Erinomainen kirjoitus Timo Purjolta:
http://timopurjoatnfg.wordpress.com/2012/03/22/henkinen-pahoinpitely-on-rikos/
AKT-keissin tuomio annetaan 27.1.2014 klo. 13.00. Rikosnimikkeinä pahoinpitely, vammantuottamus ja työturvallisuusrikos.
http://timopurjoatnfg.wordpress.com/2012/03/22/henkinen-pahoinpitely-on-rikos/
AKT-keissin tuomio annetaan 27.1.2014 klo. 13.00. Rikosnimikkeinä pahoinpitely, vammantuottamus ja työturvallisuusrikos.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Rikosnimikkeellä Phoinpitely on nyt useampiakin työpaikkakiusaamisjuttuja esitutkinassa ja mahdollisesti jo ylittäneet syytekynynnyksen. Nyt mietityttää tuo pahoinpitelyn vanhenemisaika. Sitä kysein toisaalla ja oikeusoppinut vastasi, mutta en päässyt ihan kärryille. Voisiko olla työpaikkakiusaamisessa kyse perusmuotoisesta pahoinpitelystä vai törkeästä pahoinpitelystä. Vammantuottamus vaatisi myös ainakin minun päässäni selkiinnyttämistä. Ilmeisesti on näin,että pahoinpitely on teko tai toimenpide ja vammantuottamus tarkoittanee sitä, että pahoinpitelyllä on seuraus eli psyykkinen sairaus, verenpaineen nousu, sydäninfarkti jne..Joka tapauksessa voimakas stressi kuten työpaikkakiusaaminen heikentää ihmisen puolustuskykyä ja altistaa sairastumiselle.
On käsittämätöntä, että nykyaikana työelämässä voi joutua jopa vuosia kestäneen sadistisen rääkkäyksen kohteeksi ja asialle ei tehdä mitään.Tarvitaan kansalaisaloite ja kiusattujen yhdistymistä epäkohtien korjaamiseksi
Onhan yksi kansanedustaja jo tehnyt lakialoitteen vanhentumisaikojen pidentämiseksi, mutta se ei saanut eduskunnassa kannatusta eikä mennyt läpi. Miksi?
Vanhentumisika on riippuvainen rikoksen rangaistusasteikosta. Ilmeisesti ei-törkeässä pahoinpitelyssä vanhentumisaika on 5 vuotta(koska rangaistusasteikon yläraja on 5 vuotta?) Työpaikkakiusaaminen on aina tahallista. Voi tietenkin olla niinkin, että työpaikkakiusaaminen on maan tapa, kuten Suomessa näyttää olevan eikä asialle tehdä mitään, vaan tosiasiassa kiusaajia suojellaan.Tällä hetkellä ei ole yhtään tapausta , jossa tätä pahoinpitely ptkälää olisi käytetty, vaikka laki on ollut vuodesta 1995. Nyt nähdään 27.1.14 mikä on suunta työpaikkakiusaamisten oikeuskäsittelyssä.
Jos vanhentumisaikoja muutetaan, se koskisi kaikkia rikoksia. Murha ei vanhene koskaan sen vuoksi, että rangaistuksena on elinkautinen.
Asia vaan on niin, että jos jokin laki on väärin, toimimaton, epäoikeudenmukainen, vanhentunut, huonosti kirjoitettu tms. niin se pitää korjata mitä pikimmiten. Mikäli samalla huomataan, että muissakin laissa on vastaavia vikoja, niin silloin pitää tehdä se työ, että korjaa myös ne.
Ei asiat muuten oikeudenmukaiseksi muutu.
Eivät rikoslain pahoinpitely- ja vammantuottamussäännökset ole huonoja, niitä vain on sovellettu poliisissa ja syyttäjällä virheellisesti. Ei ole huomioitu vuoden 1995 rikoslain uudistusta.
Sama koskee työturvallisuus- ja työsyrjintärikoksia koskevaa lainsäädäntöä. Ainoa muutos, mikä niihin pitäisi tehdä, on että noita rikoksia koskeva valvonta pitäisi ottaa pois työsuojeluviranomaiselta. Se on täysin turha välivaihe, joka vain vanhentaa ko. rikokset käsittelyn hitaudella.
Työsuojeluviranomaisella on kaikki työkalut puuttua tomerasti työturvallisuus- ja työsyrjintärikoksiin, mutta sinne on pesiytynyt käytäntö, joka lähes estää työnantajia ja niiden edustajia joutumasta vastuuseen teoistaan.
