Miten saatte työttömät päivänne kulumaan? Mulla päivät menevät suurinpiirtein näin: herään päivällä, teen ruoan, katson työkkärin sivut(jos olisi tullut jotain uutta), soittelen työpaikkoihin, käyn kaupassa, pesen pyykit. Päivät ovat melkolailla samanlaisia ja se turhauttaa. Tunnen itseni turhanpäiväiseksi. Muilla on työ tai opiskelupaikka, kaikki muut ovat päässet elämässä eteenpäin. Voi kun saisinkin hyvän työn, joka kestäisi puoltavuotta pidempään. Jatkuvaa stressaamista tämä arki.
työttömän arki
minnie
658920
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
herään aamulla, menen metrolla töihin, stressaan deadlaineja ja liikaa töitä ...,käyn kaupassa, en kerkiä pesemään pyykkiä kun meni taas myöhään, katson töllöä ja menen aikaisin nukkumaan kun pitää taas mennä huomenna töihin. huomaatko mitä ajan takaa.....
Joo, huomattiin...omaa häntääsi, kuin koira.
niin, sitä se teettää kun pitää käydä puolestasi töissä.....
Kenen puolesta käyt töissä. Jos mun puolesta niin mun luvalla saat ottaa lopputilin.
Herään aamulla, laitan kahvit tippumaan, petaan sängyn ja menen päiväpeittelle köllöttelemään ja ootan kahvia. Sitten hörppäsen kahvit ja meen sätkälle ulos ja haen postin ja meen sänkyyn sitä lukemaan, jos on jotain postia tullut, jos ei niin makoilen muuten vaan. Sitten lasken rahani ja meen kauppaan tai jos ei oo rahaa niin en mee. meen muuten vaan lorvailemaan kartsalle ja tapaamaan tuttuja. Sitten tuun kotiin ja syökkäsen jotain jos on mitä syökkästä jos ei niin en syökkäse. Sitten pitää jo vähän levähdellä ja monesti sattuu että unikin tulee, mutta ei aina. Sitten lähen kirjastoon lukemaan lehtiä ja käyn jollain kaverilla. Ja jos kaveri on tehnyt kiljua ja se on valmistä killistelen sitä ja jos ei satu olemaan , niin en killistle vaan olen kuivin suin jos nyt olutpullon hörppäsen jos kaverilla sattuu olemaán , jos ei niin ei sitten hörppästä sitä.
Voin kävästä sossusta hakeen läskilapun, että pärjään sitten seuraavaan päivärahaan.
Että semmosta mulla. Kaikenlasitahan sitä keksii ja kun oot viis vuotta työttömänä, niinkuin mä oon ollu niin siiihen tottuu. Pelottaa ihan jos ne johonkin tuuppaavat töihin, mutta turha sellasta on murehtia. Ei varmasti tuuppase. Pitää olla mainetta, niin säästyy työnteolta, ainaskin tälläsella pikkupaikkakunnalla.
Eri asia oli ennen. Sillon sai pelätä jos näki että postinjakaja laittaa ruskean kirjekuoren postilaatikkoon, ettei kai ne vain työkkäristä mitään töitä esittele. Hui sitä aikaa. Nyt vaan köllötellään...
No ei ole vapaa-ajan ongelmia kyllä minulla ainakaan. Suurempi suru olisi, jos jossain välissä pitäisi vielä ehtiä käydä tässä töissäkin - en ehtisi ja jaksaisi millään kaikkea tehdä, mitä nyt työttömänä teen.
Ompas mukava kun joku on minustakin kiinnostunut. Itsekäs kun olen.
Tänään heräsin aamulla 7.30, herätin lapset kouluun. Pistin kellon soimaan 8.10, herätin lapset uudelleen. Aamupala, lapset lähti, join kahvit ja luin lehden. Monta päivää on mennyt juostessa joten olen jo väsynyt ja kiva kun ei tarvi lähtee minnekään. Eilinen meni lasten harrastuksissa. Tosin aamupäivällä kävin kirjastossa ja kaupassa, mies anto rahaa kun omat on loppu. Tein ruuan siis eilen, ja lapset tuli, heti lähdettiin neljäksi ensimmäiseen harrastukseen. Kotona oltiin kymmeneltä. Tänään siis on kiva olla tässä.
Join siis kahvit ja luin lehden. Katsoin videolta yhtä pidempää jatkosarjaa jonka mummu oli nauhoittanut, vielä kasetillinen katsomatta.
Sitten alkoi jokin juttu kaihertaa mieltä. Menin pötkölleen. Aloin itkeä. No työttömyyshän sen ja toivottomuus kun ei mitään ole,enkä tämänikäisenä naisena saa mitään, näköjään. Kai minussa on jotain muutakin vikaa kun en työtä ole saanut. Lyhyempää jonkin verran.
Videon katsomisen jälkeen otin taas kahvia ja ajattelin tulla käymään täällä keskustelupalstalla.
Täällä ei tarvii hävetä omaa työttömyyttään, ikäänsä, ei mitään ja aina saa henkistä tukea kohtalotovereilta. Jos siitänkin että valitettavasti on paljon muitakin samassa asemassa olevia. Olisi niin ihana kun joku saisi työtä.
Kukaan muu ei voi tälläistä ymmärtää kuin toinen samassa asemassa oleva.
Tässä ajattelin vielä hetken viivähtää. Käyn mollin sivuilla vaikka kävin eilenkin, ei siellä mitään oon. Pistin tosin hakemuksen eilenkin taas yhteen paikkaan, mutta se on jo niin rutiinia. Ihan naurattaa miten sitä ennen niin mietti hakemuksen sanakäänteitä. Mitä helvetin merkitystä niillä on.
