Itse haluaisin olla energisempi enkä lykätä erinäisiä asioita. Onko hitaus masennuksen merkki? Löytyy minusta nopeakin puoli, kuten silloin, kun olen kaupassa menossa kassajonoon. Muutoin löntystelen hitaasti pitkin poikin kauppaa, mutta tuossa kohtaa löytyy virtaa.
Lääkkeidensyöjäksi en haluaisi alkaa. Päivittäin ulkoilen ja käyn suihkussa. Koti on kohtuullisen siisti ja laskut hoidetaan ajallaan.
Lääkkeidensyöjäksi en haluaisi alkaa. Päivittäin ulkoilen ja käyn suihkussa. Koti on kohtuullisen siisti ja laskut hoidetaan ajallaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tää pimeyd vaikuttaa hidastavasti todella moniin.
Onko sun elämssä mitään mistä innostut ja josta sinä saat energia,
- joka saa sinut iloisesti ja energisesti puuhakkaaksi?
Se voi olla myös tapa. Jos olet viettänyt jo pitkään tasaisen saamatonta ja flegua elämää, siihen tottuu ja ihminen ärtyy jos tulee tilanne jossa tarvitaan nopeutta ja tunnetta.
Iloisuus ja toimeliaisuus on toisille tapa. He hymyilevät ja löytävät asioista NE positiiviset puolet. Sitä asennetta täytyy itse aktiiviisesti ylläpitä - ja tietysti itse tykätä siitä asenteesta.
En oikeastaan haluaisikaan innostustani kohottaa mihinkään sfääreihin, koska sieltä täytyisi tulla alaskin ja luultavasti se alastulo tapahtuisi ryminällä. Olen joistain asioista hiljaisen energinen.
Minua ei innosta ajatus työnteosta toisten ehdoilla. Olenko jo tuolla perusteella masentunut? Tyydyn aineellisesti vähään.
Olet realisti. Huippisfiilikset tarkoittaa yleensä myös alastuloa.
Pitkämatkan juoksijat menevät tuolla taktiikalla. Tasasella vauhdilla pääsis pidemmälle.
Sun asenne kuulostaa yrittäjltä. Jos olis paremmat ajat voisit tehdä mieleisiä projekteja, silloin kun sinulle sopii, joista saat tieysti elantosi.
Tällaisena aikana kun kukaan ei usko mihinkään, kauppa ei käy, paraskaan idea ei välttämättä toimi, täytyy tyytyä siihen ajatukseen että sinä olet hyvä, ympräistö on jähmeä.
Materian kerääminen on harhaa. Viihtyminen ei.
Olen nähnyt silmittömät rahapäivät ja on sanottava, että niillä ehdoilla elettynä- olen mieluummin tässä ja aineellisesti pienemmällä. Aikaani ei korvaa mikään. Ajasta syntyy aina jotain, päättömästä kiireestä ei.
Arvostan ihmisiä jotka ovat...oivaltaneet....tämän saman.
Sä elät omilla arvoillasi ja tottahan se on, että työelämä on muuttumassa. Ei ihmisen elämä voi olla työstä kiinni. Se ei ole kirjoitettu tähtiin, se on tämä luotu järjestelmä ja työtäkin voi tehdä toisin.
Tällä (leipomallani) teorialla sä olet oikeastaan oikea innovaattori. Aikaasi edellä, koska noin se on ja sellaiseksi se mitä todennäköisimmin taas muuttuu.
Elämä on osin vastikkeellista, mutta sen sääntöihin pitää voida vaikuttaa. Ihmisellä pitää olla arvo.
Mä muutin sääntöjä ja elän vielä mutoksen aikaa. Enkä kadu valitaani.
Tarkennuksena edelliseen vastaukseeni. Innostun hiljaisesti ruuasta, kuten saman päivänä paistettu kinkku tai mikrossa lämmitetty riisipuuro kanelilla ja sokerilla maustettuna. Juomista, kuten kahvi. Lasten tahattoman hauskoista sanoista. Niitä saatan itsekseni hihitellä päiväkausia.
Sukuni on kyllä yrittäjiä ties kuinka pitkän ajan takaa ja molempien vanhempien puolelta.
Voihan se olla, että päässäni teen tuloslaskelmia ja päädyn yritystoiminnan kannattamattomuuteen ennen kuin se on edes alkanut.
Lapset on ajatusmaalilmansa kanssa niin mahtavia. Ne on luonnostaan luovia, kunnes aikuiset valjastaa/ rajoittaa sen ehdottomuksilla.
Joita kyllä tarvitaan, eihän tästä muuten mitään tulis.
Olet selvästi realisti. Kahvi on ilon aihe, eilinen miksopuuro on juhlaa.
Enkä mä tarkoittanut innostumisella mitään silmitöntä kirmailua, vaan mikä pitää sun sisäistä valoa ja liekkiä yllä.
Oli jokin aika sitten erikoisessa tilaisuudessa, jossa pyydettiin kirjaamaan paperille Mikä saa minut syttymään? Aika äkkiä tuli mieleen vapaa salliva luovuus ja se että saa olla oman henkisessä seurassa. Se pitää kipinää yllä. Jos joku on koko ajan toppuuttelemassa ja muistuttamassa negatiivisesta, niin ideat loppuu aika pian. Tottakai pitää muistaa, että joka hommassa on plussat ja riskit, mutta kun on ihmisiä jotka muistuttaa pelkästään niistä. Siitä ei synny uutta ja se sammuttaa mun energiat.
ps. Se, että sä lähdit pohtimaan, oletko sä masentunut on ihan loistavaa. Terve itsearviointi pitää sut tiellä. Ehkä se menee niin, että jos olosi häiritsee, siihen pitää tehdä muutos ja miten se tehdään.