Pahoinpitelyn ja vammantuottamuksen seuraukset eli tässä yhteydessä mielenterveyden häiriön (Kelan mukaan mm. masennus tai stressihäiriöt) aiheuttaminen, voivat olla yksi ja sama teko.
Jos pystytään osoittamaan tekijän aiheuttaneen sairauden tahallisesti, kyseessä on pahoinpitely. Jos taas tahallisuutta ei pystytä näyttämään toteen teko tulee tuomita vammantuottamuksena edellyttäen, että aiheutettu sairaus ei ole vähäinen.
Siis samaan henkilöön kohdistunut teko ei voi olla sekä pahoinpitely että vammantuottamus, vaan pahoinpitely tai vammantuottamus.
Kun itse olen myös alkanut seuraamaan mitä laissa sanotaan ja kuinka käytäntö toimii, monessa kohtaa olen ihan selkeästi huomannut sen ettei viranomaisilla ole selkeää kuvaa kuinka lain mukaisesti olisi toimttava. Lakihan on hyvä, sitä on parannettu kohdittani, tehty lisäyksiä yms. Eli laki on hyvä.
Tuntuis nyt siltä ettei kukaan uskalla myöntää sitä, ettei sen noudattamisessa viranomaisten taholta ole aina toimittu oikein. Ainoa korjattava kohta olisi nyt tuo työsuojelun vanhenemisaika. Tosin sitäkään ei tarvitsisi korjata jos viranomaiset lukisivat lakia oikein. En väitä että he rikkoisivat lakia, he vain soveltavat sitä oman mielensä mukaan ja siihen tulisi puuttua.
Joo, en voinut olla kommentoimatta.
Työpaikkakiusaaminen ei pääty kiusaamisen loppumiseen työpaikoilla vaan se jatkuu myös viranomaistaholle.
AVI on useassa kohdassa ihan pihalla, ei heillä ole valtuuksia eikä ammattitaitoa toimia kuten nyt toimivat. Ei se ole yksittäisen virkailijan vika, hän saa ohjeet ylemmältä tasolta, aina STM stä saakka. Mätäpaise ja kyvyttömyys toimia on sieltä lähtöisin, ei auta silittelyt ei hymistelyt, vaan asia pitää oikeasti ottaa työnalle ja toimia.
Kyllähän me tiedämme, että Suomessakin korruptio rehoittaa ja veljeskunnat soveltavat säännöksiä oman mielensä mukaan. Työnantajan etu on se ettei STM osaa puuttua asiaan. Asoita pidetään pimennossa ja lakaistaan mattojen alle.
Työpaikkakiusaaminen on toiseksi yleisintä terveydenhuollossa (seurakuntien jälkeen).
Hierarkisia laitoksia molemmat. Siellä ei joko osata tai haluta puuttua työpaikkakiusaamiseen. Esimiesvirat kunnallisissa laitoksissa ovat unelma työpaikkoja luonnehäiriöisille. Niissä heitä suojellaan ja irtisanomisperusteet eivät milloinkaan täyty. Kukaan ei uskalla tuoda asiaa päivänvaloon. Muuten ei saa ikinä töitä mistään.
Myös Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ja STM:n pitäisi pikimmiten tehdä jotakin konkreettista asian korjaamiseksi. On todella naurettavaa ministerien puhe työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostosta. Todellista ongelmaa varhaisen eläköitymisen takana he eivät edes halua katsoa kuten ei työpaikoillakaan.
Mitäköhän tuonne ministeriön suuntaan voisi tehdä?
Käsittääkseni ministeriöön on lähetetty vetoomuksia yms erittäin paljon, ei heillä ole halua puuttua tai edes alkaa selvittämään mitä kaiken takana on.
Tuomioita pitäisi saada, löytää päteviä asianajajia, syyttäjiä jne. Julkisuus on näissä seikoissa vain eduksi, kaikenlainen julkisuus, ei pelkkää tapaus kohtaista juttua vaan kokonaisuutta käsitteleviä. Tuo MOT:n juttu oli sinänsä hyvä että se herätti ajatuksia työväestön mieleen. -eikö kaikki olekkaan hyvin???
Eduskunnat ja ministeriöt tanssii median pillin mukaan, niin se vain on.
Kiitos kaikille teille, jotka ilmeisesti olette jo käyneet tätä prosessia pidemmälle, että jaatte tietoa, kokemuksianne ja näkemyksiämme. Silloin kaikkien ei tarvitse hakata päätään kaikkiin betoniseiniin.
Kamppailu, jonka kiusattu joutuu käymään on käsittämättömän kova. Ei yksistään työpaikalla, vaan sen jälkeen viranomaisten kanssa. Asenne on vähintäänkin yhtä välinpitämätön kuin työpaikalla.