Pitäs tässä sitten jaksaa vähän tukkaa oikasta ja silmää piirtää päähän. Tehdä ruoka ku lapset tulee koulusta. Laitan kyllä ennen sitä pyykit naurulle ja hinnottelen muutaman kirpparitavaran. Minulla on siis kirpparilla paikka niin tulle aina muutama kolikko lisää. Voitin muuten eilen hedelmäpelissä 19 euroo, ostin ruokaa heti ettei mene muuhun.
Kun lapset tulee syödään, otan päikkärit ja sitten lähdenkin vanhempainyhdistyksen kokoukseen, ilta menee siellä. Tulen kotiin käyn saunassa, lueskelen sängyssä ja laitan nukkuun. Huomenna käyn kirpparilla viemässä kamaa, jos rahaa on tulle otan ja meen kauppaan. Sain nimittäin viimesen tilin kesätyöpaikasta puolitoista kuukautta sitten, ja eihän sen tason palkoilla oikeesti muuta tehdä ku toimeen tullaan seuraavaan tilipäivään. Joten pari viikkoa olen ollut pa.
Helvetti ku sitä laiskistuu työttömänä tai turhautuu niin ettei jaksa siivota täällä kotona ja pakkohan se ois. Että sellasta.
P2P-verkosta (ilmaisella Shareaza-ohjelmalla) niitä voi varastaa. Esimerkiksi Da Vinci Coden. Kyllä siinä virka-aika sujahtaa ohi sukkelaan.
päiväni kuluu niin että katselen aamulla telkkaria ja syön aamupalan ja sitten rupean siivoamaan ja pyykkiä peseen ja nettailen ja käyn työkkärin sivuilla välillä käyn kavereita tapaamassa välillä on todella tylsää kun asuu eri paikassa missä olisi kavereita kavereita kaipaisi mistäpäin suomea olet?
Puolen vuoden kokemuksella työttömyys maistuu ihan lupsakalta. Päivät kuluu vaikkei aina suuria suunnittelisikaan. Nyt aloitin uusia liikuntaharrastuksia, kiva kun pääsee päiväryhmiin jotka ei ole niin tupaten täynnä. Reissailen silloin tällöin. Työttömiä pidetään useimmiten persaukisina luusereina joilla ei ole varaa tehdä mitään, minä olen pistänyt aina palkasta säästöön, kyllä nyt kelpaa tehdä ja mennä kun on aikaa ja tarmoa. Työttömyydenkin voi kääntää positiiviseksi asiaksi :)
noh, aamulla heräilen ku jaksan, yleensä siinä kympin maissa. sit keittelen kahvit ja keskustelen kavereiden kans mesessä (niiden työttömien). katselen työpaikkoja, surfailen ja laitan hakemuksia. saatan käydä kaupassa, teen ruokaa. pyykki jää pesemättä, en jaksa kiinnostua. onneksi sain kämppäni sentään eilen siivottua. tänään on koko päivä menny netissä, en ole edes meikannut tai ulkona käynyt. kyllästyttää. haluaisin tavata ihmisiä, mutta täällä uudella paikkakunnalla ei ole paljoa tuttuja ja nekin käy töissä joten ei ole aikaa. nyt lähden kyllä lenkille ja kauppaan ja varaan se pyykkivuoron. pakko ryhdistäytyä, tämmöinen elämä ei tunnu miltään...
Tekemistä riittää eikä rahapulaa ole ollut, tosin meillä ei harrasteta alkoholia tai ravintolassa käyntiä. Kaikki on oikein hyvin.
Se varmaan on enempi työttömien sinkkujen juttu toi et rahaa ei ole tehdä mitään jne.
Minä sinkkuna olen ainakin pärjännyt rahallisesti hyvin, ei ole tarvinnut sossun luukkuja kolkutella. Luulisi päinvastoin että lapsiperheillä työttömyys tekee tiukempaa..
Good for you!.
Se tuo raha homma on näköjään ihan järjestely kysymys. Mut sinkuilla ehkä korostuu tuo työttömyys "yksinäisyydestä" johtuen. Mutta se siitä, syksy on upeaa aikaa:).
**Don´t worry, be happy**
Tätä samaahan se on päivästä toiseen. Tänään kävin työhaastattelussa, toivottavasti sieltä jotain irtois niin ei tarvitsis päivästä toiseen venyttää penniä. Onpahan ainakin tullut treenattua työhaastattelut, ei enää osaa jännittää niissä tilanteissa. Kavereita saisi olla vaan enemmän täällä. "Kiva" kuulla, että on muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa. Emme ole yksin. Joku kyselikin, olen pohjoi-pohjanmaalta. Mistä te muut olette? Ikä?
Jos minä alkaisin elämään elämääni muitten mielipiteiden mukaan niin jorpakkoon hyppäisin.
Eihän tässä kukaan ole käskenyt elämään muiden mielipiteiden mukaan,mistä tuollaista päähäsi sait?
Herään klo. 8.00 yleensä . Joskus nukun kymmeneen :)
Kahvi keittymään ja netti auki. Sähköpostit ja työkkärinsivut auki. Sitten soitellaan puhelimella ympäriinsä töitä. Yleensä myöhässä tai sitten kirjoitelaan Cv:tä.
Sitten lähden salille ja kauppaan .
Kotona takaisin n. Klo. 14.00
Illalla kavereita tapaamaan ,jotka pääsee töistään ja jengissä on niitäkin joilla eiol emyöskään töitä. Pelaillaan bilistä tai tietsikkaa.
Juodaan kahvia ja joku saattaa ottaa bissen.
Tyttöjä kattellaan ja yritellään vokotella.
Aika lailla samanlaista kun olis duunissa. Tosin rahaa on vähempi. Mutta ei määrä vaan laatu. :)
siis "samanlaista kuin duunissa"... joskus nukun kymmeneen ja sit tuun 14.00 takas? :D
7.00 herään ja kattelen lehdistä työpaikkoja.
9.00 lähden noin 25 km lenkille
13.00 lähden kaupungille hoitamaan asioita
16.00-17.00 lähden salille jossa menee aikaa noin 3 tuntia.
Illalla lahden taas kaupungille ja saatan mennä vaikka kattomaan jonkun elokuvan.
23.00 nukkumaan.
Yritän ettei aika kuluisi liian nopeasti koska muutenhan tämä elämä loppuisi ennenkuin huomaisikaan
Olen siinä mielessä vielä hyvässä asemassa oleva työtön, että vasta 5 kk ansiosidonnaisella,joka työtaustastani johtuen suht hyvä eli n.1200 e/kk brutto. Asunto jo maksettu, vastike vain 100 e/kk. Rahaa jää ihan hyvin, kun autoakaan ei ole. Päivät menee siten, että aamupäivällä lenkkeilyä, kuntoilua, sitten ruoka kotitekoisena. Iltapäivällä tossa 2 -3 maissa lähiöpubiin, ja siellä oleilua ja bissettelyä iltamyöhälle. Välillä kavereiden luona käyntiä, sekä pakolliset asioinnit. Eli aika rentoa, eikä ole eukkoakaan enää mäkättämässä. Lopetin aktiivisen työnhaun reilu kk sitten, koska ei löydy niin ei löydy (koneenrakennusinssi)...Hakekoot töihin jos vielä kelpaa. Kait sitä jossain vaiheessa pitää kurssia ajatella, vaan nyt en murehdi. Otan lunkisti kuten esim. tummat etniset -khm- työnhakijatkin tekevät! :)
Moi!
Mulla on harrastuksia. Käyn yhden tanssiseuran kursseja kolmesti viikossa ja työväenopiston yhdellä teatterikurssilla. Ei ne kauheesti maksa. Tuo tanssiminen on 45 euroo lukukausi ja teatteri 42 euroo lukukausi. Nämä harrastukset pitää mielen virkeänä ja kuntoa yllä.
Yritä löytää paikkakunnaltasi jokin harrastusmahdollisuus. Ihan mikä sua itseäsi kiinnostaa. Tai sitten jos ei löydy sopivaa ja oot oikeen aktiivinen, voit itse yrittää koota samanhenkisiä harrastajia yhteen ja perustaa kerhon.
Tsemppia sulle!
Ma-ke mies vie töihin mennessään pikku-neidin aamulla päiväkotiin klo 8 ja minä haen hänet lounaan jälkeen pois klo 11.30 (to ja pe ei p-kotia).
Voin siis nukkua monesti näinä aamuina pidempään. Nousen ylös, keitän kaffet ja luen lehden avaan netin ja tarkistan sähköpostini (ovatko "vahtikoirat" löytäneet mitään kiinnostavaa työtä jota voisin hakea). Saatan laittaa pyykit peseytymään koneeseen. Sitten neitiä hakemaan p-kodista monesti kaupan kautta. Kotiin päiväunille (yleensä myös itse nukun), jos en niin olen yleensä netissä. Jos neiti ei nuku niin ollaan vaan pötköllään. Herääminen päikkäreiltä ja välipala. Yleensä kello jo 15 tai enemmän, jos hyvä sää niin mennään ulos, ollaan siellä noin 17 asti. Sitten sisälle ruoanlaittoon. Sitten onkin jo ilta ja mies tulee töistä kotiin klo 18-20 aikoihin.
Olen ollut virallisesti työtön nyt 2 kk, mutta käytännössä kotona jo 4 kk kun ottaa tuon kesän huomioon. Rahallisesti ei mitään ongelmaa, kun on tullut laitettua sukan varteen ja ansiosidonnainen n.1300 br/kk. Olen onnekas vaikka välillä mieltä painaa, että kuinka kauan olen ilman työtä. Alani vain on tällä hetkellä melko kuollut työtarjonnan osalta (mainonta&markkinointi).
Aamupalaa, lenkkeilyä, datausta, työkkärin sivujen tsekkausta... Kauppareissut, kavereiden tapaamist.. Keskustassa chillaust.. :D Kämpän siivoamista..
On oltava positiivinen, kehitettävä hyviä harrastuksia, jos mahdollisuus päästä maa seudulle ,siellä voi kerätä marjoja ,sieniä , tehdä metsä töitä , vaikka talkoilla,saa anakinuokailut ja kahvit sekä hyvää liikuntaa ,sää olosuhteiden mukaan .
Myös kannattaa katsoa missä voi säästää , kirjasto on hyvä mm lehtien lukuun , erilaisia palveluja kannattaa kilpailuttaa , mm jos on auto huolloissa voi säästää.parturi maksuissa on eroa. Myös kannattaa osallistua työvoima kurssille ,niin ansiosidonnaiset päivät siirtyvät eteenpäin ja jopa sitä kautta voi saada työtä, tosin harvoin onnistuu.
Nyt ole eläkeputkessa ja kohta eläkkeelle ,kun on talot ja autot maksettu ja lapset maailmalla ,jopa töitä heille löytynyt .
Nyt se on Onni nuorille perheellisille , on surku Suomen tilanne ,on vaan siis oltava positiivinen , vaikkapa löytämällä vapaaehtoistyö toimintaa, mene päivät paremmin ,kuin kotona murehtimalla,siis sempiä kaikille .
Pakko kommentoida tuota "Myös kannattaa osallistua työvoima kurssille ,niin ansiosidonnaiset päivät siirtyvät eteenpäin" .
