Toimiva parisuhde: Antaa enemmän kuin pyydetään ja ottaa vähemmän kuin annetaan.
voiko enempi tiivistää?
totalfatal
596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No ei todellakaan näin.
Kyllä kannattaa ottaa kiitollisena vastaan kaikki mitä annetaan ja antaa antamisen ilo. Molemmat tulevat iloisiksi ja tyytyväisiksi.
Minusta antaminen ei saa olla velvollisuus tai parisuhteen sääntö, että pitäisi niin helkkaristi vain antaa ja antaa pyytämättäkin. Velvollisuudesta annetussa antamisessa tulee vain kitkerä maku kummallekin.
Antaminen on tasapainoista, kun se tulee sydämestä ja pyyteettömästi aina, kun siltä tuntuu. Näin antamisen ilo toteutuu, ja toinenkin ottaa annetun ilolla vastaan, kun tietää, että se tulee suoraan sydämestä, eikä velvoita mihinkään vastapalvelukseen.
No oli sit liikaa tiivistetty. Mutta jos antaa enemmän kuin on pyydetty, niin sillä näyttää että on valmis jopa parempaan ja jos ottaa vähemmän kuin annetaan niin näyttää että tyytyy vähempäänkin. Tämähän oli kärjistetysti ilmaistu. Mutta monet pyytää sen pikkurillin ja sit vie koko käden. Ja taas johonkin pieneenkin pyyntöön vaivaudutaan vaan just sen verran kuin toinen on halunnut.
Täsmensikö tämä nyt?
Itse en koskaan pyydä toiselta mitään. Se jos mikä, on vähään tyytymistä (paitsi jos on valinnut kumppanikseen anteliaan ihmisen :D ).
Ei ole toisella pelkoa, että veisin häneltä mitään, koska hän antaa vapaaehtoisesti mitä antaakaan. Kun kumpikaan ei pyydä toiseltaan mitään, vaan antaa vain, niin suhde on tasapainossa, eikä kummallekaan tule hyväksikäytetty olo. Toiselta voi kysyä, mitä tämä haluaisi, ja sen halun voi toteuttaa. Halut ja pyytäminen eivät ole sama asia. Haluta voi, mutta pyytäminen on jo vaateliasta.
Mutta onhan sitä hyvä pyytääkkin. Tulee olo, että tuo toinen tarvitsee minua. Sitä sit pitemmässä suhteessa tulee tietysti sellainen rutiini, että tietää pyytämättäkin mitä toinen tarvitsee, se on hienoa. Mutta eikös rutiineistakin ole kiva poiketa? Se tuo piristysta ja pitää parisuhteen hengissä. Monipuolisuus kuuluu elämään. Kaikkea sopivassa suhteessa, niin suhde voi hyvin....
Mutta minusta me kyllä ollaan aika samoilla linjoilla tässä...olisko jo nimimerkin vaihdon paikka ;oD
Jaa, minulla on tapana sanoa kumppanilleni, että hän on minulle tärkeä ja tarvitsen häntä. Sillähän sekin on kuitattu, pyytämättä mitään, mutta antamalla arvostusta ;D
Rutiineja voi muutella kysymällä, haluaako toinen jotain tavallisesta poikkeavaa, ja jos toinen haluaa, niin sitä sitten.. pyytämättä ;) Tai tekee jotain yllätyksellistä, mistä tietää toisen varmasti tykkäävän.