Olen omassa keississäni kirjaillut ja apua huutanut kaikille mahdollisille ja mahdottomille viranomaistahoille, presidenttiä lukuunottamatta.
Viimeisin yritykseni tehdä rikosilmoitus epäonnistui surkeasti ja KRP:n rikosylikomisario uhkasi minua psykiatrisella pakkohoidolla.
Jos yhtään lohduttaa, et ole ainoa. Kaltaisiasi on paljon, hyvin harvassa on ne tapaukset jotka ovat meneet kivuttomasti. viranomaiskoneistö jyrää yksittäisen ihmisen ja kaikkein pahinta on se että homma vaan paisuu ja paisuu. Kunnes huomataan että kaikki keinot on käytetty. Mutta ei olekkaan ei, vielä löytyy vaihtoehtoja. Kun kaikki mahdolliset on täällä rajojen sisäpuolella käytetty, pitää rikkoa rajoja. Raskasta se on, mutta jos se olisi helppoa kaikki tekisivät samoin kuin sinä.
Minun työkaveri oli käynyt selän takana työterveyslääkärille valehtelemassa, että olen psykoottinen ja itsetuhoinen ja yritti siten järjestää minulle pakkopäätöksen mielisairaalan suljetulle osastolle.
Hän oli ilmeisesti läheinen suhde luonnehäiriöiseen, josta tein työnantajalle selvityspyynnön kokemastani epäasiallisesta kohtelusta.
Työkaverille ei tullut mitään sanktiota epäasiallisesta toiminnasta. Minulle tuli yksi turha käynti työterveydessä.
Hetkinen, lääkäreillähän on vaitiolovelvollisuus. Kuinka voit tuollaisesta tietää mitä on kahden kesken siellä puhuttu?
Kyseinen henkilö kerskui jälkikäteen minulle ja halvensi muiden kuullen, että etkö hoitoon päässytkään.
Laitokset, jotka paasaavat työhyvinvoinnista ja työpaikkakiusaamisesta, sulkevat silmänsä ja korvansa omissa laitoksissa tapahtuvista väärinkäytöksistä. Jos nämä kaikki tapaukset tulisivat julki, laitoksissa tulisi lähes täydellinen "siivous".
Henkilökunta, joka sinne on uudelleenjärjestelyjen jälkeen jäänyt, ei ole valikoitunut ansioidensa perusteella, vaan sillä kaikista inhottavimmalla tavalla eli kiusaamalla ja mustamaalaamalla työtoverinsa. Kukaan työntekijä ei vaan uskalla tuoda asioita julki, koska heidät leimataan epäpäteviksi ja yhteityökyvyttömiksi. Kuka sellaisen leiman itselleen haluaa.
Niin, nythän on käynnissä tutkinta myös valtioneuvostonkansliassa, kyseessä Kataisen suora alainen. Sitten on VM, SUPO, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Suomen Pankki, Finanssivalvonta, Upseeriliitto...
ja muitakin suuria työnantajia.
Miten voisimme yhdistää voimavaramme. Liian rankkaa on...
Vaikuttaa nyt siltä, että näihin työpaikkoihin kiusaamisen kohteet ovat päässeet puoli vahingossa ja valinnan jälkeen on huomattu, että he kuuluvatkin värään leiriin tai lahkoon. Sen jälkeen alkaa määrätietoinen savustus.
Työpaikkakiusaamisasioissa ongelmana on se, että ryhmän voimalla sitä harjoittaessa kukaan ei ota vastuuta teoistaan, vaan syy ulkoistetaan aina kiusattuun. Esimiehillä ei aina tunnu olevan kokemusta kiusaamiseen puuttumisesta. Työkaverit sen puoleen eivät puutu harjoitettuun henkiseen väkivaltaan, vaan vetäytyvät taustalle tai liittyvät kiusaamiseen. Kiusattu ei pysty puolustautumaan, jos hyökkäät vastaan, joukolla hyökätään sinua vastaan. Kiusaajia ei saa kritisoida, vaan kritisointi saa olla vain yksipuolista.
Sairaaksi tilanteen tekee, että kiusaamista harrastetaan niin akateemisilla aloilla, opettajien ja tutkijoiden keskuudessa, seurakunnissa kuin terveydenhoitoalallakin. Oikeasti! Mitä voimme sitten odottaa matalammin koulutetuilta aloilta? Koulutus ja ammatti eivät takaa älykkyyttä ja henkistä kypsyyttä.
Suurin syy, miksi työnantaja ei puutu kiusaamiseen, on tarkoitus, että työtekijät tappelevat keskenään ja silloin ei omia etuja pystytä yhtenäisesti ajamaan.
Työpaikkakiusaaminen on suuri terveydellis-taloudellinen ongelma. Sen tietänee nykyisin ainakin osa työnantajistakin. Ongelma pitäisi pystyä poistamaan yhdessä työnantajan kanssa. Se olisi kaikkien etu.
Pelolla hallitsemista, pelikentän sekoittamsta ja työntekijöiden laittamista toisiaan vastaan käyttää luonnehäiriöiset esimiehet. Työnantajan edun mukaista olisi poistaa heidät välittömästi.
Eikä varmasti ollut sattumaa, että ensimmäinen tuomiolle asti saatettu tapaus oli piinkova ay-pamppu. Kyllä työnantajaleirille oli suuri helpotus, että mies, joka kykeni pysäyttämään Suomen satamat, sai kenkää.
Meistä muista ei sitten niin väliä...
Pitäisi olla julkisuuden henkilö, jotta saisi asiansa esiin ja pitäisi olla vankka/osaava taustatuki. Prosessi on liian rankka. Arvelen myös, että joillekin vaikutusvaltaisille ryhmille pitäisi olla merkittävää hyötyä häiriökäyttäytyjän poistosta.
Rikosoikeudellisissa asioissa taitaa vallita eriarvoisuus.
Mitä voisi tehdä asian korjaamiseksi, mikäli arvelemallani tavalla maa makaa?
Vain massiivinen julkisuus ja sen mukanaan tuoma paine poliittisiin päättäjiin auttaa. Itselläni kävi tosin vähän toisin päin, heti MOT-ohjelmaesiintymiseni jälkeen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske teki päätöksen, että mitään asioitani ei tutkita. Taidan olla varsin vaarallinen yksilö tälle yhteiskunnalle.
Mutta silloin henkinen paha energia vie tilaa tuloksen teolta ja aiheuttaa suoria kustannuksia sairaslomien lisääntymisen muodossa? Eikö?
Ajatelkaa miten myrkyllinen pohja on esimerkiksi työpaikalla, jossa lähes kaikki puhuvat pahaa kaikista. Myrkyn siemenet on kylvetty ja satoa on mukava korjata.
Opiskelin vähän tuota Rikoslain 21 lukua. Siellähän on mainittu lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Nämä kaikki ovat tahallisia rikoksia. Miten työpaikkakiusaaminen? Minne se asettuu? Tiedän työpaikkakiusaamisen, työturvallisuusrikoksen kriteerit, mutta miten tämä pahoinpitely?
Jos on useampi kiusattu ja kiusaaminen on kestänyt toisella 5 vuotta ja toisella 8 vuotta, osa kiusatuista on todistajia.
Vammantuottamus on ei tahallista ja silloin ei liene kyseessä työpaikkakiusaaminen?
Opiskelemista riittää työpaikkakiusatulla. No onneksi jaksaa vielä
Kiusaaminen, häirintä jne ovat tarkoituksellisia. Ei kukaan kiusaa vahingossa ja tämän varmistaakseen onkin työsuojelun ohjeissa -ilmoita asiasta. Eli kiusaajalle ensina ja jos ei auta työntantajalle/esimiehelle.
Kiusaaminen on toistuvaa ja pitkään jatkunutta joka ei pääty edes ilmoitukseen.
niin, jäi kesken...
Eli henkinen väkivalta on siis samaa kuin pahoinpitely.
törkeäksi pahoinpitelyksi siihen tarvittaan todella vahvaa näyttöä ja esim. se että henkisen väkivallan uhri ei tule koskaan toipumaan. Yleensä henkinen väkivalta luokitellaan vain pahoinpitelyksi.
Vammantuottamus ei ole kiusaamista. mutta esim. työtapaturma asiassa tuollainen tuomio voi tulla kyseeseen. Eli vahingosta puhutaa.
tiedättekö mistä tietää moukkamaisen työpaikkakiusaajan? selvästi todistetun työpaikalla tapahtuneen kiusaamisen jälkeen kiusaaja tulee lällättelemään kiusatulle, ettei "sinua ole huonosti kohdeltu..."
tuo jos mikä todistaa että ihminen on moukkamainen ja halpamainen.
Rädyn puolustus syytti kaikesta Ahdetta
http://www.turvallisuusuutiset.fi/sitenews/view/-/nid/6804/ngid/2
atarkka. Poistin kommenttisi tasa-arvon vastaisena, kommentoi uudelleen ilman tuota jos haluat kommentisi näkyviin.