Ei pidä enää paikkansa vaan ansiosidonnaisen päivät kuluu kursseillakin aivan kuten työttömänäkin, kursseista saa toki pientä kulukorvausta (9/18 Eur/pvä).
Oletko harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä?
Sinä olisit itse itsesi pomo ja saisit päättää kaikista - ihan kaikista asioista itse. Palkaisit työntekijöitä ja maksaisit heille hvää palkkaa. Et antaisi kenellekkän potkuja, vaan tuiukkojen aikojen yli menisitte hammasta purren j ayksissä tuumin.
Aatteleppa itee.
Päiviisikin tulisi uutta sisältöä.
Mulla menee päivä seuraavasti: Herään siinä klo 7, meeen nettiin lukemaan uutiset yms. 8.30 akka lähtee töihin ja mä vien koira aamulenkille. klo 9.30 Laitan ps4 päälle ja pelailen klo 11 asti tai käyn kaupassa. Syön ja alan itsenäisesti harjoittelemaan uusia IT-taitoja. Klo 14 vien koirat päivälenkille ja lenkin jälkeen keitän päiväkahvit ja käyn netistä katselemaan työpaikkoja. Akka tulee klo 17.30 töistä ja sitten ollaan kotosalla tai käydään kaupassa, jollen aamulla ole jo käynyt. Samaa rataa siis päivästä toiseen.
Itselläni ei ainakaan aika ole käynyt pitkäksi vaikka olen 2v ollut kotosalla.
Tutkimusten mukaan 53% työttömistä viettää päivänsä persettään kaivellen ja kynsiään haistellen. 47% makaa sammuneena lattialla.
VINK VINK VINK !!!!!!
Älä katso TYÖKKÄRIN sivuja.. ei siis mitään mol-paskaa. Työpaikat on LinkedInissä, Monsterissa ja Oikotiellä. Mollissa ilmoitetaan vain kaikken kurasimmat hommat. Ei ihme jos sieltä ei tärppää!
Siispä ehdotetaan monsterin, yms. palveluiden lakkauttamista. Lisäksi Työkkäriä ei enää ole, on TE-toimisto. Ehdotetaan, että Työ ja Elinkeinotoimiston nimestä pudotetaan se T pois. Tämän jälkeen Elinkeinotoimisto voi alkaa savustamaan työnantajia saamattomuudestaan! Määräilemään näille lisämaksuja ja karensseja - pakottamaan kilpailemaan uusista työntekijöistä(=pitkäaikaistyöttömistä) yms. palkkaa nostattavaa toimintaa.
Ainoa palvelu tällä saralla pitää olla valtiollinen taho, joka kohtelee asiakkaitaan tasapuolisesti - ja pakottaa _kaikki_ kulkemaan heidän porttinsa kautta työelämään! Ainoa tapa välttää em. on tietystikin ryhtyä yrittäjäksi ja joutua Elinkeinotoimiston asiakkaaksi ;)
Oloneuvostelua takana nyt 3 kk. Vähän välillä kaipaan jopa sitä kiirettä ja tärkeyden tuntua jta työstäni sain. Johtajatason työtä yli 10 vuotta niin onhan tämä aika iso muutos. Itse kyllä irtisanouduin kun tajusin lopulta miten lopussa olin ja enemmä olisi vielä pitänyt antaa.. No nyt rakentelen uusiksi identiteettiä ja pähkäilen arvoa ja arvottomuuttani. Muija nalkuttaa kun en paljoa ole saanut aikaiseksi. Veikkaan että olen pikkaisen masentunut, tai sitten olen vaan laiska.. Onneksi kuitenkin on paljon tekemistä lasten harrastuksia, puiden teokoa ja eläinten hoitoa (asutaan maalla). Päivissä ei oikein ole rakennetta, kun olen aina ollut vähän liiankin joustava ja luova. Herättyä tulee 7:30 ja lapset kouluun. Sitten meneekin vähän joutessa oloon aikaa ja iltapäivät kuluu askareissa ja illat harrastuksissa. Ihanaa on ollut olla kotona lasten kanssa. Sitä menikin pikkulapsi vaihe kahden ekan kanssa niin putkessa, että tuskin muistan mitään niistä ajoista. Onneksi olen kuvannut paljon kotivideoita!
Rahallisesti pärjään miltei paremmin kuin työssä käydessäni. Hävitin toisen auton ja elelen hiljaiseloa, niin tuntuu jäävän enemmän plussaa viivan alle kuin töissä ollessa. Työmatkaa oli miltei 100 km suuntaan,niin kyllähän tässä kulut on vähän toisella tasolla.
Ihmissuuhteet on vähän rajoittuneemmat kun en enää tapaa niin paljon tyyppejä. Sitä välillä kaipaan, mutta toisaalta kyllä seoli ihan hevalut raskastakin olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa, se minut lopulta varmaan uuvuttikin kun olen luonteeltani introvertti. Nyt haluaisin tehdä jotain hyvin fyysistä työtä. esim. ojankaivuuta. Olen aina nauttinut siitä tunteensta jonka vain raskas liikunta voi antaa. Istumatyötä tehneenä muistan kuinka paska olo oli päivän jälkeen kun oli ollut 8 tunta palavereissa ja 2-3 tuntia autossa.
No Herään, vien lapset päiväkotiin (silloin kun asuvat luonani vuoroasumis systeemillä joka viikko menee puoliksi), tulen takaisin kotio pesen pyykkiä ym. jos tarvitsee, selailen tietokonetta, katselen elokuvia tms. kotona kuitenkin olen koko ajan ja sit haen lapset päiväkodista ja siinähän se loppupäivä meneekin lasten kanssa touhuillessa sekä päivemmällä katson onko mol:n sivuille tullut sopivia työpaikkoja hakuun mihin voisi hakea.
