verikoe ja flunssa

eli siis, kävin kolmisen viikkoa sitten verikokeessa pitkään jatkuneiden erilaisten oireiden takia. jotain häikkää sieltä löytyki, tulehdusarvot sun muuta. sovittiin silloin että meen 7.1 uusiks verikokeeseen mutta nyt sairastuinkin flunssaan juuri ja mietin että onko nyt mitään järkeä käydä, häiritsee flunssa kuinka pahasti noita arvoja? vai pitäisikö käydä vasta sitten kun on tervehtynyt, nuo tulehdusarvot kun ois tärkeät..
57332
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Mene vaan, ei haittaa flunssa.

Mykoplasma?
http://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/vilustuminen/miten-mykoplasma-tunnistetaan-ja-hoidetaan

Miten tautia hoidetaan?

Mikrobilääkkeistä tehokkaita ovat doksisykliini ja erytromysiini ja antibiooteista makrolidit, tetrasykliinit ja fluorokinolonit tehoavat MP:aan.

Kuuntele tämä ohjelma kohdasta 33.13:
[33.13] Krooninen/akuutti mykoplasma; diagnosointi ja hoito omaa vastustuskykyä kohottamalla. Mahdollinen antibioottihoito.
https://soundcloud.com/helsinki-paleo/helsinki-paleo-podcast-episode15

Äänestä
  • C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

    C-vitamiinia 500-1000mg / vrk Tutkimusten mukaan vähimmäistarve päivässä on 400mg. C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin.

    D-vitamiinia 50-125µg / vrk

    Magnesium (sitraattimuodossa) 200-400mg/vrk (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)

    Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

    Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin n. 50€:lla.

    Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

    D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

    Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta (runsaasti kalaa ja suositusten määrän vitaminoituja maitotaloustuotteita) 5-7µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei juurikaan ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Muiden kalojen D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat suuresti, joissakin kaloissa se on nolla.

    Albanyn yliopiston terveyden ja ympäristön tutkimuslaitoksen johtaja tutki kasvatettuja lohia. Miehen mukaan verkkoaltaissa kasvatettu soijalla syötetty lohi sisältää paljon luonnossa kasvanutta vähemmän D-vitamiina. Luonnon lohessa D-vitamiinia on keskimäärin 9µg/100g (fineli).

    D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

    Meillä asiantuntijat Ursula Schwab, Christel Lamberg-Allardt ja Suvi M. Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle, vaikka se estää ainoastaan riisitaudin. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2578 Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

    Ihmiskehossa on noin 206 luuta ja vastasyntyneillä luita on 350. Joten luuston terveys on tärkeää.

    Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

    Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

    Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

    Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

    D-vitamiinin syönti purkista läpi vuoden pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta yllättävän harva edelleen ymmärtää D-vitamiinilisän tärkeyden. Ja jos ymmärtää, niin valitettavan harva nauttii sitä riittävästi. Tutkimusten mukaan virallinen suositus ei riitä edes vastasyntyneelle. Viralliset suositukset eivät edes nouse.

    Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

    Äänestä

saiskohan vastauksia ilman turhia löpinöitä, kiitos. :)

Äänestä

No flunssa saattaa nostaa tulehdusarvoja, mutta ei kait se muihin arvoihin erityisemmin vaikuta.

Äänestä

Labraan vaan. Sitten kun juttelee lääkärin kanssa labra-arvoista, voi mainita, jotta oli flunssa. Itse käyn sairauteni takia säännöllisesti verikokeilla, jolloin otetaan myös tulehdusarvot. Jos olen flunssaisena mennyt, olen kertonut tuosta lääkärille sitten aikanaan. Osaa sitten suhteuttaa jos lasko tai valkosolut on koholla. Ja voi kysyä labrastakin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


poola kirjoitti:

eli siis, kävin kolmisen viikkoa sitten verikokeessa pitkään jatkuneiden erilaisten oireiden takia. jotain häikkää sieltä löytyki, tulehdusarvot sun muuta. sovittiin silloin että meen 7.1 uusiks verikokeeseen mutta nyt sairastuinkin flunssaan juuri ja mietin että onko nyt mitään järkeä käydä, häiritsee flunssa kuinka pahasti noita arvoja? vai pitäisikö käydä vasta sitten kun on tervehtynyt, nuo tulehdusarvot kun ois tärkeät..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu