Olen maailmankaikkeuden idiootti. Tiedän sen. En ole IKINÄ elämässäni vihannut ketään niin paljob kuin itseäni nyt. Se tapahtui siis uv -yönä , eikä jäänyt vain pusuun. Olin tuhannen kännissä, aivan hävettää. En muista hetkestä kuib erillisiä välähdyksiä. Poikaystävälläni on masennus, ja suhteemme on ollut hiemab hankala viime aikoina. Myös minulle ob todella raskasta käsitellä, ja pystyä ymmärtämään pystävän ajatuksia ottaen masennus huomioon. Hän on uhannut joskus myös tappaa itsensä edessäni, hyvin hyvin humalassa, mutta ihan järkyttävää se oli kuitenkin.
Rakastan poikaystävääni kuitenkik enemmän kuin mitään, ja minun on hankala kuvitella elämää ilman häntä. Tunteet ovat molemminpuoliset. No, jätkä jonka kanssa häntä petin on luvannur että asia jäisi meidän väliseksemme. Joten olen 99% varma ettei asia ikinä paljastuisi. Syyllisyys painaa niin kovaa että tuntuu hankalalta melkein hengittää, mutta en tiedä mihin totuus ajaisi poikaystäväni, en tiedä kuinka hänen nyt jo nollissa oleva itsetunto kestäisi. Etenkin kun tapahtuma oli täysin pelkkä hairahdus, ei mitään tietoista ajattelua, eikä merkityksellistä alkuunkaan. Onko salassapito parempi täsaä tilanteessa vai ei? Tuntuu että räjähdän syyllisyydestä. Voisin kuvitella olevani miehen kanssa aivan loppuun saakka, mutta tulenko ikinä pääsemään tästä syyllisyydestä yli?
Rakastan poikaystävääni kuitenkik enemmän kuin mitään, ja minun on hankala kuvitella elämää ilman häntä. Tunteet ovat molemminpuoliset. No, jätkä jonka kanssa häntä petin on luvannur että asia jäisi meidän väliseksemme. Joten olen 99% varma ettei asia ikinä paljastuisi. Syyllisyys painaa niin kovaa että tuntuu hankalalta melkein hengittää, mutta en tiedä mihin totuus ajaisi poikaystäväni, en tiedä kuinka hänen nyt jo nollissa oleva itsetunto kestäisi. Etenkin kun tapahtuma oli täysin pelkkä hairahdus, ei mitään tietoista ajattelua, eikä merkityksellistä alkuunkaan. Onko salassapito parempi täsaä tilanteessa vai ei? Tuntuu että räjähdän syyllisyydestä. Voisin kuvitella olevani miehen kanssa aivan loppuun saakka, mutta tulenko ikinä pääsemään tästä syyllisyydestä yli?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Älä ihmeessä kerro jos miehesi voi niin huonosti kuin kerrot. Mieti sensijaan miksi menit pettämään. Olet jo ehtinyt sopia tofsen pettäjän kanssa ettette kerro mitään. Hiukan outoa että tiesit kuka kun olikt lähes tajuton pettämisen tapahtuessa.
Olisiko sensijaan paikallaan yrittää auttaa miestäsi mäessä ja samallla miettiä mitä todella haluat.
Itsellesi voit varmaan antaa anteeksi kun mielestäsi olet anteeksiannon ansainnut.
Kaikkea hyvää!
Niin, en todella tiedä. Tekisin ihan mitä vaan että saisin tehdyn tekemättömäksi. Mutta tämä on kuitenkin mahdotonta. En aivan tajunnut mikä on hiukan outoa? Ja kyllä, aion auttaa häntä kaikin keinoin. Tiedän, että haluan olla hänen kanssaan niin kauan kuin luoja suo. Toivon , että joskus pystyn itselleni anteeksi antamaan. Juuri nyt ajatus tuntuu mahdottomalta. Kiitos paljon sinulle !