Ja niinä päivinä kun lapset eivät luonani asu niin samanlailla päivät menee lukuunottamatta tietenkin lasten vientiä päiväkotiin.
Asun maalla eikä tule käytyä lähimmässä kaupungissa mikä on muutaman kymmenen kilometrin päässä vaikka auton saisin lainaan. itselläni ei siis ole autoa tällä hetkellä mutta kun ei paljoa kiinnosta mennä sinne koska ei ole mitään asiaa kaupunkiin paitsi lasten kanssa tulee joskus käytyä ostoksilla mutta yksin kun olen niin en täältä pikkukylästä lähde mihinkään paitsi töihin sitten kun niitä saa ja töiden hakua taas hankaloittaa tuo että ei ole autoa ja julkisetkaan ei kulje järkevästi tai töiden hakua ei haittaa mutta töiden saantia koska tarvisin työnantajalta auton käyttööni.
mee vittu pyörällä
olutta olutta ja lisää olutta 🍺🍺🍺🍺🍺
Alkupään jutut on kirjoitettu 12 vuotta sitten.
työttömän elämä on kato hidasta
Heräilen+kymmeneltä,+katson+MOL-sivuston+onko+osoituksia,+teen+aamupalaa+ja+juon+kahvit.+Sitten+surffailen+netissä,+ja+jos+on+järkeviä+paikkoja+haettavana+pistän+hakemuksia.+Sen+jälkeen+lueskelen+uutiset.+Käyn+kaupassa,+teen+päivällistä.+Tämän+jälkeen+on+hyvä+katsoa+onko+raha-asiat+reilassa+ainakin+se+harva+päivä,+koska+raha+menee+tosi+tiukille+aina.+5-6+iltaa+viikossa+käyn+tavoitteellisesti+kuntosalilla,+tällä+saa+mielen+erkanemaan+edes+hetkeksi+siitä+työttömyyden+ahdistuksesta,+jonka+jälkeen+illallinen.+Silloin+tällöin+väliin+päivisin+tai+suoraan+salin+jälkeen+kävelylenkki,+sekä+aina+silloin+tällöin+näen+kavereitakin.+En+käy+baareissa,+kun+se+harva+kerta+kaveriporukalla+per+vuosi,+ajoittuen+yleensä+uv/juhannus/vappu+-akselille.
Niin, täytyypä vielä lisätä, ettei noilla uusilla palkattavilla työttömien haastattelijoilla, tai nykyisilläkään, ole minkään sortin taloutta edistävää merkitystä, sillä he pyörittelevät vain työttömiä haastatteluissa. Haastatteleminen ei tuo Suomen taloudelle minkään sortin kasvua.
Toki karenssitehtailu tuo jonkin sortin säästöjä. Siinäpä se sitten onkin. Nekin säästöt varmasti kuluvat haastattelijoiden palkkojen kattamiseen.
Eri asia mikä onkaan sitten kyykytys ja byrokratiakoneiston negatiivinen tuotto taloudelle työttömien mielenterveysongelmien aikaansaamisen kautta ja aidon omaehtoisen työnhaun motivaation tappamisen muodossa. Ja maksaahan tuon valvontakoneiston pyörittäminenkin maltaita, kun jo pelkästään uusien haastattelijoiden budjetti, jonka on arvioitu olevan riittämätön kattamaan niitä kulua, on se 17milj euroa.
Hullu Suomi 2017, todellakin.
Korjataan tuota karenssitehtailun säästöä hieman eri näkökulmasta: Rahat lähtevät sen jälkeen kulumaan ensin perhepiirissä ja sitten sukulaisilta ja tuttavilta lainaten. Tämän jälkeen sossun luukulta. Karenssi aiheuttaa siis notkahduksen kauppojen myyntiin sitä kautta, että auttajilla ei olekaan rahaa pistää niin paljoa menemään kuin aiemmin!
Se kuka on karenssin keksinyt on ollut hölmöläinen. Täytyy muistaa myös se, että yhteiskunnan kulut lisääntyvät moninkertaisesti: Ei siitä pysty syntymään säästöä millään laskuopilla, kun mennään valittamaan olemattomia vaivoja sitten lääkärille - tai jätetään lääkkeet ostamatta liian kalliina ja ollaan sitten sairaalassa vuodepotilaana hetken päästä. Tai sitten viedään kaupasta se mikä elämiseen tarvitaan ja pummitaan jopoja tai perämoottoreita tilanteen rahoittamiseksi yms. yms. Lisääntyneet karenssit näkyy tilastoissa rikollisuuden lisääntymisenä.
Myöskin muissa tilastoissa karenssit näkyvät: Esimerkiksi suomen tuonti ja vientitilastojen putoamisena. Vientitilasto kun putoaa sillä perusteella kuinka paljon suomi työllistää - ja kuinka hyvä maine suomella on - jos ei ole myytävää niin ei sitten myydäkkään! Tämä tietysti sen kautta, että karenssissa olevan ihmisen ammattitaito ei ainakaan pääse karttumaan ja vaikka parempina aikoina töitä taas tulisikin niin ammattitaito on päässyt loppumaan.
Tuonti tilastossa näkyvät ostamatta jäävät hyödykkeet.
Tämä työttömien aktivoinnin nimellä kulkeva 3kk jaksoissa tapahtuva "haastattelu" on hyvä osoitus siitä, mitä tehdään, kun ei osata tehdä mitään eikä tajuta mistään mitään. Työministeri myöntää ääneen, ettei yhtään uutta työpaikkaa synny ja tarvitaan suuri määrä uusia virkamiehiä haastattelemaan työttömiä.
