haitta on myös jyrsimien laatu, niillä ei saa vaadittavaa 30 myyn tarkkuutta.
    Laitteet ovat lisäksi järkyttävän kalliita ( kun laskee kaikki kulut) verrattuna jäljennöstekniikkaa, jonka kulut on muutaman kympin.
    Jäljennösteniikalla ei vastaavia ongelmia ole, sen haitta on vain pidemmät aikataulut.

    Äänestä

Tietokoneko tarkistaa potilaiden purennan ja hammaskontaktit, vai minkä esityksen tuohon teit?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ookkos nä kuullu? kirjoitti:

Olipa männäviikolla radio auki, vai oliko jo edllisellä, mutta jossain vaiheessa siellä ruvettiin haastattelemaan hammaslääketieteen asiantuntijaa. Kuului olevan niitä tavallisia harjaamis ja lankaamisjuttuja etupäässä, kunnes yht`äkkiä aihe muuttui, ja asiantuntija rupesi kertomaan hammaslääketieteen ihmeistä. Silloin korvakin herkistyi kuulemaan paremmin.

Hän kertoi, että hampaat ja leuka ovat olleet oma yksikkönsä, eivätkä ne ole kuuluneet lainkaan muuhun kehon kokonaisuuteen! Vasta viime aikoina on näkemys muuttunut, että ne kuuluisivat kehon kokonaisuuteen!

Jos olisi ollut pullakahvien aIka, nin kyllä pulla olisi mennyt väärään kurkkuun, ja kahvit rinnuksille, tämän tiellisten tukimusten tulosten kertomisen jälkeen!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu