Kertokaas kun olen 31-vuotias miehenalku, ja emäntä parisen vuotta nuorempi. Molemmat ovat normaaleja ihmisä, käymme työssä ja meillä on 1kpl 6-vuotias tytär.
Tässä emäntä on nytten innostunut salikäynneistä vaikka on normaalivartaloinen 165/62, ja pikkusen normaalia pyöreyttä mahassa joka jäi synnytyksen jälkeen. Noh salikäyntejä hän on harrastanut nyt vuosia. Ja viimenen muoti sillä on että enään ei syödäkkään samaa ruokaa kuin muu perhe. vaan tehdään omat pöperöt lautaselle ja oikeen punnitaan mitä syödään.
1. jos elämä menee tommoseksi että ruoka pitää jo ruveta punnitsemaan ja laskemaan paljonko syö. Mielestäni sillon pitäs jo hakeutua hoitoon.?
2. Mä en jaksa kauaa tuommoista pelleilyä katsoa jos ruvetaan aamusin tekeemään aamupala vaakan kera, keitetään kananmunat ja otetaan keltuaisetkin pois sitten. Ja jos erehdyt syömään kananmunan kaapista, tulee motkotus että mix menit syömään sen.
3. Itse miehenä olen 183/88 normaalikokoinen, että muakaan ei huolestuta vielä akan pelastsrenkaat eikä omanikaan. Pientä ylimäärästä on omassakin kropassa.
4. Miksi tuommoinen ihme ruokavalio pitää aloittaa? Tänäänkin söimme ruokaa. Oli spagettia ja mureketta. Mutta emäntä teki itselleen kanaa, salaattia iso kasa, ja ei yhtään makaronia. Mitä se lullee voittavansa tolla.?
5. Olen jo kerran maininnut siitä hänelle että jos ei tavat muutu normaaliksi, sitten muuttuu joku muu.
6. Onko hänellä uusi elämä kiikarissa (ei kyllä haittaa vaikka olisi)
7. Sanonko nyt "vidduunduneena" että valitse ruokavaaka tai minä?
8. Ei tajua tuota miksi ihminen "sairastuu" henkisesti johonkin diettiin.
9. Se kroppa ei ole salikäyntien aikana muuttunut yhtään mihinkään suuntaan. Omissa silmissä se näyttää aina vaan samalta. ja nyt sitten toi ruokavillitys päälle. Ei hyvää päivää.
10. Edes kohonneet kolestrooli arvotkaan ei vaivaa häntä.
Tässä emäntä on nytten innostunut salikäynneistä vaikka on normaalivartaloinen 165/62, ja pikkusen normaalia pyöreyttä mahassa joka jäi synnytyksen jälkeen. Noh salikäyntejä hän on harrastanut nyt vuosia. Ja viimenen muoti sillä on että enään ei syödäkkään samaa ruokaa kuin muu perhe. vaan tehdään omat pöperöt lautaselle ja oikeen punnitaan mitä syödään.
1. jos elämä menee tommoseksi että ruoka pitää jo ruveta punnitsemaan ja laskemaan paljonko syö. Mielestäni sillon pitäs jo hakeutua hoitoon.?
2. Mä en jaksa kauaa tuommoista pelleilyä katsoa jos ruvetaan aamusin tekeemään aamupala vaakan kera, keitetään kananmunat ja otetaan keltuaisetkin pois sitten. Ja jos erehdyt syömään kananmunan kaapista, tulee motkotus että mix menit syömään sen.
3. Itse miehenä olen 183/88 normaalikokoinen, että muakaan ei huolestuta vielä akan pelastsrenkaat eikä omanikaan. Pientä ylimäärästä on omassakin kropassa.
4. Miksi tuommoinen ihme ruokavalio pitää aloittaa? Tänäänkin söimme ruokaa. Oli spagettia ja mureketta. Mutta emäntä teki itselleen kanaa, salaattia iso kasa, ja ei yhtään makaronia. Mitä se lullee voittavansa tolla.?