Nimimerkki "Kiusaaja kuriin" pohdiskeli pahoinpitelyn, vammantuottamuksen ja työpaikkaiusaamisen keskinäistä (riippuvuus)suhdetta. Työpaikkakiusaamistahan rikoslaki ei tunne. Sillä tarkoitetaan lähinnä epäasiallista ja/tai syrjivää kohtelua työssä.
Rikoslain 47 luvun 1 §:n mukaan "Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta... on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi." Siis työturvallisuusmääräysten rikkomisesta rankaiseminen ei edellytä tahallisuutta, mutta sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä vammantuottamuksen kanssa.
Työturvallisuusrikoksesta tuomitseminen ei edellytä sitä, että uhrille olisi syntynyt vamma tai sairaus. Työturvallisuuslain mukaan riittää, että työntekijän terveydelle on aiheutunut vaaraa, eikä työnantaja ole ryhtynyt käytettävissään olevin keinoin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan siitä tiedon.
Jos työntekijälle on jo aiheutunut vamma tai sairaus, työturvallisuusrikoksen lisäksi tekijä pitäisi tuomita joko pahoinpitelystä tai vammantuottamuksesta riippuen siitä onko kielletty seuraus aiheutettu tahallaan vai tuottamuksellisesti. Jos aiheutettu sairaus on vähäinen, se voi tulla tuomituksi lievänä pahoinpitelynä (edellyttää tahallisuutta), mutta ei vammantuottamuksena.
Jos työntekijä on menettänyt työkykynsä työnantajan laiminlyöntien vuoksi, voi kysymykseen tulla myös törkeä pahoinpitely tai törkeä vammantuottamus (ja työturvallisuusrikos ja/tai syrjintä).
Työtapaturmien yhteydessä työnantajia on usein tuomittu työturvallisuusrikoksesta työturvallisuuslain 8 §:n tarkoittaman työnantajan yleisen huolehtimisvelvollisuuden laiminlyönnistä ja lisäksi vammantuottamuksesta. Sama pitäisi päteä myös silloin, kun kysymyksessä on psyykkinen vamma tai sairaus.
"Jos työntekijä on menettänyt työkykynsä työnantajan laiminlyöntien vuoksi, voi kysymykseen tulla myös törkeä pahoinpitely tai törkeä vammantuottamus (ja työturvallisuusrikos ja/tai syrjintä)."
Itseltäni meni työkyky, esimies kyllä tiesi, että olin ihan loppu (itse en sitä suostunut itselleni siinä vaiheessa myöntämään), mutta ei tehnyt asialle mitään. Kuinka helppoa hänen olisi ollutkaan nykäistä hihasta ja kysyä "onko kaikki okei, kun näytät aika väsyneeltä?" Jo tämä olisi ehkä saanut mut havahtumaan asian suhteen ja hakeutumaan lääkärille tai ehkä työtaakkaa olisi voinut edes hetkeksi keventää esimiehen luvalla. Näin ei käynyt ja ajoin itseni ihan piippuun. Siinä sitä sitten menikin ensimmäiset pari kuukautta sairaslomasta siihen, että nukuin väsymystäni pois ja koin tajutonta syyllisyyttä sairaslomastani, mikä ei millään tapaa ainakaan edistänyt paranemista.
Näin jälkikäteen toi asia edelleen harmittaa ja jollain tapaa nakertaa mieltä. Ja jälleen kerran se myös söi minun luottamusta siihen lähiesimieheen.
Törkeän pahoinpitelyn vanhenemisaika on 20 vuotta. Muistutan, että pahoinpitely edellyttää tahallista terveyden vahingoittamista.
Esimerkiksi Helsingin hovioikeuden tuomiosta HelHO:2012:8 käy ilmi, että se hyväksyi käräjäoikeuden kannan, jonka mukaan "Edellä selostettu näyttö osoittaa, että A on kieltämällä ylityöt ja matkatyöt, aiheettomasti huutamalla ja haukkumalla sekä selän takana pahaa puhumalla kohdellut C:tä epäasiallisesti niin, että C:n henkinen kestokyky on murtunut, hän on menettänyt terveytensä ja joutunut jäämään eläkkeelle" ja "Kun A:n on täytynyt teon pitkään jatkumisen, aiheutuneiden sairauslomien ja C:n ahdistuneisuuden ja itkeskelyn perusteella pitää seurauksen syntymistä ainakin varsin todennäköisenä, on tekoa pidettävä tahallisena."
