jos opiskelee

Seuraapas sellaista mahdollisuutta, että alallasi järjestettäisiin AMK-opintoja työvoimapoliittisena koulutuksena. Ei ole todellakaan tarkoitus, että opinnot suoritettaisiin alusta loppuun tällä tavalla. Yleensä vaaditaan jokin lähellä oleva pohjakoulutus tai kesken jääneet opinnot AMK:ssa.

Monimuotokoulutus on hyvä vaihtoehto työssä käyville, jotka hekin voivat olla opintonsa syystä tai toisesta kesken jättäneitä. Joskus on mentävä töihin, koska oikeus opintotukeen on lakannut. Jos puuttuu vain vähän opintoja, voi hakeutua aikuisopiskelijakiintiöön ja suorittaa opinnot loppuun työn ohessa. Jotkut suorittavat koko tutkinnonkin työn ohessa, mutta tämä vaihtoehto riippuu varmaankin työnantajan suopeudesta.

Ammattikorkeakoulu on nuorisolle ainakin joillain aloilla täyttä työtä. Siksi minäkin hieman ihmettelen, jos tutkinnon voi tuosta vaan hujauttaa työn ohessa (samaa ihmettelen kyllä joskus yliopistonkin kohdalla). Ehkäpä aikuiset osaavat keskittyä olennaiseen eivätkä biletä niin paljoa. On toisaalta myös helpompaa, kun talous on turvattu eikä tarvitse esim. hakea ja pettyä työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen kanssa.

Huono työtilanne on omiaan viivästyttämään opintoja ja johtaa helposti myös siihen, että työpaikkaan myös jää sitten, kun sen vihdoinkin saa - joskus ihan vain rahankin takia. Sinun lisäksesi on paljon nuoria aikuisia, joilta puuttuu AMK-tutkinto ja siihen liittyvä työkokemus, mutta eivät ole työttömiäkään, koska ovat menneet johonkin koulutusta vastaamattomaan työhön.

Minä itse teen pätkätöitä ja yritän kehittää itseäni mm. avoimen yliopiston opintojen kautta. Niitä on lupa suorittaa työttömänäkin. Se on vain kovin hidasta, kun työn hakemiseen ja muuhun byrokratiaan menee aikaa. Töissä ollessa haluaa keskittyä työntekoon. Levätäkin pitäisi. Sikäli tuntuu kyllä aivan järjettömältä, että täysin työttömiltä esim. ammatinvaihtajilta estetään omaehtoinen päätoiminen opiskelu työttömyysaikana. Eikö siihen riittäisi jokin tietty työttömyyshistoria ja opiskelua edeltävä tietyn mittainen jakso, jolloin on todistettavasti hakenut töitä niitä saamatta?

Pätkätyöläinen kirjoitti:

Seuraapas sellaista mahdollisuutta, että alallasi järjestettäisiin AMK-opintoja työvoimapoliittisena koulutuksena. Ei ole todellakaan tarkoitus, että opinnot suoritettaisiin alusta loppuun tällä tavalla. Yleensä vaaditaan jokin lähellä oleva pohjakoulutus tai kesken jääneet opinnot AMK:ssa.

Monimuotokoulutus on hyvä vaihtoehto työssä käyville, jotka hekin voivat olla opintonsa syystä tai toisesta kesken jättäneitä. Joskus on mentävä töihin, koska oikeus opintotukeen on lakannut. Jos puuttuu vain vähän opintoja, voi hakeutua aikuisopiskelijakiintiöön ja suorittaa opinnot loppuun työn ohessa. Jotkut suorittavat koko tutkinnonkin työn ohessa, mutta tämä vaihtoehto riippuu varmaankin työnantajan suopeudesta.

Ammattikorkeakoulu on nuorisolle ainakin joillain aloilla täyttä työtä. Siksi minäkin hieman ihmettelen, jos tutkinnon voi tuosta vaan hujauttaa työn ohessa (samaa ihmettelen kyllä joskus yliopistonkin kohdalla). Ehkäpä aikuiset osaavat keskittyä olennaiseen eivätkä biletä niin paljoa. On toisaalta myös helpompaa, kun talous on turvattu eikä tarvitse esim. hakea ja pettyä työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen kanssa.