5. Olen jo kerran maininnut siitä hänelle että jos ei tavat muutu normaaliksi, sitten muuttuu joku muu.
6. Onko hänellä uusi elämä kiikarissa (ei kyllä haittaa vaikka olisi)
7. Sanonko nyt "vidduunduneena" että valitse ruokavaaka tai minä?
8. Ei tajua tuota miksi ihminen "sairastuu" henkisesti johonkin diettiin.
9. Se kroppa ei ole salikäyntien aikana muuttunut yhtään mihinkään suuntaan. Omissa silmissä se näyttää aina vaan samalta. ja nyt sitten toi ruokavillitys päälle. Ei hyvää päivää.
10. Edes kohonneet kolestrooli arvotkaan ei vaivaa häntä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Valitettavasti nykyään nuo fitnessjutut on muotia, eikä siinä mitään, hyvä vaan jos pitää kropastaan huolta. Emäntäsi on luultavasti saanut ruokaohjelman, jota haluaa nyt noudattaa tarkasti, jotta saavuttaa haluamansa tulokset.
Suosittelisin puhumaan emäntäsi kanssa, mikä päämäärä hänellä on. Haluaako hän muutaa elämäntapansa vai päästä ehkä kisalavoille joskus, tai jopa urheilusta ammatin? Jos oma ruokailu poikkeaa paljon muun perheen ruokailusta, niin tottakai se vaikuttaa. KESKUSTELE asiasta naisesi kanssa, ei täällä kukaan voi tietää mitä naisesi päässä liikkuu.
Ole tukena ja ymmärtäväinen, mutta kerro myös omat toiveesi perheen suhteen. Haluaako emäntäsi oikeasti elää loppuelämänsä syömällä ruokia gramman tarkkuudella? Kyllä peruskotiruualla pidetään kroppa hyvässä kunnossa.
Miten sinua tuollainen jaksaa riepoa? Anna emäntäsi harrastaa ja lähde vaikka itse mukaan.
Meilläkin on erilaiset ruokavaliot.
Ja se ei vaikuta sitten niin,millääntavoin itse suhteeseen.
Elä ja anna elää.
Miten se haittaa tarkalleen ottaen? Ruoka-aineille allergisen kanssakin voi olla tyystin eri pöperöt. Onko siitä jotakin haittaa perheelle, jos hän tekee eri ruokaa itselleen?
Kirjoituksestasi saa sellaisen käsityksen, että ongelmana ei niinkään ole puolisosi uusi elämäntapa vaan se, ettet sinä ymmärrä sen tarpeellisuutta ja näet sen "pelleilynä".
Ehkä voisit yrittää ennemminkin tukea puolisoasi hänen pyrkimyksissään eikä niin, että esität uhkavaatimuksia. Mikäli puolisosi elämäntavan vaaliminen haittaa muita elämän osa-alueita eikä hän itse huomaa korjata asiaa, ota asia esiin hänen kanssaan ilman uhkailua.
Noin muuten erilaisten ruokavalioiden noudattaminen ei ole mikään ongelma suhteessa, jollei siitä sellaista tee.
--niin minukin omistaja syö kartisan carreet ja dromdaarin entrcota ja minä
napstelen taatleita ja halvaa
Jätä mokoma itsekäs kana.
No silloin kun olin ite nuori ja treenasin erästä lajia ahkerasti niin kyllä minäkin söin puntarin kautta aika paljon, että tiesi saavansa tietyn määrän tiettyjä aineita ja riittävästi energiaa kokonaisruokavaliossa. Totta kait tommonen on aika extriimiä mutta tuloksia ei tule jos ei panosta asiaan oikeasti, tiedän sen ihan omasta kokemuksestani.
Toki kun ne annokset on kerran punninnut niin pitäis olla pelisilmää siihen lautaselle että tiedän kun pistän tiettyjä juttuja siihen niin mikä sen koostumus on eli samaa nyt pitäis aina tarvita punnita.
Itseasiassa mulla oli oma reseptivihko johon kirjoittelin sen puntarin avulla että mitä ja minkä verran mihinkin annokseen on hyvä pistää. Kyse ei kuitenkaan siis ole niistä muutamasta grammasta, ne nyt on ihan yks ja sama mutta eri ravintoaineiden kohdalla oli pakko punnita kun ei ollut mitään käsitystä mikä se koostumus on loppupeleissä.
"Mielestäni sillon pitäs jo hakeutua hoitoon.?"
Ei tarvi, hän hakee vain oikeaa koostumusta saavuttaakseen jonkun tavoitteen.