Vaikka julkisuudessa ei myönnetäkään, niin näiden haastattelujen ja työttömien jakamisen aktiivisiin ja passiivisiin tarkoituksena on vain näpäyttää työttömiä ja saada näytettyä, että hallitus on tehnyt kaikkensa työttömyyden hoitamiseksi.
Eihän noissa työttömän aktiivisuuden keinoissa ole mitään järkeä: jostain pitäisi kehittää pariksi kolmeksi päiväksi töitä (18h) tai sitten hakeutua jollekin viikon kurssille kolmen kuukauden välein. Paljonko noiden kurssien järjestämisestä tulee kuluja ja mitä ne oikeasti hyödyttävät työtöntä? Yhdenvertaisuuden nimissä jokaisella työttömällä pitää olla mahdollisuus päästä kurssille.
Kun olet ollut vuoden työttömänä, työttömän olisi oltava neljällä viikon mittaisella kurssilla. Tietysti voitaisiin jakaa kuukauden kurssi neljään 3kk välein suoritettavaan jaksoon, mutta entäs kun osa porukasta löytää töitä ja poistuu kurssilta. Kurssin aloitusajankohdan pitäisi sopia kaikille, että kesken kurssin pääsee osallistumaan jne.
Ei siis hevonpätkääkään järkeä noissa aktivointi/haastattelutouhuissa työttömän kannalta ajateltuna. Saahan siinä aikaa kivasti menemään, mutta työllistymistä ne eivät mitenkään edistä ja saavat työttömän itsetunnon vain maahan, kun on pakko käydä hyödyttömiä ja tarpeettomia kursseja, joiden ainut tehtävä on saada se viikon työllistämistä edistävien palveluiden määrä täyteen.
Entäs nämä työt, joita pitäisi tehdä se 18 tuntia tuossa 3kk jaksossa. Millaisia töitä löytyy, joissa voi viettää pari-kolme päivää kolmen kuukauden jaksossa. Mielessä lienee ollut nollatuntisopimuksella tehtävä homma, jota tehdään täyttämään vakituisen henkilökunnan poissaoloja tai lomia/vapaapäiviä? Missä ammateissa tällaisia satunnaishommia sitten on tarjolla? Joka tapauksessa tässä ollaan synnyttämässä halpatyövoimareserviä, joka vie työpaikat opiskelijoilta ja muilta jotka tekevät sivutöitä lisätäkseen tulojaan. Nyt heidän tilalleen astuu työttömien armeija, joka tekee käytännössä ilmaiseksi nämä paikkahommat, jotta välttyisivät työttömyyskorvausten leikkauksilta.
Oi Maamme Suomi, järkeä nyt pyydän!
Herään aamulla avaan tyhjän jääkaapin ja katson muutkin kaapit lävitse, jos löytyisi jotain syötävää.
Lähden tekemään palkatonta työtä ja 9 - 10 tunnin kuluttua tulen takaisin kotiin. Jos rahaa on jäljellä tulen kotiin kaupan kautta, jolloin saan illalla jotain syödäkseni. Leipäjonoissa en käy, koska olen niiden jakoaikaan tekemässä palkatonta työtä. Lopun ajan olen netissä tai nukkumassa.
Seuraavana päivänä sama uudestaa paitsi lauantaina ja sunnuntaina, jotka kuluvat netissä tai nukkuen.
Herään kello 11-14, katson mol.fi sivuston ja laitan pari työhakemusta en joka päivä. Käyn kaupoilla ja aika usein ryyppään illan ja seuraavan yön. Pelaan pleikkaria ja katselen netflix sarjoja tai pelaan tietokoneella. Aamulla kello 3-5 nukkumaan. olen ollut vasta vähän aikaa työttömänä, niin elän nyt kuin viimeistä päivää, kun siiihen on mahdollisuus.
Kohta ollaan aamu viideltä kaivamassa autoa lumihangesta ja ajamassa silmät ristissä töihin.
Heräään yleensä 10 aikaan, makoilen sängyssä ja syön aamupalan jos maistuu, sit kello onki jo 13 ja tiskaan ja pesen pyykkiä jos on (kerran viikossa siivouspäivä), sit kattelen telkkari ja käyn koiran kanssa lenkillä (mies käyttää koiran aamulla), sit teen ruuan ja oottelen et mies tulee kotiin, käymme yhdessä kaupoilla tai menemme kyläilee (en jaksa istuu iltasin enään kotona.). nukkumaan meen joskus 12-2 välil.
Menkää perkeleet pajukkoa raivaamaan aikanne kuluksi niin ei tarvi valittaa tylsyyttä. Teillehän maksetaan jo ilmaista rahaa, tehkää jotain hyödyllistä sen eteen.
Herään kun huvittaa. Käytän hankkimaani koulutuspääomaa mm. tekemällä ilmaiseksi asioita ihmisille: Kirjoitan open source koodia ja korjailen muiden tuotoksia - omaan tahtiin toki. Samalla säilyy ammattitaitoa jos joku siitä haluaisi maksaa. Tosin nykyisellään joutuisi maksamaan jo yli 10 k€/kk että alkaisi kiinnostamaan. Olen alkanut huomata, että maailma oikeasti paranee tekemällä vapaaehtoistyötä ja asioista joista ennen joutui maksamaan tulee hommien edetessä ilmaisia yhä suuremmalle osalle ihmisistä. Meitä on jo lähes sata miljoonaa, jotka tekevät töitä tähän tapaan - joko oman toimen ohella - tai sitten itsensä työllistäen vapaaehtoisprojekteissa. Työn tuloksista hyötyvät tietystikin kaikki, jotka em. vapaita ohjelmia käyttävät. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin avoimesta asenteesta maailmaa ja sen ihmisiä kohtaan: Se on jakamistaloutta!
