Rakennusarkkitehti AMK vs. rakennusinsinööri AMK

Joo. Voisin kuvitella, että vaikka muodollinen pätevyys olisi sama, r-arkkitehti olisi kuitenkin niihin suunnittelutehtäviin pätevämpi kuin r-inssi, koska on keskittynyt opinnoissaan pelkästään taloihin, kun taas inssi on joutunut opiskelemaan kaikki tienrakennukset ja sillatkin, jolloin aikaa taloille on väistämättä jäänyt vähemmän. Jotenkin tuntuis, että rakennusinssiopiskelijoiden kannattaa tulevaisuudessa suuntautua muihin tehtäviin kuin talonrakennuspuolelle, kun noita arkkitehteja alkaa valmistua yhtä aikaa? Ettei tarvis kilpailla samoista työpaikoista ja hävitä.

k_p_kiittää kirjoitti:

Joo. Voisin kuvitella, että vaikka muodollinen pätevyys olisi sama, r-arkkitehti olisi kuitenkin niihin suunnittelutehtäviin pätevämpi kuin r-inssi, koska on keskittynyt opinnoissaan pelkästään taloihin, kun taas inssi on joutunut opiskelemaan kaikki tienrakennukset ja sillatkin, jolloin aikaa taloille on väistämättä jäänyt vähemmän. Jotenkin tuntuis, että rakennusinssiopiskelijoiden kannattaa tulevaisuudessa suuntautua muihin tehtäviin kuin talonrakennuspuolelle, kun noita arkkitehteja alkaa valmistua yhtä aikaa? Ettei tarvis kilpailla samoista työpaikoista ja hävitä.

Lue lisää

r-inssillä on 4 suuntautumis vaihtoehtoa

Infrarakentaminen
Kiinteistönpitotekniikka ja korjausrakentaminen
Rakennustuotanto
Talonrakennustekniikka

se mitä pätevyyksiä saa riippuu suuntautumisesta ja valinnaisista.

Eiköhän tuo amk-rakennusarkkitehtilinja vastaa tuohon teknillisempään tarpeeseen lähitulevaisuudessa. Minäkin olen ihmetellyt, miksi yliopistoarkkitehdeiksi haetaan ensi sijassa taiteilijoita eikä tekniikan taitajia. Toivottavasti amk ei sorru samaan taiteiluun, vaan siellä oikeasti opetettaisiin tuleville RA:ille samat asiat kuin insinööreillekin. Tietysti loogisempaa olisi, jos yliopisto olisi fysiikallisempi ja amk taiteellisempi, mutta siihen ympäripyöräytykseen ei koulutushistoriallisista syistä nyt mitenkään päästä.

k_p_kiittää kirjoitti:

Eiköhän tuo amk-rakennusarkkitehtilinja vastaa tuohon teknillisempään tarpeeseen lähitulevaisuudessa. Minäkin olen ihmetellyt, miksi yliopistoarkkitehdeiksi haetaan ensi sijassa taiteilijoita eikä tekniikan taitajia. Toivottavasti amk ei sorru samaan taiteiluun, vaan siellä oikeasti opetettaisiin tuleville RA:ille samat asiat kuin insinööreillekin. Tietysti loogisempaa olisi, jos yliopisto olisi fysiikallisempi ja amk taiteellisempi, mutta siihen ympäripyöräytykseen ei koulutushistoriallisista syistä nyt mitenkään päästä.

Lue lisää

Arkkitehdit ja rakennus inssit tekee yhteistyötä. Jos yleistetään niin arkkitehti suunnittelee miltä rakennus tulee näyttämään ja insinööri suunnittelee kuinka rakenteista saadaan kestävät.

s s kirjoitti:

Arkkitehdit ja rakennus inssit tekee yhteistyötä. Jos yleistetään niin arkkitehti suunnittelee miltä rakennus tulee näyttämään ja insinööri suunnittelee kuinka rakenteista saadaan kestävät.

Lue lisää

Insinöörin tehtävä on kirota arkkitehdin piirtämät oudon muotoiset taiteelliset kaarrerakenteet joista ei saa kestäviä sitten mitenkään.

Insinöörit(suunnittelijat) saavat a-pätevyyden RAKENNUSSUUNNITTELUUN ja RAKENNESUUNNITTELUUN(rakennuksen kestävyys).