Hovioikeus perustelee käräjäoikeuden tuomion hyväksymistä mm. seuraavasti: "Näillä ja käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, kuten käräjäoikeuskin, että A:n on täytynyt pitää C:n terveyden menettämistä varsin todennäköisenä. A on siten menetellyt tahallisesti."
On täysin riidatonta, että kumpikin oikeusaste piti tahallisena työntekijän terveydelle aiheutettujen vahinkojen aiheuttamista. Kuitenkin tuomio annettiin vain työturvallisuusrikoksesta.
Mutta, nuo perustelut tahallisuudesta sopivat erittäin hyvin kenen tahansa pahoinpitelyä koskevan tutkintapyynnön perusteluiksi.
Mistä ihmeestä johtuu, että tuomio on annettu vain työturvallisuusrikoksesta? Henkinen pahoinpitely ja varmaan erilaisia laiminlyönteihin liittyviä rikkeitä on tapahtunut?
Suomalainen rikosoikeuden käynti - aina parempi yksi rikollinen vapaana kuin kymmenen syytöntä vankilassa.
Eli todistus täytyy olla pitävä, siis aukoton! Suomessa ketään ei tuomita vähäisin perustein, ei koskaan, se pitää muistaa. Tokihan tapahtuu joskus vääriä tuomioita yms. näistä sitten mediassa huudetaan kilvan, mutta perus-sääntö on se, että todistuksen on oltava aukoton.
Nämä henkisen vamman tuottamuksen todistukset ovat oikeus-saleissa yksi kipeimmistä asioista. Vaikka ihan selkeästi tulee näytettyä että henkinen vamma on tarkoituksella tuotettua jne. Tuomioita ei tule! Tuomioita ei tule siksi koska Suomen oikeuskäytäntö on varovaista, ei ole ennakkotapauksia joihin nojata.
Tähän on tulossa muutos, ihan varmasti on, ennakkotapaus on saatava oikeudessa tuomituksi.
Siksi asiat käsitellään lähinnä työturvallisuus rikoksina, ne saadaan läpi paremmin kuin pahoinpitely rikoksena.
Suomen laki on hyvä! Mutta ihan oikeasti, tuomarit pelkäävät niin paljon vääriä tuomioita etteivät uskalla suoraan sanottuna antaa tuomioita, ei etenkään asiasta josta ei ole ennakkotapauksia käytettävissä.
Jos olette seuranneet yhtään näitä työrikos/ työturvallisuus oikeuden käyntejä, niin olette varmasti huomanneet sen, että työrikoksesta saadaan tuomioita mutta rikoksesta harvemmin. Asianajajat ottavatkin teemaksi yleensä mielellään juuri työrikoksen ja käyttävät näitä saadakseen jutuista edes jotain irti.
Just näin. Tätä yritin tuoda esille kirjoituksessani :Pakkohan se niinpäin on olla että s...
paganihuayra 12.11.2013 20:28
Työ ja opiskelu / Työpaikat / Työpaikkakiusaaminen
Viesti on poistettu.En tiedä miksi, oli ihan asiallienen. Mut syyttetyn ei tarvitse todistaa olevansa syytön. Se on saatava näyttö siitä, että syytetty on varmasti syyllinen.
No,minä aloitin 18.12 joten en tiedä miksi on poistettu. se saattoi olla jonkun sellaiseen kommenttiin kiinnitettynä joka poistettiin?
Aika usein käy niin, että kun poistaa yhtä viestiä siihen kommatut viestit poistuvat myös. näiden kanssa on joskus oltava tarkkana ja joskus joutuu "nyppimään" sieltä välistä asialliset talteen.
Joo, löysin ketjun jossa kommentointisi oli. ketjun nimi oli Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta. Aloittaja Tiina Keskimäki.
Tuo koko ketju on siis poistettu! Voit siitä osoittaa syyttävää sormea Tuplan vai kuitin suuntaan, koko ketju on niin hirveää ränkytystä ettei ole ihmekkään että on poistettu. Harmi että siellä ihan normi kommentoinnit posituu yhden vänkääjän vuoksi.
En palauta tuota ketjua, se on poistettu koska on täynnä TvK:n irvailuja.
No, ei se haittaa. (viestien poisto) Parempi yks rikollinen vapaana kuin kymmenen syytöntä tuomittuna/vankilassa.
Mutta kommenttiasi ei siis poistettu asiattomuuden vuoksi, vaan ylläpito poisti koko ketjun, ymmärrettävästä syystä.