Muista että on myös ihan luonnollista, että on hiljaisempia kausia. Kunhan ei päästä sitä luistamaan huomaamatta. johonkin.....Ja voithan sä kysyä läheisiltäsi, että ovatko he masentuneita ja onko mahdollinen hiljainen kautesi näkynyt, häiritseekö jne?
Olen jutellut ystävien kanssa aika avoimesti jo aikaa sitten tästä kaamoksen tuomasta jähmeydestä: väsyttää ja mä laistan lähes kaikesta. Mua alkaa jo vatuttaa oma laiskuus ja saamattomuus.
Olen tullut treffailun kanssa samankaltaiseen tulokseen, näen sieluni silmin miten se juttu päättyy onnettomasti, ennenkuin se on edes alkanut. Tarviin siihen analyysiin reilu 3 sec. Säästää voimia huomattavasti.
Olen mielestäni realisti, en pessimisti.
Mistä tietää olevansa masentunut?
Masentunut ihminen ei usein itse tiedosta omaa masennustaan, on vaan niin pahaollla.
Usein alkaa unirytmiin tulla muutoksia, alkaa joko valvomaan tai sitten herätään jopa 02.00 ja ei saada enään unta. Sitten vaan väsyneenä ylös töihin ja kun tullaan kotiin torkkuset että jaksaa hoitaa pakolliset askareet.
Seuraavana yönä taas sama jatkuu.
Fyysisiä oireita saattaa olla, sydämment tykyttely, ja laihtuminen. Ja muut toiminnalliset muutokset. Voi olla hikoilua ihan selkästä tuskastakin.
On ilottumuutta ja ei vaan saa enään "irti" kuin ennen sai. Suuret mielialanheittelyt, ovat myös aika tyypillisiä.
Kannattaa hakeutua ihan lääkärin pakeille, ja kertoa omasta epäilyksestään.
Ei kannata alkajaiksi syömään mitään lääkkeitä, vaan ensin otatetaan kaikki verikokeet, ja erittäin tärkeä on se kilpirauhaskoe.
Mikäli kilpirauhanen kremppaa, niin sekin saattaa vaikuttaa psyykkeeseen aika vakavasti.
Masennuksen hoito ei ole ensisijaisesti pillerit, jos on kyse lievemmästä tai alkavasta masennuksesta.
Me suomalaiset saamme liian vähän valoa, ja kärsimme myös kaamosmasennuksesta.
Itse olen altis kaamosmasennukseen ja sen takia käytän valolamppua.
Nyt kannattaa alkuun alkaa syömään tosi paljon vihanneksia ja erittäin vitamiinipitoisia aterioita ja pitää huoli että saa kaiken ravinnon syömisestään.
Myös tunnin tai parin ulkoilulenkki tekee ihmeitä mielelle.
Ei hitaus yksistään oo masenuksen merkki.
Käys testaamas mit fiiliksii sul o ollu viimese kk aikan
http://www.masennustesti.info/
21/30, näillä mennään
Lainausta netistä:
Masennuksen oireet.
Toivottomuuden tunne
Välinpitämättömyys
Voimattomuus
Ahdistuneisuus
Ärtyneisyys
Itkuisuus
Kiinnostuksen puute ympäristöön, ystävyys- ja perhesuhteisiin, seksiin, harrastuksiin, henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja ulkonäköön
Syyllisyyden ja kelvottomuuden tunne
Itseinho
Itsemurha-ajatukset
Ruokahaluttomuus ja laihtuminen tai pakonomainen syöminen ja lihominen
Ajatustoiminnan hidastuminen
Närästys, pahoinvointi ja oksentelu
Päänsärky
Siitä tietää jos kirjoittelee Miehen logiikka palstalle.
Voi ei, tämä tästä vielä puuttuikin!
Muuten menee ihan kivasti:
Vanhemmat eroaa.
Itse muutin pois mieheni luonta, erosin siis itsekkin.
Ajatukset ravaa samaa rataa, eikä opiskelu edisty!
Kesään mennessä pitää löytyä uus asunto,
pois emon nurkista!
Unohda se selkärangaton ruma sika. Iso virhe alusta loppuun.
Niin on tainnut lopputuloksena olla!
Mut oli siinä ne hyvätkin ajat ja muistot niistä elää vielä!!
Kyllä tämä tästä...jollei vielä tänään...huomenna ehkä...tai ens viikolla...joskus!
Toisin kuin pistekaimani vastasi, vastaan että tunnistin itseni sun kommenteista. Hidas en ole, liiankin ripeä ja ehdin monta asiaa hoitamaan melko vikkelään. Vieläpä ihan hyvällä lopputuloksella. Mua kuormittaa itseni piiskaaminen.
Mutta ei muakaan kyllä useinkaan innosta asiat joita teen. Teen vaan koska muuten niitä ei kukaan tee. Eli pakko tehdä ja se taas syö multa mielihaluja vähän kaikesta. Pakkopulla.
No mene vaikka lääkäriin, sieltä saat mielialalääkkeitä.