"emäntä teki itselleen kanaa, salaattia iso kasa, ja ei yhtään makaronia. Mitä se lullee voittavansa tolla.?"
Makaroni on pelkkää paskaa, sama kuin söis jotain wessapaperia.. tyhjää, ravintoarvotonta jankkia joka vaan heittää verensokerit piikkiin. Terveellisintä kaikille ihmisille olis lopettaa makaronin ja muun valkoisen vehnän syönti. Urheileva tai edes elävä ihminen ei tarvi noita tyhjiä kaloreita mihinkään, täysjyväviljaa sen tilalle. Jos ei ole vaihtoehtoa niin edes täysjyvämakaronia tai täysjyväriisiä sitten mutta ei tuota saippuakuplamokkoa.
"Se kroppa ei ole salikäyntien aikana muuttunut yhtään mihinkään suuntaan. "
Kroppa ei välttis heti muutkaan koska et näe ihon alle. Siltikin rasvakudos on kenties ohentunut ja lihaskudos lisääntynyt. Sitä ei huomaa ehkä edes vaakalla koska lihas painaa enemmän kuin rasva. Parhaiten sen huomaa siitä että jaksaa enemmän vähemmällä eikä tarvi villasukkia tai -paitaa koska verisuonisto kehittyy ja lihasmassa tuottaa enemmän lämpöä kuin se entinen rasvakudos.
"Onko hänellä uusi elämä kiikarissa"
Voi ollakin koska olet tommonen tiukkis mulkku etkä tue kumpaniasi hänen harrastuksessaan. Saat mitä tilaat, sori :(
"Edes kohonneet kolestrooli arvotkaan ei vaivaa häntä"
Kolestrolitaistelu on yhä käynnissä, kukaan tällä planeetalla ei vieläkään tiedä kolestrolista juurikaan mitään vaikka asiaa on "tutkittu" tuhansia kertoja ja tunteja ja vuosiakin kohta. Itse ainakin välttäisin "kevytmargariineja" koska ne ei oo oikeasti terveellisiä, rasvaa enimmäkseen pehmeinä kasvirasvoina eli öljyinä. Kanassa tai broilerissa ei juurikaan ole edes eläinrasvaa paitsi nahkassa. Oliiviöljyä ja rasvaista kalaa (mutta ei kasvatettua kalaa vaan villiä ja vapaata).
Olisit kumppani ja auttaisit toista. Toki palaveria on pidettävä, puhumatta ei noikaan jutut selviä.
Kandeis puhuu vaimon kaa. Aloita vaik näyttämällä tää aloitukses hänelle.
Kohta 9. "Se kroppa ei ole salikäyntien aikana muuttunut yhtään mihinkään suuntaan.", O sis polttanu liikakalorit.
Olisit iloinen, että se yrittää syödä terveellisesti ja pysyä hyvässä kunnossa. Tilanne olisi toinen, jos se mäkättäisi sinun syömisistäsi tai yrittäisi pakottaa omille linjoilleen.
No se vaan siinä mielessä risoo, kun ei voi olla normaalia kun ennen. Huippuurheilijaa hänestä ei voi tulla kun jalat ei kestä (tapaturman takia, rautaa ja ruuveja että nilkka pysyy kasassa, + toisessa pieni synnynnäinen vamma)
Ja miksi pitää yrittää näyttää paremmalta kun on? Toi harrastus kun tunuu nousevan pikkuhiljaa sillä päähän. Eka reenataan 4-5x viikossa, sitten ruvetaa syömään vielä grammatarkkuudella. Painoa ei ole pudonnut vuosien saatossa yhtään. Samat pienet pelastusrenkaat vyötäröllä, pakaroissa yms.
Mun puoelsta saa harrastaa salikäyntejä, kunhan ei rupea punnitsemaan ravintoa grammatarkkuudella. Mä haluan elää normaalissa parisuhteessa, en tommosessa että toinen muuttuu tyyliin yhdessä yössä karppaajaksi yms kuraa. Allergiatkaan ei selitä ruoka muutosta nyt. Kaikki on 100% ennallaan, mutta päässä ilmeisesti pimahtanut. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta joka kerta ruokavaliolle löytyy uusi syy. Viimeisin oli että jalka tarvitsee tämmösen ruokavalion kun on murtunut joskus vuonna pipo. Kuulemma ravintoterapeutti sanonnut niin. Voi kiesus mitä toimintaa.
