haluaako uhri olla vain uhri?

rikkoNainen

Mistä tämä kaikki sitten johtuu? Olemmeko me 'uhrit' vain niin heikkoja ihmisiä? Kyllä mä itse tiesin tekeväni itselleni vain pahaa, huijaavani itseäni, tiesin sen ja huijasin silti. Olemmeko tyhmiä? Mistä johtuu? Miksi toisia ihmisiä voi höynäyttää ja manipuloida niin helposti? Itse uskon olevani jonkinasteinen masokisti. Mitä ajatuksia teillä muilla?

52

219

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Yhä enemmän näytt.

      Yhä enemmän näyttää siltä, että emme todellakaan ole mitään ME..., vaan uhreja on ihan laidasta laitaan. Ihan erilaisia ihmisiä, kaikin mahdollisin tavoin.

      Tämä aloittaja sensijaan on vain häirikkö, ei ole narsistia nähnytkään.

      • rikkoNainem

        Mistä Sinä tiedät, mikä minä olen? Siipeeni saanut henkilö tietysti. Miksi minä kokoNaisena täällä edes olisin. Olen miettinyt omia motiivejani.. Mun mielestä ihmissuhde on AINA kahdenkauppa, vaihtokauppaa.. Minäkin sain jotain siitä, että nöyryytettiin, haukuttiin, lyötiin ja vähäteltiin. Olen tullut siihen tulokseen, että olen masokisti. Myös yksinäinen, siksi mä täällä oon.


      • rikkoNainen
        rikkoNainem kirjoitti:

        Mistä Sinä tiedät, mikä minä olen? Siipeeni saanut henkilö tietysti. Miksi minä kokoNaisena täällä edes olisin. Olen miettinyt omia motiivejani.. Mun mielestä ihmissuhde on AINA kahdenkauppa, vaihtokauppaa.. Minäkin sain jotain siitä, että nöyryytettiin, haukuttiin, lyötiin ja vähäteltiin. Olen tullut siihen tulokseen, että olen masokisti. Myös yksinäinen, siksi mä täällä oon.

        En tietenkään halua puolustaa alistavaa, sadistista käytöstä. En minä sitä tarkoita. Huomaan vain näin jälkeenpäin, että tiesin ihan täysin missä mennään ja mitä tapahtuu. Olen kyseenalaistanut älykkyyteni ja koko ihmisyyteni, ymmärtääkseni, miksi kiusasin itseäni.


      • Ok. Mutta tajuat
        rikkoNainen kirjoitti:

        En tietenkään halua puolustaa alistavaa, sadistista käytöstä. En minä sitä tarkoita. Huomaan vain näin jälkeenpäin, että tiesin ihan täysin missä mennään ja mitä tapahtuu. Olen kyseenalaistanut älykkyyteni ja koko ihmisyyteni, ymmärtääkseni, miksi kiusasin itseäni.

        Ok. Mutta tajuat kuitenkin, että kaikki uhrit eivät ole tuollaiseen samanlaiseen lähteneet, vaan ovat joko irrottautuneet aikaisemmassa vaiheessa tai laittaneet rajat, kuten minä.

        Narsisti yritti nöyryyttää minuakin, mutta kun huomasi, etten alistu, niin sen jälkeen ei ole sitä edes yrittänyt.

        Ikävää, että olet yksinäinen. Lienee suurin syy, miksi alistutaan hulluuteen, vaikka käsitetään täysin, missä mennään, kuten sinäkin.

        Jonkun sortin yksinäisyyttä minäkin poden, lähinnä on pula siitä oikeasta.

        Eikö sinulla ole keinoja nousta tuosta yksinäisyydestä ja ahdingosta? Ehkä ovat vähissä. Uskon, että ihminen pitää puolensa, jos voi. Jokin estää.

        Etkö voi kulkea kohti unelmaasi? Mitä sinulta puuttuu että voisit?


      • rikkoNainen
        Ok. Mutta tajuat kirjoitti:

        Ok. Mutta tajuat kuitenkin, että kaikki uhrit eivät ole tuollaiseen samanlaiseen lähteneet, vaan ovat joko irrottautuneet aikaisemmassa vaiheessa tai laittaneet rajat, kuten minä.

        Narsisti yritti nöyryyttää minuakin, mutta kun huomasi, etten alistu, niin sen jälkeen ei ole sitä edes yrittänyt.

