Tässäpä oma tarinani. Olin töissä vakituisessa paikassa, josta lähdin omasta tahdostani kun en oppinut enää mitään uutta, halusin haastavampia töitä. Viimme vuoden lopulla sainkin sitten juuri sellaisia töitä mistä olin haaveillutkin. Paikkaa luvattiin vakituiseksi neljän kuukauden koeajan jälkeen, joten vaihdoin työpaikkaa.
Ehdin olemaan tässä uudessa työpaikassa kaksi kuukautta kun minut sanotaan irti. Ei mitään kuulemisia tai kunnollisia perusteita, sanottiin vaan "ettei ole enää töitä". Lain antamasta kuulemis- ja perustepakosta en tuolloin tiennyt enempää kuin sika tuulimyllystä, joten tyydyin sekavassa mielentilassa kohtalooni. Epäilijoille tiedoksi että hoidin työni hyvin ei mitään valituksia koskaan. Työkavereista en osaa sanoa noin lyhyen tuttavuuden perusteella mitään mutta toimeen tultiin, tosin saattoihan joku ollakkin "kateellinenmulkku" näin kun oikein asiaa miettii.. Pomoa ei paljoa työpaikalla näkynyt joten enimmäkseen olin yhteydessä pikkupomoihin... Oma epäilyni irtisanomisestani onkin ettei naamastani vain yksinkertaisesti pidetty / kateellisuus, ehkä mulla meni liian hyvin kun oli uusi tyttöystävä, suhteellisen hyvä auto, oma asunto jne... Potkujen jälkeen en saanut asiallista työtodistusta vaan sellaisen jossa taitojani todella vähäteltiin. Pyysin arvostelut koska olin mielestäni hoitanut työni asiallisesti, mikä lienee nyt jälkeen päin koitunut virheeksi. Liittoon tarvitsemaani palkkatodistusta sain odottaa yli kolme ja puoli kuukatta työantajalta ennenkuin sain sen lopulta liiton painostuksesta jolloin päivärahahakemukseni vasta otettiin käsittelyyn. Olin ilman minkäänlaisia rahoja reilun neljä kuukautta, onneksi olen ollut säästäväinen koko pienen ikäni joten tuo kiusanteko ei minua juuri haitannut.
No nyt on sitten oltu työttömänä reilu puoli vuotta ja oon lähettänyt työhakemuksia, avoimia hakemuksia, soitellut työnantajille, käynyt haastatteluissa lukuisia kertoja.... Tuloksetta.
Epäilen olevani jollain mustallalistalla tms. kun kaikki työmahdollisuudet menee syteen tai saveen tai molempiin. Kysynkin kuinka yleistä työnantajien on soitella entisiin työpaikkoihin kyselläkseen työnhakijasta? Voisinhan tietysti jättää mainitsematta koko tuon epäonnisen työpaikan ceeveessäni mutta millä selitän sen että olen lähtenyt omasta halusta vakituisesta työpaikasta työttömäksi, vai olisiko työhaastatteluissa vain sanottava suoraan että astuin paskaan mainitussa työpaikassa, kaikkihan joskus kuitenkin jollain tavalla likaavat kenkänsä...
Ehdin olemaan tässä uudessa työpaikassa kaksi kuukautta kun minut sanotaan irti. Ei mitään kuulemisia tai kunnollisia perusteita, sanottiin vaan "ettei ole enää töitä". Lain antamasta kuulemis- ja perustepakosta en tuolloin tiennyt enempää kuin sika tuulimyllystä, joten tyydyin sekavassa mielentilassa kohtalooni. Epäilijoille tiedoksi että hoidin työni hyvin ei mitään valituksia koskaan. Työkavereista en osaa sanoa noin lyhyen tuttavuuden perusteella mitään mutta toimeen tultiin, tosin saattoihan joku ollakkin "kateellinenmulkku" näin kun oikein asiaa miettii.. Pomoa ei paljoa työpaikalla näkynyt joten enimmäkseen olin yhteydessä pikkupomoihin... Oma epäilyni irtisanomisestani onkin ettei naamastani vain yksinkertaisesti pidetty / kateellisuus, ehkä mulla meni liian hyvin kun oli uusi tyttöystävä, suhteellisen hyvä auto, oma asunto jne... Potkujen jälkeen en saanut asiallista työtodistusta vaan sellaisen jossa taitojani todella vähäteltiin. Pyysin arvostelut koska olin mielestäni hoitanut työni asiallisesti, mikä lienee nyt jälkeen päin koitunut virheeksi. Liittoon tarvitsemaani palkkatodistusta sain odottaa yli kolme ja puoli kuukatta työantajalta ennenkuin sain sen lopulta liiton painostuksesta jolloin päivärahahakemukseni vasta otettiin käsittelyyn. Olin ilman minkäänlaisia rahoja reilun neljä kuukautta, onneksi olen ollut säästäväinen koko pienen ikäni joten tuo kiusanteko ei minua juuri haitannut.
