salailuun.
Pääjohtajan vaihduttua ja kerrottua Helsingin Sanomien haastattelussa lääkeyhtiöisuhteisiin liittyvien eturistiriitojen käsittelystä ja sikainfluenssarokotteeseen liittyvästä tiedottamisesta on hyvä aika palata aiheeseen myös vuonna 2011 Kalevassa julkaistun kirjoituksen merkeissä.
"Rokotuspolitiikka kaipaa terveempää suuntaa"
Ote:
"Pääjohtaja Pekka Puskan aikana KTL:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) linja on hankkia mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta. Rahaa laitos saa samoilta lääkeyhtiöiltä, joilta se tilaa rokotteita. Lääkeyhtiön tilaamia tutkimuksia perusteltiin aputehtävänä, asiantuntemuksen säilyttäjänä.
Eturistiriidat kävivät kestämättömiksi. Aputehtävän sijaan THL luopui v. 2011 alusta rokotteisiin liittyvästä päätehtävästään, rokotteiden hankinnasta - isäntä heitettiin ulos talosta, renki jäi. Oikeuskansleri tutkii edelleen jääviys- ja lahjontaepäilyjä. Arkkiatri Risto Pelkonen katsoi vastikään, että THL:n lääkeyhtiökytkyt tulee purkaa.
On ryhmä lapsia, jotka eivät rokotusasiantuntijaryhmän suosituksesta huolimatta saa pneumokokkirokotetta, vaan hepatiittirokotteen, jota ei Suomessa suositella. He ovat lääkeyhtiön tutkimuskohde, vertailuryhmä. Lääkeyhtiö tilittää THL:lle tuotekehitystutkimuksesta n. 12 miljoonaa euroa. Eettisyys on kyseenalainen, mutta THL:n rokoteosaston ja tutkimuksen johtajan Terhi Kilven eettisyysarvio katsotaan lääkeyhtiön liikesalaisuudeksi!
THL pääsääntöisesti vaikenee rokotteiden haitoista ja riskeistä ja kaunistelee ja liioittelee vähintäänkin joidenkin rokotteiden hyötyjä ja hyöty-haittasuhdetta. Tämä johtaa luottamuspulaan.
BCG-rokote aiheutti Suomessa 2000-luvulla kuolemantapauksia. Rokotteesta oli vuosina 2002-2006 enemmän haittaa kuin hyötyä. Syitä ei ole avoimesti käyty läpi.
Toimiva rokotehaittarekisteri olisi tarpeen. Professori Timo Vesikarin mukaan THL:n hoitamat rokotehaitta- ja -kattavuusseuranta ovat Suomessa aivan retuperällä. (Lääkärilehti 5.11.2010). THL julkisti helmikuussa 2011 vuoden 2008 rokotehaittailmoitustiedot, joihin on kirjattu mm. kaksi kuolemantapausta.
Tapa käsitellä rokotehaittoja on julma haittoja kärsiville. Haitat kiistetään jos mahdollista, niitä vähätellään. Virheitä ei myönnetä, ei selvitetä mikä meni pieleen, eikä miten virheen toistumista voitaisiin ehkäistä.
Historia toistaa itseään ja yhä uudet perheet kokevat kylmän kohtelun - BCG-haitat 1970-luvulla, sokeripalarokotehaitat 1980-luvulla, BCG-haitat 2000-luvulla, sikainfluenssarokotehaitat nyt. "
http://www.rokotusinfo.fi/pp/110213_html
Pääjohtajan vaihduttua ja kerrottua Helsingin Sanomien haastattelussa lääkeyhtiöisuhteisiin liittyvien eturistiriitojen käsittelystä ja sikainfluenssarokotteeseen liittyvästä tiedottamisesta on hyvä aika palata aiheeseen myös vuonna 2011 Kalevassa julkaistun kirjoituksen merkeissä.
"Rokotuspolitiikka kaipaa terveempää suuntaa"
Ote:
"Pääjohtaja Pekka Puskan aikana KTL:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) linja on hankkia mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta. Rahaa laitos saa samoilta lääkeyhtiöiltä, joilta se tilaa rokotteita. Lääkeyhtiön tilaamia tutkimuksia perusteltiin aputehtävänä, asiantuntemuksen säilyttäjänä.
Eturistiriidat kävivät kestämättömiksi. Aputehtävän sijaan THL luopui v. 2011 alusta rokotteisiin liittyvästä päätehtävästään, rokotteiden hankinnasta - isäntä heitettiin ulos talosta, renki jäi. Oikeuskansleri tutkii edelleen jääviys- ja lahjontaepäilyjä. Arkkiatri Risto Pelkonen katsoi vastikään, että THL:n lääkeyhtiökytkyt tulee purkaa.
On ryhmä lapsia, jotka eivät rokotusasiantuntijaryhmän suosituksesta huolimatta saa pneumokokkirokotetta, vaan hepatiittirokotteen, jota ei Suomessa suositella. He ovat lääkeyhtiön tutkimuskohde, vertailuryhmä. Lääkeyhtiö tilittää THL:lle tuotekehitystutkimuksesta n. 12 miljoonaa euroa. Eettisyys on kyseenalainen, mutta THL:n rokoteosaston ja tutkimuksen johtajan Terhi Kilven eettisyysarvio katsotaan lääkeyhtiön liikesalaisuudeksi!
THL pääsääntöisesti vaikenee rokotteiden haitoista ja riskeistä ja kaunistelee ja liioittelee vähintäänkin joidenkin rokotteiden hyötyjä ja hyöty-haittasuhdetta. Tämä johtaa luottamuspulaan.
BCG-rokote aiheutti Suomessa 2000-luvulla kuolemantapauksia. Rokotteesta oli vuosina 2002-2006 enemmän haittaa kuin hyötyä. Syitä ei ole avoimesti käyty läpi.
Toimiva rokotehaittarekisteri olisi tarpeen. Professori Timo Vesikarin mukaan THL:n hoitamat rokotehaitta- ja -kattavuusseuranta ovat Suomessa aivan retuperällä. (Lääkärilehti 5.11.2010). THL julkisti helmikuussa 2011 vuoden 2008 rokotehaittailmoitustiedot, joihin on kirjattu mm. kaksi kuolemantapausta.
Tapa käsitellä rokotehaittoja on julma haittoja kärsiville. Haitat kiistetään jos mahdollista, niitä vähätellään. Virheitä ei myönnetä, ei selvitetä mikä meni pieleen, eikä miten virheen toistumista voitaisiin ehkäistä.
Historia toistaa itseään ja yhä uudet perheet kokevat kylmän kohtelun - BCG-haitat 1970-luvulla, sokeripalarokotehaitat 1980-luvulla, BCG-haitat 2000-luvulla, sikainfluenssarokotehaitat nyt. "
http://www.rokotusinfo.fi/pp/110213_html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Me kaikki jo tiedämme, millainen sivusto rokoteinfo on. Oma lehmä ojassa sielläkin.