        Ikävää, että olet yksinäinen. Lienee suurin syy, miksi alistutaan hulluuteen, vaikka käsitetään täysin, missä mennään, kuten sinäkin.

        Jonkun sortin yksinäisyyttä minäkin poden, lähinnä on pula siitä oikeasta.

        Eikö sinulla ole keinoja nousta tuosta yksinäisyydestä ja ahdingosta? Ehkä ovat vähissä. Uskon, että ihminen pitää puolensa, jos voi. Jokin estää.

        Etkö voi kulkea kohti unelmaasi? Mitä sinulta puuttuu että voisit?

        Minua kiehtoo ajatus ihmisen vahvuudesta. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Millainen on vahva ihminen? Toiset tyypit selkeästi 'sopeutuvat' herkemmin uhrin, alistujan osaan. Ikuisena pohdiskelijana en koe olevani idiootti. Näen asiat hyvin laajalti. Pystyn tarkastelemaan myös itseäni ja alistumistani objektiivisesti. Olen hämmentynyt, jos en jaa täällä näkemyksiä tästä..? Ei ole olemassa sokeaa ihmistä! Mä tiesin, että mua sattuu. Mutta silti olen vihainen, en kuitenkaan sitä pyytänyt enkä kerjännyt. Olin ällöttävän vastaanottavainen. Mun haaste onkin päästä eroon masokistisuudesta, itseinhosta.


      • : ). Sinulla on
        rikkoNainen kirjoitti:

        Minua kiehtoo ajatus ihmisen vahvuudesta. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Millainen on vahva ihminen? Toiset tyypit selkeästi 'sopeutuvat' herkemmin uhrin, alistujan osaan. Ikuisena pohdiskelijana en koe olevani idiootti. Näen asiat hyvin laajalti. Pystyn tarkastelemaan myös itseäni ja alistumistani objektiivisesti. Olen hämmentynyt, jos en jaa täällä näkemyksiä tästä..? Ei ole olemassa sokeaa ihmistä! Mä tiesin, että mua sattuu. Mutta silti olen vihainen, en kuitenkaan sitä pyytänyt enkä kerjännyt. Olin ällöttävän vastaanottavainen. Mun haaste onkin päästä eroon masokistisuudesta, itseinhosta.

        "Minua kiehtoo ajatus ihmisen vahvuudesta. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?"

        : ). Sinulla on tuolla yhdessä lauseessa tuo "huomaan näin jälkeenpäin". Eli olet päässyt irti kepulista.

        Minua ei kiinnosta ajatus ihmisen vahvuudesta. Minä haluan toimia silloin kun on toiminnan aika, ja juuri silloin k o e n vahvuutta. Millaista vahvuutta on pelkkä ajateltu vahvuus? Että tekisisin jos kykenisisin... Ei kuulosta hyvältä, paitsi silloin, jos on todellisia esteitä, kuten juuri yksinäisyys voi olla, jos on ajautunut siihen vaikka sattumalta.

        Kun nyt uppouduin kanssasi tähän ajatteluun kuitenkin, niin voisiko vahvuuskin olla henkisen kasvun seurausta, ihan kodin kasvatuksen tai jonkin muun mahdollistamaa? Mitä se muuta voisi olla. Mahdollisuuksia, niiden näkemistä ja toimintaa.


      • rikkoNainen
        : ). Sinulla on kirjoitti:

        "Minua kiehtoo ajatus ihmisen vahvuudesta. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?"

        : ). Sinulla on tuolla yhdessä lauseessa tuo "huomaan näin jälkeenpäin". Eli olet päässyt irti kepulista.

        Minua ei kiinnosta ajatus ihmisen vahvuudesta. Minä haluan toimia silloin kun on toiminnan aika, ja juuri silloin k o e n vahvuutta. Millaista vahvuutta on pelkkä ajateltu vahvuus? Että tekisisin jos kykenisisin... Ei kuulosta hyvältä, paitsi silloin, jos on todellisia esteitä, kuten juuri yksinäisyys voi olla, jos on ajautunut siihen vaikka sattumalta.

        Kun nyt uppouduin kanssasi tähän ajatteluun kuitenkin, niin voisiko vahvuuskin olla henkisen kasvun seurausta, ihan kodin kasvatuksen tai jonkin muun mahdollistamaa? Mitä se muuta voisi olla. Mahdollisuuksia, niiden näkemistä ja toimintaa.

        Itse koin aina olevani vahva.. Luulen, että olemme niin erilaisia kaikki; toinen on vahvimmillaan yksin, toinen ryhmässä ja kolmas pareittain. Nykymaailma ihannoi individualismia. Maailma onkin täynnä vahvoja sooloilijoita. Koin suurena pettymyksenä itseeni, kun "menetin itseni" parisuhdemaailmassa. Olinkin niin heikko.. Se oli vaikeaa.. Sairastuin, koska lakkasin kuuntelemasta itseäni. Hän hajoitti minut.


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Itse koin aina olevani vahva.. Luulen, että olemme niin erilaisia kaikki; toinen on vahvimmillaan yksin, toinen ryhmässä ja kolmas pareittain. Nykymaailma ihannoi individualismia. Maailma onkin täynnä vahvoja sooloilijoita. Koin suurena pettymyksenä itseeni, kun "menetin itseni" parisuhdemaailmassa. Olinkin niin heikko.. Se oli vaikeaa.. Sairastuin, koska lakkasin kuuntelemasta itseäni. Hän hajoitti minut.

        En usko, että perinarsisti pärjää tilanteessa, missä on toimittava ryhmän ehdoin ja oltava osa "laumaa". Ei ole sattumaa, että narsismi on ajankohtaista juuri länsimaisissa yhteiskunnissa..


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        En usko, että perinarsisti pärjää tilanteessa, missä on toimittava ryhmän ehdoin ja oltava osa "laumaa". Ei ole sattumaa, että narsismi on ajankohtaista juuri länsimaisissa yhteiskunnissa..

        Oikeastaan olen aika ihmeissäni siitä, kuinka vähän huomiota tämä viestiketju sai. Mun mielestä aihe kelpaa laajempaan tarkasteluun, ja kyllä;olen päässyt Hänestä irti. Olenkin nimenomaan kiinnostunut siitä, miksi älykäs, nuori nainen alistuu heikon miehen vallan alle? En usko tyhmyyteen. En usko, että meitä on erikseen fiksuja ja typeriä. Kaikissa on älykkyyttä, psyykeen luonto vaihtelee.


      • Hyvä pointti ja
        rikkoNainen kirjoitti:

        En usko, että perinarsisti pärjää tilanteessa, missä on toimittava ryhmän ehdoin ja oltava osa "laumaa". Ei ole sattumaa, että narsismi on ajankohtaista juuri länsimaisissa yhteiskunnissa..

        Hyvä pointti ja hetken luulin, että käsitän ajatuksesi...

        Sitten mietin tuota "länsimaista yhteiskuntaa". Tarkoititko, että koska narsisti ei osaa olla osana laumaa, niin hän ei nykyään selviydy, ja hänestä tulee ongelma?

        Sitten taas länsimainen yhteiskunta on yksilömukautuvaisempi kuin esim. arabimaailma, jossa käsittääkseni ei yksilöidytä niin tarkoitushakuisesti. (Ehkä olen väärässä).


      • Se minkälaista
        rikkoNainen kirjoitti:

        Oikeastaan olen aika ihmeissäni siitä, kuinka vähän huomiota tämä viestiketju sai. Mun mielestä aihe kelpaa laajempaan tarkasteluun, ja kyllä;olen päässyt Hänestä irti. Olenkin nimenomaan kiinnostunut siitä, miksi älykäs, nuori nainen alistuu heikon miehen vallan alle? En usko tyhmyyteen. En usko, että meitä on erikseen fiksuja ja typeriä. Kaikissa on älykkyyttä, psyykeen luonto vaihtelee.

        "Oikeastaan olen aika ihmeissäni siitä, kuinka vähän huomiota tämä viestiketju sai. "

        Se minkälaista huomiota viestiketju saa, ei näy heti. Huomiokin voi olla erilaista. Joskus kirjoitetaan paljon, ja joku kirjoittaja voi kiinnostua aiheesta, mikä ei muita kiinnosta (yleistä).

        Joskus hyväkin aihe hukkuu. Kannattaa sitten yrittää myöhemmin uudestaan, jos haluaa keskustella.

        Perjantai-iltana ei yleensä ole palstailijoita paljon liikkeellä.


    • Minun näkemykseni

      "Itse koin aina olevani vahva.. " Ettei vain tuossa olisi se syykin, miksi on uskaltauduttu niin epämääräisen henkilön kanssa seurustelemaan kuin narsistin.

      Minun näkemykseni mukaan, jos narsistin kumppani on läheisriippuvainen, esim. alkoholistikodin seurauksena, hänen vahvuudenkokemuksensa on tietyllä tapaa valheellinen. Tottakai hänestä tuli vahvempi kuin siitä humalaisesta vanhemmasta...

      Sitten taas alkoholistivanhempi ei ole hyvä vertailukohde eikä vastaa huutoonsa vanhempana. Eli alkoholistikodissa ei lapsi pysty kehittymään "normaalisti". Lapsen energia kuluu alkoholistivanhemman kanssa selviytymiseen ja sen vanhemman ongelmien pohdiskeluun, jolloin oma kasvu jää vähemmälle.

      • rikkoNainen

        Mä olin ennen "luonnonlapsi". Monen mielestä tosi 'ihana'. Herttaisuuden perikuva. Hän tappoi luonnonlapsen. Nyt oon ihan toisenlainen tyyppi! Onko kellään muulla samanlaista kokemusta? Olisi kiintoisaa kuulla


      • En halua kysyä
        rikkoNainen kirjoitti:

        Mä olin ennen "luonnonlapsi". Monen mielestä tosi 'ihana'. Herttaisuuden perikuva. Hän tappoi luonnonlapsen. Nyt oon ihan toisenlainen tyyppi! Onko kellään muulla samanlaista kokemusta? Olisi kiintoisaa kuulla

        En halua kysyä sinulta, miksi annoit kohdella itseäsi huonosti, vaan kysyn: miksi et lähtenyt?

        Mitä sinulle tarkoittaa tuo "luonnonlapsi"?

        Itselläni on hyvinkin kokemus, että narsisti herätti minussa "aidon" naisen, sellaisen alkuperäisen, minkälaiseksi minut oli luotu... Sain olla oma itseni.

        Olet ilmeisesti aika nuori. Eli sinulla on käyttöä älyllesi kosolti tulevaisuudessa. Joidenkin ihmisten elämään tulee kriisejä, jotkut selviytyvät vähemmällä. Kriisit muuttavat meitä.

        En kuitenkaan neuvoisi purjehtimaan ajopuun lailla, vaan valitse suuntasi. Haistele tuulta ja mieti, minne haluat mennä ja mitä elämältä haluat. Sinulla on enemmän tietoa elämänmeren karikoista narsistin jälkeen. Toivottavasti vältyt niiltä tulevaisuudessa ja löydät itsellesi oikeanlaisia ihmisiä seuraksesi.

        Ovatko välisi kotiisi hyvät?


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Mä olin ennen "luonnonlapsi". Monen mielestä tosi 'ihana'. Herttaisuuden perikuva. Hän tappoi luonnonlapsen. Nyt oon ihan toisenlainen tyyppi! Onko kellään muulla samanlaista kokemusta? Olisi kiintoisaa kuulla

        "erilaisuus" kiinnostaa. Pieni 'vaaran tunto' on kiehtovaa, kiihottavaa, kunnes se vie mennessään. Minut se vei! Mun mielestä on aika lakata pitämästä näiden "narskujen uhreja" ressukoina. Kukaan ei halua olla ressukka. On inhimillistä eksyä, myös ihmissuhteissa. Mä haluan eteenpäin. Koen tulleeni vähän viisaammaksi jopa ja toivon, etten ole ainoa. Jokainen kykee enempään, kuin itsesääliin.


      • Puhut kahden kaup.
        rikkoNainen kirjoitti:

        "erilaisuus" kiinnostaa. Pieni 'vaaran tunto' on kiehtovaa, kiihottavaa, kunnes se vie mennessään. Minut se vei! Mun mielestä on aika lakata pitämästä näiden "narskujen uhreja" ressukoina. Kukaan ei halua olla ressukka. On inhimillistä eksyä, myös ihmissuhteissa. Mä haluan eteenpäin. Koen tulleeni vähän viisaammaksi jopa ja toivon, etten ole ainoa. Jokainen kykee enempään, kuin itsesääliin.

        "Minäkin sain jotain siitä, että nöyryytettiin, haukuttiin, lyötiin ja vähäteltiin. "

        Puhut kahden kaupasta ja vaihtokaupasta. Sitten puhut vaarantunteen viehätyksestä.

        Mutta sinun on pakko myöntää, että kahden kaupan ja vaihtokaupan voi tehdä muunlasen henkilön kuin narsistin kanssa.

        Vaarantunnettakin saa muualta.