Itse henk.koht. en tykkää yhtään siitä että käytäntö on tuo. Kun laki kuitenkin määrittelee hyvin tarkkaan työssäkin tapahtuneen pahoinpitelyn ja siihen mahdollisuuden puuttua. Se että tuomareilla on tietty linja ja rohkeus puuttuua, tulee kyllä ajan kanssa muuttumaan.
Tuomiot on tuomioita, sille ei mitään voi?
Mutta mielstäni sille, kuinka muut viranomaiset lähestyvät työpaikoilla tapahtuneeseen väkivallan tekoon, tässä tapauksessa henkiseen, siihen on osattava puuttua.
STM joka valvoo AVI.n toimintaa on ihan yhtä ryhditön kuin AVIkin. Suomessa olisi korkeasti koulutettuja työntekijöitä, olisi sosiaali, ja psykiatrian ja lain tuntemusta omaavia henkilöitä joita ministeriö ja viranomaiset voisivat halutessaan käyttää.
Miksi eivät käytä? miksi päätöksiä tehdään ontuvalla tiedolla ilman tarvittavaa asiantuntemusta?
Tarkennetaan nyt vielä et se on näin päin: (se vanha tuomarin ohje) "Parempi kymmenen syyllistä vapaana kuin yksi syytön tuomittuna".
"Parempi kymmenen syyllistä vapaana kuin yksi syytön tuomittuna".
joo, nin se taisi olla
(y)
Aikaisemmin mainitsemani Helsingin hovioikeuden tuomio on saanut lainvoiman. Se roikkui pitkään merkinnällä "vailla lainvoimaa". KKO:lta oli haettu valituslupaa, mutta sitä ei ole myönnetty.
Vastaus siihen, miksi rangaistus on annettu vain työturvallisuusrikoksesta, on yksinkertaisuudessaan se, että syyttäjä ei ole vaatinut rangaistusta pahoinpitelystä.
Toisin sanoen, niin tapausta tutkiva poliisi kuin syyttäjäkään eivät ole tiedostaneet sitä, että kysymyksessä on pahoinpitely, todennäköisesti jopa törkeä sellainen.
Kuten hovioikeuden tuomion perusteluista käy ilmi, tahallisuus kohdistuu ilmiselvästi sairauden aiheuttamiseen: "Näillä ja käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, kuten käräjäoikeuskin, että A:n on täytynyt pitää C:n terveyden menettämistä varsin todennäköisenä. A on siten menetellyt tahallisesti."
Rikoslain 47 luvun 1 §:n mukaan työturvallisuusrikoksesta tuomitseminen ei edes edellytä tahallisuutta, eikä terveyden vahingoittumista: "Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai 2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai ... on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2012/helho20120850
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:n mukaan "Tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu tai josta tuomioistuin voi omasta aloitteestaan lain mukaan määrätä rangaistuksen. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu."
Korostan tuota jälkimmäistä virkettä. Siis tuon mukaan tuomioistuin olisi niin halutessaan voinut antaa tuomion edellä mainitsemassani tapauksessa myös pahoinpitelystä.
Kumpikin tuomioistuin oli ymmärtänyt syytteessä olleen henkilön teon aiheuttaneen kohteelleen terveyden menetyksen, joka johti työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Vaikka syyttäjä ymmärtämättömyydessään tai tietoisesti vaati rangaistusta vain työturvallisuusrikoksesta, em. lainkohdan mukaan tuomioistuin olisi voinut rangaista tekijää pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä.
Uusi esitutkintalaki tuli voimaan 1.1.2014. Sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 222/2010 vp) yksityiskohtaisten 3 luvun 3 §:n perustelujen mukaan "Pelkkä poliisille tehty tutkintapyyntö ei edelleenkään ilman muuta johtaisi esitutkinnan käynnistymiseen, koska momentti jättäisi esitutkintaviranomaiselle harkintavaltaa. Esitutkintakynnystä ei kuitenkaan asetettaisi kovin korkealle. Varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä ei siis vaadita. Huomioon on esitutkinnan aloittamista harkittaessa otettava, että esitutkinnan tarkoituksena on nimenomaan rikosten tutkiminen eikä mahdollisten muiden oikeudellisten erimielisyyksien selvittäminen."
Heti seuraavassa kappaleessa todetaan, että "Poliisin tehtävänä on rikoksesta tehdyn ilmoituksen vastaanotettuaan selvittää, onko olemassa sellainen rangaistussäännös, joka voi tulla sovellettavaksi ilmoituksessa tarkoitettua tekoa arvioitaessa. Poliisi ei ole sidottu ilmoituksen tekijän esittämään rikosnimikkeeseen. Esitutkinnan toimittamistarvetta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki mahdolliset kyseeseen tulevat rikokset."