Tämän jälkeen pidän huolta kunnostani mm. patikoimalla havukka-ahon ajattelijan hengessä: Viimeksi kävin 40km patikalla. Loppuaika menee normielämiseen, mutta tv:tä en ehdi kyllä katsoa vieläkään!
Kuinka kauan kirjoitat vielä paskaa tänne? Haluat siis viedä vielä pajukon raivaajienkin työt. Mainiota!
Olen ollut työttömänä jo yli puoli vuotta ja rutiinia alkaa olla jo.
Aamulla yritän herätä viimeistään kello 8, jotta päivä ei menisi makoillessa. Joskus kyllä, kun ottaa päähän, makoilen sängyssä puolille päivin.
Keitän aamupuuron ja katselen aamuteeveestä päivän tapahtumia ja uutisia. Käynnistän tietokoneen ja vilkaisen nettiin: sähköpostit ja työpaikkavahtien ilmoittamat työpaikkatarjoukset. Selailen aamupäivän koneella nettiä ja etsiskelen tietoja kaikesta kiinnostavasta. Jos olen löytänyt työpaikkailmoituksen, joka kiinnostaa, selvitän firman taustoja ja haen tietoja yrityksessä töissä olevista ihmisistä, jotta saisin tietoja firmasta. Jos katson, että minulla olisi mahdollisuus saada työpaikka, laadin työpaikkailmoituksen ja laitan ajatuskoriin hautumaan.
Viimeistään iltapäivällä lähden päivän kohokohtana kauppareissulle joko kävellen, pyörällä tai bussilla, jos sää on huono tai minulla on asiaa kauemmas isompaan kauppakeskukseen. Matkalla saatan poikeata kirjastoon lukemaan päivän lehdet tai sitten ei, miten tuntuu parhaalta. Kiertelen kauppoja ja katselen tarjouksia, kunnes olen saanut kasaan ostoslistani tarvikkeet. Palailen pikkuhiljaa kotiin.
Laitan itselleni iltapäivällä ruokaa ja nautin aterian kiireettä. Sitten tiskaan ja katson, tarvitseeko muuten siivoilla. Yleensä minua alkaa ramaista aterian ja tiskailun jälkeen, joten otan päivätorkut.
Illalla katson, mitä ohjelmaa tv:stä tulee. Jos tulee hyvä elokuva tai kiinnostava tv-sarja, niin varaan siihen aikaa. Muuten kulutan aikaani verkossa ja puuhaillen omia pikkuaskareitani kotona.
Jos olen noussut ajoissa, niin iltakymmenen jälkeen alkaa mukavasti ramaista ja viimeistään puolilta öin olen sängyssä. Nukahdan miettien, mitähän uutta ja jännittävää huominen tuo tullessaan.
Minulta ainakin on kadonnut ajan taju, arkipäivät ja viikonloput on samanlaisia. Välillä tuntuu, että viikko vain häviää ja pyörin samaa kehää. Aina välistä yritän ryhdistäytyä ja keksiä jotain uutta ja mielekästä tekemistä. Sitten taas masennun, kun saan ilmoituksen hakemastani työpaikasta, ettei minulle ollut käyttöä.
Kaikeasta huolimatta haluan uskotella itselleni, että vielä minua tarvitaan ja minua varten on jossain se oikea työpaikka, jossa tunnen itseni tarpeelliseksi ja jonka tuloilla voin elättää itseni enkä enää joudu tyytymään työttömän osaan.
Pyrin nukkumaan koko päivän. Kerran päivässä herään, syön voileivän jos on, selaan nettiä ja painun nukkumaan. Töitä ei tässä iässä ja tässä kunnossa enää saa, kun useita vuosia työttömänä. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana sitä vielä yritti etsiä ja käydä kursseillakin, mutta ei enää. Pitäisi jaksaa vielä toiset kymmenen vuotta, jos hengissä pysyy.
Tarkastan puhelimiesta (Moto G4 Plus, hinta 280€) uutiset samalla kun tee on hautumassa ja puuro valmistumassa, laitan todennäköisesti Xbox One S konsolin käyntiin (260€) ja pelailen/katselen leffaa, sen jälkeen menen pöytäkoneella (Acer Chromebox 220€ pari vuotta sitten) nettiin kirjoittelemaan ja tarkastelemaan foorumien kuulumiset. Kaikki laitteet vievät melko vähän energiaa variskin kun monitorina/telkkana toimii 27 tuuman näyttö.
Sen jälkeen lähden kävelemään ulos jotta ei tule sisälle jämähdettyä.
Illalla samaa hommaa koska ei ole kiire mihinkään.
Ja mikä oli pointti noiden hintojen kertomisella? Ei kai kännykän, pelikonsolin tai läppärin hinnalla ole vaikutusta sun päivärytmiin?
Lisäsin vain kun porukka väittää ettei pysty ostelemaan kaikenlaista jos on työtön. Hyvin riittää jos osaa käyttää... moni tuhlaa rahoja päihteisiin.
Kyllä viina on hintansa arvoista! Se mitään tuhlausta ole!
Edelleenkään en ymmärrä miten noiden käyttämiesi laitteiden hinnat vaikuttaa sun päivärytmiin. Ei kai sinussa ole vain narsistin vikaa ja tarvetta nostaa egoasi mainostamalla vermeitäsi?
Suuret palkkaerot ovat tehneet Suomesta eniten virolaisia houkutelleen maan. Mediaanipalkka on Suomessa neljä kertaa suurempi kuin Virossa.
Suomalaisten mediaanipalkka on Tilastokeskuksen mukaan 2 910 euroa. Viron vastaava palkka on 752 euroa, ilmenee Viron tilastokeskuksen kohta julkaistavasta selvityksestä.
