Oon 12v. tyttö ja kavereita ei tunnu olevan. Yritän kovasti saada juttuseuraa välkille, mutta he eivät ikinä tykkää luonteestani tai jostain muusta mättää. On jäänyt hieman mieleen, mulla oli joskus joku kaveri tai mikälie 2012 alkupuolella joka oli yhdessä piirissä ja kertoi että he aikoivat ottaa kaikki uudet kaverini itselleen ettei mulla ois kavereita. Jos tuo on vielä jatkunut, ihmeen hyvin on toiminut.
Opettajat on kiikuttanu tuon takia minua psykologille, joka ei ole yhtään mukavaa. Nykyään näen vain vihaisia katseita, jotka sanovat etten ole kaivattu. Ruokailussa yksin tyhjässä pöydässä oleminen ei ole hauskaa.
Ainoastaan ns."lissut" on huolinu mut niitten ryhmään, mutten omasta mielestäni kuulu sinne.
Olenko oikeasti niin inhottava ihminen? Ainakin tuntuu siltä.
Omasta mielestäni olen herkkä, iloinen ja luova joka ei mene joukkokuumeen mukana vaan miettii mitä itse kannattaa tehdä.
Osaisikohan joku kertoa mitä kannattaisi tehdä ja miksi tämän koulun ihmiset tuntuu olevan niin ilkeitä?
Opettajat on kiikuttanu tuon takia minua psykologille, joka ei ole yhtään mukavaa. Nykyään näen vain vihaisia katseita, jotka sanovat etten ole kaivattu. Ruokailussa yksin tyhjässä pöydässä oleminen ei ole hauskaa.
Ainoastaan ns."lissut" on huolinu mut niitten ryhmään, mutten omasta mielestäni kuulu sinne.
Olenko oikeasti niin inhottava ihminen? Ainakin tuntuu siltä.
Omasta mielestäni olen herkkä, iloinen ja luova joka ei mene joukkokuumeen mukana vaan miettii mitä itse kannattaa tehdä.
Osaisikohan joku kertoa mitä kannattaisi tehdä ja miksi tämän koulun ihmiset tuntuu olevan niin ilkeitä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ikävä kuulla ja toivon että tämä viesti parantaisi mieltäsi. Olen jo hieman vanhempi, mutta muistan että kun olin 12 v niin koulussa oli hyvin raskasta. Tytöillä tilanne on vielä paljon vaikeampaa kun tytöt ryhmäytyy helposti ja selän takana supistaan jne. En tiedä helpottaako tilannettasi nyt mutta voin sanoa että usein kun tytöt vanhenee nin tilanne helpottuu. Ei enää mennä ryhmässä ja uskalletaan olla erilaisia. tämä muuttuu usein yläasteen jälkeen.
Et varmasti ole inhottava inhiminen!! Olet herkkä ja luova joten usein tämän tyyppiset ihmiset etsivätkin ehkä erilaisia kavereita kun niitä perus "lissuja". Ole ylpeä että olet huomannut luovuutesi. Usein elämässä pärjäävät ja moni taitelija on sanonut että juuri he ovat olleet koulukiusattuja. Kiusaajat eivät yleensä tulevaisuudessa pitkälle pötki ja luultavasti ovat tulevaisuudessa sinulle kateellisia että olet uskaltanut olla erilainen, elleivät jo ole nyt kateellisia :)
Suosittelen että mietit mitä haluat esim harrastaa ja ehkä isona tehdä ja laitat energiasi siihen. Mieti missä asioissa olet hyvä ja laita niihen voimiasi. Jos esim tykkäät musiikista voit mennä johonkin musiikkiryhmään ja voit tavata täällä ystäviä. Kirjastossa, koulussa tms ihmiset osaavat varmasti auttaa mieleisen harrastuksen ja paikan löytämisessä. Älä mieti kiusaajia ja anna heille valtaa. Mene rohkeasti puhumaan jos huomaat esim että koulussasi jokin toinenkin on yksin. Näin saat lisää itsevarmuutta. Olet varmasti erityinen ja ainutlaatuinen tyttö!