Tällaistako on normaali parisuhde-elämä

Kyllä tuo on ihan normaalia. Tai no, "normaalisti" näistä entisistä spermaajista ei puhuta mitään ja teeskennellään.

Isä Timpalla

Synnynnäinen aisuri.

Meillä parisuhdeviikonloppuun kuuluu:
Viime aikoina ollut ongelmia naiseni vähempien halujen kanssa. Vajaa viikko sitten viimeksi asiasta puhuttiin ja seksiäkin oli. Sitten nainen matkalla lähes koko viikon. Tänään sauna, jonka jälkeen sohvalla kylpytakeissa sylikkäin, välillä takin alta alastomat herkut vilahdellen ja tunnelmaan sytyttäen. No, neitonen sitten kuitenkin nukahti sohvalle syliini, eikä se nyt niin vakavaa, pitkä viikko takana ja johan kellokin oli yli yhdentoista. Vähän ajan kuluttua herättelin, että jospa siirryttäisiin sänkyyn ja niin sitten hampaanharjaukselle nainen lähtikin. Hänen jälkeensä kun tulin vessaan, niin huomasin, että olipa vääntänyt samalla tortut. Noo... siitä sitten sänkyyn ja eikö tyypillisesti alaston vartalo kylpytakin alta verhoudu mummoalkkareihin ja löysään mökki-t-paitaan.
Ei sitten enää pahemmin haluttanut, mikä tietysti vain hyvä, kun kuorsaus alkoi samantien. Mutta menivätpä samalla halut edes nukkua yhdessä ainakaan ennen kuin tässä ooluella sulattelen tunteita.

Paras kai alkaa rampata vieraissa. Mistä vaan löytäisi kivan ja seksikkään vieraan, jota ei haittaisi olla kakkonen, eikä sydämensäkään särkyisi? Ehkä paras vain perinteisesti nakata sormus taskuun ja esittää sinkkua, joka pakenee aamulla.

Itse tein samaa eksäni kanssa suhteemme lopussa. Kiihotti niin vitusti.
Ehkä tänään, tai huomenna on tasan 6vuotta siitä kun erosimme.

Kun hän lähti. Hän alkoi itkeä ja niin lopulta minäkin. Viimeinen halauksemme ja hän vapisi ja kertoi ettei haluaisi lähteä. Viimeinen suudelma, moi.

Kesti kolme vuotta nousta sieltä paskasta ja yrittää kiihottua normaalista panemisesta.
Vieläkin aika ajoin löydän itseni vetämästä käteen miettien miten upeaa exääni nussittiin kuin ei olisi huomista.

Nykyään jos näkisin hänet, niin ottaisin hänet vaikka keskellä kauppatoria.

Ei se siitä, sankarit.

Tässä siis kirjoitti kaksoisveljeni Tomppa. Olimme nuorena erottamattomia toisistamme (ja taidamme joissain suhteissa olla sitä edelleen).

tfju.