Siis, jos poliisi ei ole ottanut huomioon kaikkia teonkuvaukseen liittyviä rikoksia, on hän ainakin periaatteessa syyllistynyt virkavelvollisuuksiensa vastaiseen menettelyyn.
Näinhän se näyttäisi menevän tolla perusteella. Tuo uusi esitutkinta laki on jäänyt minulta kokonaan huomioimatta. Tuo on hyvä pointti ja siihen kannattaa kyllä vedota aina kun esitutkintaa aletaan työstämään. Aiemmin kun oli että pit olla jokin tietty rikosnmike (on muuten tosi vaikea tehdä ihan normi rikoilmoitusta ) niin nykyään poliisi esim on velvoitettu katsomaan että mitkä nimikkeet tulisivat kyseeseen.. Hyvä muutos!
Uskallanko tehdä poliisille tutkintapyynnön työnantajastani, jos poliisi toteaisikin työnantajani syyttömäksi? Joutuisinko korvausvastuuseen työnantajalleni?
Täällä korostetaan koko ajan sitä, kuinka poliisi kysyy Avilta ensin, mutta Avin kynnys tehdä rikosilmoitus työsuojelurikoksessa on liian korkea.
Jos tapauksessani poliisi tutkisi asiaa ja kysyisi todisteita ja kuulustelisi todistajia, paljastuisi totuus. Avin työsuojelu ei tee tarkempaa tutkintaa, ainoastaan kyselee työnantajalta.
Minua on paljon pahemmin kohdeltu kuin Hilkka Ahdetta.
Pyydä ammattiliittoa taaksesi.
Näin se menee tavallaan. Eli jos AVI on jo antanut hylkäävän päätöksen viedä asia poliisin tutkintaan mutta viet sen sinne itse- Poliisi todellakin pyytää AVIlta lausunnon tapauksestasi mutta tuon lausunnon laadulla ei ole merkitystä!
Avia ei voi tavallaan ohittaa, eli sinne pitää tehdä ensin ilmoitus ja käsittely aika on noin 6-7kk suurunpiirtein voi mennä nopeamminkin.
Avin "tutkinta" perustuu kirjallisiin selvityksiin puolin ja toisin. Tuo kaikki mahdollinen esiin jo tuossa vaiheessa, Avi päättää sitten mitä ovat olleellisia. Jotkin tapauksista menevät AVIn kautta poliisille kuitenkin, riippuen siitä kynnyksestä ja näytöstä.
Vaikka AVI antaisikin päätöksen ettei vie asiaa poliisille, se ei merkitse mitään. Sinulla on oikeus tuosta huolimatta viedä asia poliisille itse.
Kuulusteluissa tuo esiin nuo todistajat ja jos poliisi päättää heitä kuulla heitä velvoittaa totuudessa pysyminen, elleivät ole asianomaisia.
Poliisi vie asian puolestaan sitten syyttäjälle joka uudestaan arvioi kuinka käsittely toteutetaan ja toteutetaanko, onko sopiminen mahdollista ja onko tapauksessa sellaisia ihan selkeitä rikoslakiin perustuvia asioita jotka täytyy ratkaista oikeudessa.
Nämä asiat ovat rikos asioita, eli ne on niitä joista vastapuoli joutuu makasamaan erillaisia yhteisösakkoja jne. Riita-asiat taas koskevat lähinnä työsuhteen sisältämiä asioita, kuten irtisanomisen laillisuus, työlain noudattaminen yms... eli onko työnantaja rikkonut työehto sopimusta.
Riita ja rikos asiat käsitellään yleensä erikseen ja yleensä riita-asia ensin, mutta harvoin tosin rikos käsitellään ensin, jolloin jos työsuhteessa on ihan selkeä rikos tapahtunut. Riita-asian käsittely helpottuu koska pohjalla on jo päätös rikosasiasta, edellyttäen tietenkin että se voitetaan.
Rikosasian oikeuden käynnit ovat hyvin selkeitä ja siellä toimitaan täysin puheenjohtajan ohjauksen alaisena. Siellä ei huudella pöytien ohitse eikä ihan tyhmyyksiä oteta todisteiksi. Asiallista toisin sanoen.
Riita oikeuden käynnit ovat niitä työsuhteen epäselvyyksien ratkaisu oikeuden käyntejä, eli siellä asianomaiset puhuvat enemmän ja puheenjohtaja ei puutu niin paljoa. Riita oikeuden käynnit ovat luonteeltaan enemän sotkuisia, ikäviä.