Olette siis kadottaneet keskinäisen yhteytenne jos sitä koskaan olikaan..
"Mä haluan elää normaalissa parisuhteessa"
No yritä vielä kerran, josko siitä jotain tulee. Mutta vaatii ehkä myös sulta pelisilmää ja ymmärtämystä jos haluat jotain tuosta vielä viritellä. Jos ihmiset on ihan eri sfääreissä niin homma ei toimi. Mun mielestä sinä olet tässä se tiukkapipo, vuonna pipo.
Mielipiteitä toki on puolesta ja vastaan, kerroin vaan omani.
Vähän samoilla linjoilla miesvuosimallin kanssa.
Parisuhteessa mättää joku. Jos kumppani alkaa olevan epätavallisen kriittinen ulkonäön tai tapojen suhteen, joku häntä siihen ajaa. Useimmiten sylttytehdas löytyy kotosalta. Aloittajan tekstistä saa sen vaikutelman että suhtautuu kontrolloivasti puolison asioihin - eli suomeksi sanottuna työntää nokkansa asioihin jotka ei hänelle kuulu. Olet saattanut tilata sen minkä nyt ei kelpaakaan.
Parisuhteen osapuolet haluvat yleensä tukea, kunnioitusta ja arvostusta. Ulkonäköön liittyvät kommentit puolisolle on suhteen surma. Kiinnostus näkyy - joko sitä on tai ole. Ja johan ap sanoihin ettei tuo ole minnekään muuttunut ja muistanut ilmeisesti tuoda esille ne vähäisetkin pelastusrenkaat.
Kuinkahan moni mies aina valittaa vaimon läskeistä? Sitten kun vaimosta tulee aktiivinen niin ei ole myöskään hyvä? Pelkäätkö että vaimo kelpaa jollekin muullekin kun alkaa kohta olemaan kunnon hottis? Etkö enää saakaan huomiota ja olet vastuussa perheestä ja kodinhoidosta kun muija elää eppu normaalin urheiluhullu-biisissä?
usein kumppani saattaa lyödä jarrut kiinni ja estää toisen elämänmuutoksen edellämainituista syistä. Pitäisin hänen jalkavaivojaan todellakin lisäsyynä salilla käynnille, koska se todella auttaa itsetunnon lisäksi tuollaisiin vaivoihin.
Mielestäni tässä olisi itselläsi miettimisen paikka, eli mitkä on mat motiivisi ja miksi asetut vastahankaan niin voimakkaasti? Ja mikset arvosta naistasi ja hänen määrätietoisuuttaan?
voithan aina jättää hänet jollekin paremmalle lihaskimpulle jonka kanssa hänellä olisi samanlaiset elämäntavat, saliltahan niitä löytyy. Otat ite sellaisen "läskin" naisen joka viihtyy keittiössä ja sohvalla ja jota kukaan toinen ei vilkuile. Voisitte röhnöttää sohvalla onnellisina kohti auringonlaskua :-D
Taitaa olla taustalla mustasukkaisuus, huono itsetunto ja menettämisenpelko samaan aikaan kun ei vaan voi arvostaa sitä toista. Olisiko tuo välinpitämätön asenteesi hänen ulkonäköönsä yksi kannustin näyttää hyvältä? Kuntokuurit ja laihtumiset usein myös enteilevät eroa ja ovat tutkimusten mukaan yksi onnettoman parisuhteen merkki.
Vaikuttaisi siltä, että sun vaimo on suvaitseva ja kokkaa muulle perheelle omat pöperöt, vaikkei itse niistä välitä. Vain siksi, että kaikki saavat haluamaansa ruokaa.
Ja sinä vielä kehtaat valittaa, so, so..
Meillä en itse kykene syömään keliakian takia samaa ruokaa kuin muut, mutta kyllä mä muulle perheelle silti spagetit ja makaronilaatikot väännän, kun he kerran tykkäävät niistä. Itse teen silloin itselleni muuta. Musta on kiva, että kaikki kerran päivässä istuvat saman pöydän ääreen, mutta ei kaikkien samaa ruokaa tarvi syödä silti. Jos ei halua tai kykene. Olen myös jossain vaiheessa ollut kasvissyöjä, mitä kumppani taas ei ollut. Kyllä sekin onnistui.