No nyt on sitten oltu työttömänä reilu puoli vuotta ja oon lähettänyt työhakemuksia, avoimia hakemuksia, soitellut työnantajille, käynyt haastatteluissa lukuisia kertoja.... Tuloksetta.
Epäilen olevani jollain mustallalistalla tms. kun kaikki työmahdollisuudet menee syteen tai saveen tai molempiin. Kysynkin kuinka yleistä työnantajien on soitella entisiin työpaikkoihin kyselläkseen työnhakijasta? Voisinhan tietysti jättää mainitsematta koko tuon epäonnisen työpaikan ceeveessäni mutta millä selitän sen että olen lähtenyt omasta halusta vakituisesta työpaikasta työttömäksi, vai olisiko työhaastatteluissa vain sanottava suoraan että astuin paskaan mainitussa työpaikassa, kaikkihan joskus kuitenkin jollain tavalla likaavat kenkänsä...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Menin joskus avautumaan edellisestä duunistani, jossa siis minut irtisanottiin laittomasti, sain paikan ja sympatiapisteet:)
Se tosin tuntui jo silloin niin riskiltä idealta lähteä avautumaan, että miettisin kahdesti vaikka hyvin kävikin.
Kertokaa jos tiedätte ns. mustasta listasta, se olisi minustakin mielenkiintoista.
Puoli vuotta nyt on vielä aika vähän, mutta kun homma pitkittyy niin kyllä kannattaa ottaa myös hieman radikaalimmat konstit käyttöön. Aiemman työpaikan haukkuminen voi tehdä terääkin.
Kun tietäisi haastattelijoiden 'elämänkerran' tai edes cv:n etukäteen, niin siitä olisi varmaan suurin hyöty. Se persoona jonka näkee haastatteluhetkellä ja todellisuus voivat olla ihan muuta.
Uskon tarinasi täysin. Tuttu juttu myös täällä. Minä lähdin yliopistohommista kyllästyneenä jatkuviin määräaikaisiin sopimuksiin kun uudessa paikassa lupasivat vakituisen paikan 4 kk koeajan jälkeen. Kävin läpi useat haastattelut ja soveltuvuuskokeet ja minut valittiin paikkaan useita kuukausia kestäneen prosessin jälkeen. Tämän jälkeen työpaikka koulutti minua tehtäviini eri kurseilla normaalin työnteon ohessa. Työpanostani kiiteltiin ja kuten sinullakin esimies ei telemisiäni liiemmin seurannut. Potkut viikkoa ennen koeajan päättymistä ilman mitään perusteluita tai kuulemisia, huomautuksista puhumattakaan. Ei edes työhönopastajani mielipidettä kysytty. Sain hyvän työtodistuksen, jossa purkamisen syynä koeaika. Työkkäri meinasi pistää 3 kk karenssin koska työnantaja ei suostunut kirjoittamaan lappua, jonka mukaan työsuhteen purkaminen oli heidän aloite. Riitautin asian ja yli puoli vuotta taistelin. Tutustuin työlainsäädäntöön ja löysin näkemystäni tukevia lainkohtia runsaasti. Tuloksetta. Firman henkilöstöosastolla painoi enemmän pomon sana kuin lakipykälät. Karenssia ei toki tullut, mutta työpaikkaa en takaisin saanut. Firma oli valmis maksamaan jollekin väärästä valasta mikäli työtuomioistuimeen mentäisiin. (Röyhkeästi ilman todistajien läsnäoloa kertoivat). Tapauksesta opin sen, että purkamisen perusteet firma voi keksiä vaikka jälkikäteen eikä sen tarvitse osoittaa niitä mitenkään todeksi. 8 kk hain aktiivisesti töitä ja opiskelin avoimessa yliopistossa ja hoidin lapsiani (3 kpl) ja tein kotiaskareita sekä harrastin liikuntaa. Harkitsin oman yrityksenkin perustamista. Kaverin kautta pääsin lopulta määräaikaiseen hommaan 4 kk:ksi ja nyt taas takaisin yliopistolla määräaikaisena 8 kk tämän vuoden loppuun.
Niin ja todellinen syyhän potkuihin oli se, että minut palkattiin vaan sijaiseksi vakinaisen opintovappan ajaksi. Kukaan vaan ei sitä minulle missään vaiheessa kertonut eikä työsopimuksessa ollut siitä mitään. Tiesin mennessäni, että kaveri on opintovapaalla ja mahdollisesti vaihtamassa alaa. Sopimusneuvotteluissa vakuuttivat, että hänen paluullaan ei ole mitään merkitystä minun työn jatkumisen kannalta. Työsuhteeni purkamista edeltäneenä päivänä hänen jatkohalukkuuttaan firmassa kuitenkin jostain syystä kyseltiin...Neuvotteluista tehtiin muistiinpanot, mutta firma tietenkin kieltäytyi niitä liittoni lakimiehelle antamasta.