Tästä vähän motivaatiomusiikkia: http://www.youtube.com/watch?v=TSJ7Gd0lsgg
Mikä on tehty on tehty. Pieleen meni mut sehä on vaan inhimillistä. Kukaan meistä ei oo täydellinen. Varmaan sulla on ollu paineita ja yksinäisyyttäkin??
Ei tämä maailma niin mustavalkoinen ole.
Elämä jatkuu. Älä pilaa kaikkea ja tee poikaystävllesi vielä pahempaa oloa kertomalla. Jos vaan suinki pystyt elämään asian kans.
Mieti mieluummin miksi niin tapahtui ja voisiko sama toistua. Äläläkä laita humalan piikkiin.
Pettämisestä kertominen ei ole hyödyllistä. Unohda siis, että se tapahtui. Ole jatkossa armahtavainen, jos joudut vastaavan vääryyden uhriksi.
Sen sijaan vaikka kuinka rakastaisit poikaystävääsi, masennus on vakava asia. Rakkaus ei velvoita seurusteluun, avioliittoon ja perheen perustamiseen. Perheen lähtökohtien pitää olla voimakkaat ja kohdallaan, koska elämä tulee koettelemaan sitä perustusta myöten. Harkitse vakavasti, kannattaako suhdetta jatkaa.
Itsemurhan mainitseminen on pahimmansorttista manipulointia, johon alistuminen ei palvele kenenkään etua. Itsemurhauhkaus sinun täytyy saattaa luottamuksellisesti koulutettujen auttajien tietoon. Poikaystäväsi henki lienee sinulle tärkeämpi kuin romanttiset tulevaisuudensuunnitelmat.
Tehty mikä tehty ja siihen on lopulta vaikuttanut kuitenkin joku muukin kuin alkoholi. Ehkä pettäminen oli vain hetki jolloin tunsit taas eläväsi? Sait siis jotain.
Enemmän olen huolissani masentuneesta miehestäsi. Oletko valmis olemaan loppuikäsi "omaishoitaja" masentuneelle miehelle, joka uhkailee itsemurhalla? Jos näin on niin mikäpäs siinä, kultaisen kruunun toivottavasti joskus toisessa elämässä saat.
Pettäminen on vain yksi tapa ilmentää sitä, että parisuhde ei ole kunnossa.
Ei ihme että petit, onhan miehesi masentunut luuseri! Älä suotta soimaa itseäsi.
Ei kannata kertoa, laittaisin tuon humalan piikkiin täysin. Opettele kuitenkin antamaan itsellesi anteeksi, jottei tuo vaikuta sitä kautta suhteeseenne.
Lopeta ryyppääminen tästälähtien. Mieheskin voi olla juoppo kerran on masentunut ja puhut mit hän tekee humalassa. Kuinka usein on humalassa. Lopettakaa juopottelu ja olkaa yhdessä onnellisia.
Sitten jos alkaa olla jatkuvaa tuo pettäminen, niin suosittelen kertomista että miehesi voi itse päättää, haluaako olla suhteessa jossa jaetaan tyydytystä myös ulkopuolelle.tautiriskinkin takia ihan, sekä jos alkaa useampi olla tietoinen, se ei ole kiva miehellesi kuulla muualta.
Tapa ittes lut-ka
Joku provo näköjään riehuu tällä palstalla. Ensin on joku nainen, joka on pettänyt masentunutta miestään ja myöhemmin tullut uusi viestiketju missä tällä kertaa mies on pettänyt masentunutta tyttöystäväänsä. Ja molemmat ovat olleet kännissä ja molempien kumppanit ovat uhanneet aikaisemmin itsemurhalla.
Vittu ihmiset älkää viitsikö leikkiä vakavilla asioilla kuten masennus ja itsemurha. Jos teillä on tekemisen puutetta niin menkää vaikka lenkille, mutta älkää viitsikö pelleillä vakavilla asioilla.