Huono työtilanne on omiaan viivästyttämään opintoja ja johtaa helposti myös siihen, että työpaikkaan myös jää sitten, kun sen vihdoinkin saa - joskus ihan vain rahankin takia. Sinun lisäksesi on paljon nuoria aikuisia, joilta puuttuu AMK-tutkinto ja siihen liittyvä työkokemus, mutta eivät ole työttömiäkään, koska ovat menneet johonkin koulutusta vastaamattomaan työhön.

Minä itse teen pätkätöitä ja yritän kehittää itseäni mm. avoimen yliopiston opintojen kautta. Niitä on lupa suorittaa työttömänäkin. Se on vain kovin hidasta, kun työn hakemiseen ja muuhun byrokratiaan menee aikaa. Töissä ollessa haluaa keskittyä työntekoon. Levätäkin pitäisi. Sikäli tuntuu kyllä aivan järjettömältä, että täysin työttömiltä esim. ammatinvaihtajilta estetään omaehtoinen päätoiminen opiskelu työttömyysaikana. Eikö siihen riittäisi jokin tietty työttömyyshistoria ja opiskelua edeltävä tietyn mittainen jakso, jolloin on todistettavasti hakenut töitä niitä saamatta?

Lue lisää

jos tunteja on esim. vain viikonloppuisin. Silloin opiskelu ei estä työntekoa. Joten sulla pitäis kyllä olla oikeus työttömuusturvaan. Myöskään silloin, jos opiskelu tapahtuu iltaisin, sitä ei lueta päätoimiseksi. Tälläistä on mm. opiskelu iltalukiossa. Nämä kyseiset koulutukset ovat tehty juuri sitä varten, etteivät ne ole este päätoimiselle työnteolle. Jos sulle tuollaista väitetään, niin kysypä muualta. Ja kysy myös ennakkotapauksia. Tuohan on aivan sama kuin, jos olisit päivätyössä ja iltaisin opiskelemassa ja saisin lopputilin, niin silloin sulta loppuisi sekä opiskelu että työt.

ei ole päätoimista kirjoitti:

jos tunteja on esim. vain viikonloppuisin. Silloin opiskelu ei estä työntekoa. Joten sulla pitäis kyllä olla oikeus työttömuusturvaan. Myöskään silloin, jos opiskelu tapahtuu iltaisin, sitä ei lueta päätoimiseksi. Tälläistä on mm. opiskelu iltalukiossa. Nämä kyseiset koulutukset ovat tehty juuri sitä varten, etteivät ne ole este päätoimiselle työnteolle. Jos sulle tuollaista väitetään, niin kysypä muualta. Ja kysy myös ennakkotapauksia. Tuohan on aivan sama kuin, jos olisit päivätyössä ja iltaisin opiskelemassa ja saisin lopputilin, niin silloin sulta loppuisi sekä opiskelu että työt.

Lue lisää

Tuntuu kyllä todellakin erikoiselta, jos ei voi suorittaa mitään AMK-opintoja (esim. avoimessa ammattikorkeakoulussa) menettämättä työttömyystukea. Jos minä suoritan luvallisesti opintoviikkoja avoimessa yliopistossa, niin kyllä minä voin halutessani niiden pohjalta tutkinnonkin polkaista kasaan myöhemmässä vaiheessa esim. päätoimiseksi opiskelijaksi siirtymällä.

Mahtaakohan asia todellakaan olla edes niin kuin kysyjälle on annettu ymmärtää?

Esimerkiksi viimeistään silloin, kun suoritat jonkun loppututkinnon työttömänä ollessasi. Ilman todistuksia suoritettu opiskelu on täysin hyödytöntä. Itseopiskeluna hankitut taidot eivät nimittäin työnantajille kelpaa.

Toimikunnan sihteeri yleensä sanelee päätökset. Asiakkaan vahingoksi.

Kaikenkokenut kirjoitti:

Toimikunnan sihteeri yleensä sanelee päätökset. Asiakkaan vahingoksi.

Sihteerillä ei ole äänioikeutta näissä asioissa. Lautakunta koostuu kokonaan työvoimatoimiston ulkopuolisista jäsenistä, jotka päätöksen tekevät äänestämällä. Puolet on työnantajia, puolet palkansaajia. Koostumuksen voi käydä kysymässä omasta työkkäristään. Puheenjohtajana lautakunnassa on yleensä työvoimatoimiston johtaja. Työvoimaneuvojillakaan ei karensseihin ole minkäänlaista sananvaltaa, he eivät siitä päätä millään tavoin.