Purkamisen yhteydessä vieläpä ilkesivät (ilman todistajien läsnäoloa) kehua työpanostani ja lupasivat, että pääsen takaisin vanhana työntekijänä, kunhan tekevät kartoituksen firman sisällä sopivasta vaihtoehtoisesta paikasta. Puolitoista vuotta myöhemmin kartoitus on kuulemma edelleen kesken. Taisi asian riitauttamainen muuttaa mielet...
Eräässä vaiheessa tuli jopa mieleen, että esimies halusi minusta eroon, koska olin häntä "oppineempi" ja monissa asioissa häntä pätevämpi. No pari kuukautta lähtöni jälkeen firman organisaatiota hieman muutettiinkin ja ex-esimieheni siirtyi toisiin hommiin ja opintovapaalta palannut kaveri sai enemmän vastuuta. Sen verran korkeantason palavereissa minäkin istuin, että tärkeintä ei yksikön toiminnassa ollut se että voittoa tuli, vaan se miten voiton määrä kasvaisi jatkuvasti.
Minun onneni oli, että kyseinen firma on tunnettu jatkuvista ongelmistaan työvoimaviranomaisten ja työntekijäliittojen kanssa. Niinpä tarinani uskottiin helposti eri viranomaistahoilla.
En usko mihinkään yleisiin Mustiin Listoihin, mutta firman sisäisiin listoihin kylläkin. Hain nimittäin saman firman toisesta yksiköstä töitä ja haastatteluvaiheeseen asti pääsin. Siellä tietenkin tuli esiin, että olin ollut kyseisessä firmassa aiemmin vähän aikaa. Ajattelin olla rehellinen ja kertoa asiat niin kuin ne olivat. Ei tullut työpaikkaa, eivätkä mistään kartoituksesta olleet kuulleetkaan.
Minäkin olen kovasti miettinyt kannattaako tuota työpaikkaa ja sen työtodistusta missään cv:ssä käyttää, koska työtodistuksessa oleva viittaus koeaikaan purkamisen syynä voi antaa sen kuvan, etten ollut pätevä työssäni. Vaikka pääluottamusmiehen kautta sain kuulla, että minun tulisi saada sellainen työtodistus, jossa ei tuota mainintaa olisi, niin sellaista en tule koskaan saamaan.
Tämä kaikki tapahtui itäisessä suomessa eräässä suuressa muovialan yrityksessä.
Et välttämättä ole tehnyt töissä mitään väärin tai huonosti. Tuo sinulle esitetty perustelu "ettei enää ole töitä" viittaisi täysin sinusta riippumattomiin (firman rahatilanne) tekijöihin. Sitähän ei saa käyttää koeajalla tapahtuvan purun perusteella, joten siksi sinua ei missään vaiheessa kuultu tai päätöstä perusteltu. Ei ollut mitään kuulemisen aihetta tai asiaa jota työssäsi olisi pitänyt korjata.
Tällainen toiminta lienee suhteellisen yleistä nykyisin, joten työhönotossa tietävät varmaan tilanteen. Lain henkeä noudattaa vain harvat. Itse asiassa voivatpa sitä niisäkin firmoissa joista töitä haet harrastaa. Kenties kannattaa olla rehellinen ja kertoa, ettet tiedä syytä työsuhteesi purkamiseen.
Varmasti jotkin esimiehet kertoo esimerkiksi runsaista sairaslomista ja myöhästelemisitä seuraavan työpaikan kyselijöille, vaikka niin ei pitäisi tehdä. Itselläni kävi siten, että olin esimiehen "hampaissa" reilun vuoden ja kun firmassa aloitettiin saneeraukset, niin lensin ensimmäisten joukossa pihalle. En kuitenkaan ollut myöhästellyt enkä pahemmin sairastellutkaan, eikä työn suorittamisessakaan ollut mitään moitittavaa. Vaikka sitä ei suoraan sanottu, niin kyseessä oli esimiehen kosto, jolla pääsi eroon työntekijästä, jota ei digannut. Kansanomaisesti kysymys oli siis pärstäkertoimesta. Ja kyseinen tyyppi muisti varmasti juoruta eteenpäin kaikki vähänkin huonot asiat meikäläisestä, ja keksi varmaan vielä itse lisää. Ihmetellä vaan täytyy, millaisia reppanoita esimiehiksi palkataan, kun täytyy saada orkkunsa tuollaisella pätemisellä ja valehtelulla. Näin koston koura ulottuu todella pitkälle. Tuollaisia esimiehiä pitäisi ottaa niskasta kiinni ja viedä saunan taakse...