"Toki r-arkkitehti koulutus sisältää enemmän teknistä koulutusta kuin yliopiston vastaava, mutta vain helpottaakseen arkkarin ja insinöörin yhteistyötä työelämässä, ettei inssin tarvitse ihmetellä tilassa leijuvia ovia, ikkunoita tai muita daideilu-oivalluksia. "

Onkohan näin, että opinnot sisältävät enemmän teknistä koulutusta? Kyllä yliopistossakin arkkitehdin tutkinto sisältää myös teknisiä asioita, joskaan ei teknistä laskemista. Sen lisäksi, että arkkitehdit opiskelevat rakennusoppia vähintää 8 op edestä, joka on pitkälti päällekkäistä asiaa sen kanssa, mitä insinöörit opiskelevat, arkkitehdit istuvat ainakin TTY:llä nykyään osin myös samoilla kursseilla rakennustekniikan opiskelijoiden kanssa. Näin on mm. rakennusfysiikkaa luennoitaessa. Kurssin harjoitustyön kohdalla sen sijaan on eroja koulutusohjelman perusteella. Akustiikan kurssitkin ovat laskutehtävineen täsmälleen samat arkkitehdeille kuin esimerkiksi rakennustekniikan diplomi-insinööriopiskelijoille. Mutta akustiikan opiskelu ei toki ole pakollista, vaan vapaaehtoinen asia siitä kiinnostuneille, kuten aika moni asia yliopistossa. Arkkitehti voi halutessaan suorittaa taidepainotteisen tutkinnon - tai myös selvästi teknisemmän.

Yliopistossa puolella opiskelija saa itse päättää, minkä verran opiskelee teknisiä kursseja. Suomessahan on aikoinaan vuosikymmeniä sitten tehty linjaus, että arkkitehdit suunnittelevat julkisivut ja pohjat, ja insinöörit rakenteet. Joissain muissa maissa arkkitehdit ovat vielä taiteellisempia, joissain maissa taas arkkitehdit suunnittelevat myös rakenteet. Osa arkkitehdeistä erikoistuu yhdyskuntasuunnitteluun, osa julkisiin rakennuksiin, osa asuinrakennuksiin, osa kerrostaloihin, osa pientaloihin jne. Isoissa arkkitehtitoimistoissa osa voi vielä edelleen erikoistua vaikkapa visualisointiasioihin. Sama se on rakennesuunnittelun puolellakin. Harva kaikkea suunnittelee, vaan osa erikoistuu vaikkapa puurakenteisiin, osa teräsrakenteisiin, osa betoniin ja tekee sitten lähinnä niitä. Pienissä toimistoissa tehdään kyllä vähän kaikkea, mutta siinä ei kehity sitten oikein minkään asian erikoistuntijaksi.

Insinööri EI saa A-pätevyyden rakennussuunitteluun (kokemusta on)!

"AA-pätevyyden edellytyksenä on teknillisessä korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu arkkitehdin tutkinto. Pääsuunnittelijaksi tulee löytää arkkitehti."

Uusien tutkintojen kohdalla jatkossa pääsuunnittelijan AA-pätevyyden ehtona on pätevyysvaatimusten uudistuksen myötä ylempi korkeakoulututkinto vähintään 6 vuoden työkokemus alalta. Vanhojen suunnittelijoiden kohdalla pätevyyksiä ei poisteta, eli esimerkiksi opistossa rakennusarkkitehdiksi aikoinaan valmistuneet ja AA-pätevyyden hankkineet saavat pitää pätevyytensä. Mutta tulevat rakennusarkkitehdit eivät AA-pätevyyttä tule saamaan, elleivät tee joko yliopistossa arkkitehdin tai DI:n tutkintoa tai ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tämä määräys tulee voimaan siksi, että halutaan varmistaa pääsuunnittelijan osaamista nykyistä paremmin. Uudistuksen vaikutushan alkaa käytännössä näkyä vasta joskus 10 vuoden päästä. Jatkossa AA-kohteita olla saman uudistuksen myötä suhteessa vähemmän, eli luokitusta muutetaan samalla niin, että AA-kohteet ovat poikkeuksellisen vaativia suunnittelukohteita.