Joka kymmenes työikäinen virolainen saa jo toimeentulonsa Suomesta, ja neljäkymmentä tuhatta virolaista on valinnut Suomen pysyväksi asuinmaakseen.
Kymmenet tuhannet etelänaapurit sahaavat viikoittain laivoissa Tallinnan ja Helsingin välillä. Laittomasti Suomessa tienaavien lukumäärää ei tiedä kukaan. Kaikkiaan 100 000 virolaisen arvellaan työskentelevän Suomessa.
Lähtevätkö virolaiset kotimaastaan pelkkää mukavuuttaan? Tulevatko Suomeen lähinnä pinnarit, joita kiinnostaa vain helppo elämä, kuten Viron entinen opetusministeri Tônis Lukas väitti hiljattain?
"Vain noin seitsemän prosenttia Suomeen töihin tulleista virolaisista on ollut lähtiessään vailla työtä. Virosta lähtevät tavallista yritteliäämmät ja eteenpäinpyrkivät henkilöt", Suomessa työskentelevien virolaisten maastamuuttoa Tarton yliopistossa tutkinut Kristi Anniste sanoo MOT -ohjelmassa.
Yksi Suomeen muuttaneista on siivousalan yrityksessä nopeasti työnjohtajaksi edennyt Jane Kullmann. Hän edustaa sitä joukkoa, jonka on ollut pakko lähteä kotimaastaan taloudellisista syistä.
"Sain 350-400 euroa palkkaa kuukaudessa bensa-aseman myyjänä. Se ei riittänyt edes ruokaan kahdelle lapselleni", Kaakkois-Virosta lähtenyt yksinhuoltaja kertoo.
Viron johdossa vakuutettiin vielä jokunen vuosi sitten, että pieni tasavalta kohoaisi reilussa vuosikymmenessä Euroopan vauraimpien maiden joukkoon. Nykyinen pääministeri Taavi Rôivas on joutunut toteamaan, että elintasokuilu Suomen ja Viron välillä on ja pysyy. Se merkitsee, että virolaisten virralle yli Suomenlahden ei näy loppua.
Toimittaja Risto Vuorinen
MOT: 100 000 naapuria lainassa
Kyllä Virossa on menty isoin harppauksin eteenpäin sitten 90-luvun alun. Valitettavasti vain hyvinvointi ja vaurauden kasvu ei ole jakautunut kaikille ja Viroonkin on syntynyt monta ryhmää, jotka eivät ole päässeet nauttimaan kansakunnan kehityksestä.
Suomessa taas ajataan alas vauhdilla pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toistaiseksi olemme vielä Viron edellä, mutta kauanko?
Paljonko Virolaisia on mennyt töihin Ruotsiin ja Saksaan?
Jaha. Ja taas on putinistinilkki levittämässä vihan siemeniä kahden kansan välille, kun suhteet ovat yleisesti ottaen hyvät.
Terve työtön kollegani. Itse herään aamulla leikin hetken lapseni kanssa. Aamutoimet hoidettua, eli tässä tapauksessa kahvit, avaan tietokoneen ja alan suorittamaan nettilukion kursseja. Työttömyydenkin voi käyttää hyväkseen ja minä teen sen tällä tavalla. Kokeile sinäkin opiskella jotain?
Aamutoimet hoidettuani käyn katsomassa avoimet työpaikat ja laitan hakemuksia sopiviin, mutta voipi olla samojakin, kun eivät viitsi päivittää sivujaan ja tuskin hakevatkaan ketään. Ovat vain näitä tilastojen kauhistelupaikkoja joilla saadaan syyllistettyä työttömiä, että olisi näin ja näin paljon täyttämättömiä työpaikkoja.
Ja suurin osa on niitä joiden työnantajille pitää maksaa, että saisi tehdä töitä, eli ilmaistöitä.
Olen itsekin huomannut, että samaan työpaikkaan haetaan useamman eri välitysfirman kautta työntekijöitä. Huomioidaanko tämä avoimien työpaikkojen määrää laskettaessa, epäilenpä vain.
Yhteen ja samaan hommaan voi olla kolmekin eri ilmoitusta eri vuokratyöfirman kautta. Siten todellisten avoimien työpaikkojen määrä olisi puolet vapaiksi ilmoitetuista.
Yleensä herään siinä 7 ja 8 välillä. Teen aamiaisen, yleensä mikrokaurapuuroa ja kuppi kahvia. Tämän jälkeen koneelle lueskelemaan uutisia, selailemaan foorumeita, katson videoita youtubesta ja ehkä selaan twitteriä. Jossain vaiheessa käyn kävelyllä ulkona, ehkä kaupassa, kirppiksellä tai kirjastossa. Syön lounaan, selailen lisää foorumeita, youtubea ja ehkä blogeja. Nostelen hieman puntteja kotona, että toimintakyky ei täysin murene, käyn suihkussa ja teen päivällisen. Illalla sitten katselen leffan tai tv-sarjoja ja menen nukkumaan 22-23 välillä.
Jaa ne työpaikat? No tämä on kahdeksas vuosi työttömänä, eipä siellä mitään ole mihin olisi mitään mahdollisuutta päästä, usko on täysin mennyt. Elämästä voi nauttia ilman työtäkin.
Itse olen saanut työpaikan ja hyvän sellaisen. Mutta sydämestäni: olen pahoillani kaikkien työttömien puolesta, koska työttömyys on valtava kuorma ihmiselle!!! Se vie itsetunnon, kun kukaan ei tarvitse sinua.
eihän firmat ihmistä niinkään tarvitse vaan ihmisen tuottaman työpanoksen ja lisäarvon.
Ei se mitään itsetuntoa vie jos ei ole tavallista heikompi itsetunto eikä itsetunto pohjaudu pelkkään statukseen, materiaan, rahaan.