        Koitko että narsisti on jotenkin oikeassa mollatessaan sinua?


      • rikkoNainen
        Puhut kahden kaup. kirjoitti:

        "Minäkin sain jotain siitä, että nöyryytettiin, haukuttiin, lyötiin ja vähäteltiin. "

        Puhut kahden kaupasta ja vaihtokaupasta. Sitten puhut vaarantunteen viehätyksestä.

        Mutta sinun on pakko myöntää, että kahden kaupan ja vaihtokaupan voi tehdä muunlasen henkilön kuin narsistin kanssa.

        Vaarantunnettakin saa muualta.

        Koitko että narsisti on jotenkin oikeassa mollatessaan sinua?

        Ei tietenkään ole oikeassa. Vähän sama, kuin... Nuori, joka viiltelee itseään; minulla on menneisyys sellaiseen ja koin saaneeni masokistista mielihyvää siitä. Tuskin kenenkään mielestä olisi ollut oikein, jos joku ulkopuolinen ihminen olisi mua siihen entisestään tyrkyttänyt tai viillellyt puolestani??


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Ei tietenkään ole oikeassa. Vähän sama, kuin... Nuori, joka viiltelee itseään; minulla on menneisyys sellaiseen ja koin saaneeni masokistista mielihyvää siitä. Tuskin kenenkään mielestä olisi ollut oikein, jos joku ulkopuolinen ihminen olisi mua siihen entisestään tyrkyttänyt tai viillellyt puolestani??

        On aina väärin vahvistaa omaa tai toisen ihmisen heikkoutta. Ongelma on siinä, ettei aina huomaa sitä,tekevänsä. Mun tapauksessa sadisti vahvisti mun masokismia ja minäkin vahvistin hänen sadismiaan ja narsismiaan yhtälailla! Kukaan ei voittanut. Saimme vain sen hetkistä korviketta ...


      • Minäkään en aio
        rikkoNainen kirjoitti:

        On aina väärin vahvistaa omaa tai toisen ihmisen heikkoutta. Ongelma on siinä, ettei aina huomaa sitä,tekevänsä. Mun tapauksessa sadisti vahvisti mun masokismia ja minäkin vahvistin hänen sadismiaan ja narsismiaan yhtälailla! Kukaan ei voittanut. Saimme vain sen hetkistä korviketta ...

        Minäkään en aio vahvistaa heikkouttasi.

        Tuossa sanotkin, että saitte sen hetkistä korviketta. Onhan se tietysti yksi tapa elää. Itsekin koen jotenkin narsistin korvaavan jotain parempaa, mitä voisin saada.

        Miten reagoit kun hän haukkui sinua tavalla, jota et halunnut?


      • rikkoNainen
        Minäkään en aio kirjoitti:

        Minäkään en aio vahvistaa heikkouttasi.

        Tuossa sanotkin, että saitte sen hetkistä korviketta. Onhan se tietysti yksi tapa elää. Itsekin koen jotenkin narsistin korvaavan jotain parempaa, mitä voisin saada.

        Miten reagoit kun hän haukkui sinua tavalla, jota et halunnut?

        Noh.. hän haukkui minua adjektiivein joihin en niin vain törmää: hyvin persoonallista ja henkilökohtaiselta tuntuvaa. Olin eläin, ala-arvoinen, luuserinainen, hullu, huora, läski, vajaaälyinen, kehitysvammainen ... Kaikki huumorin piikkiin, mikä teki siitä pahempaa. Ikään kuin huumori oikeuttaisi sellaiseen. Kaikki sattui yhtä paljon kuitenkin. Ja hän löi minua pahasti sekä rikkoi omaisuuttani.


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Noh.. hän haukkui minua adjektiivein joihin en niin vain törmää: hyvin persoonallista ja henkilökohtaiselta tuntuvaa. Olin eläin, ala-arvoinen, luuserinainen, hullu, huora, läski, vajaaälyinen, kehitysvammainen ... Kaikki huumorin piikkiin, mikä teki siitä pahempaa. Ikään kuin huumori oikeuttaisi sellaiseen. Kaikki sattui yhtä paljon kuitenkin. Ja hän löi minua pahasti sekä rikkoi omaisuuttani.

        Hän teki sitä julkisesti myös: osoitti mua ihmisten nähden sanoen, että "kelpaan vain kullin päälle, en muuhun".


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Hän teki sitä julkisesti myös: osoitti mua ihmisten nähden sanoen, että "kelpaan vain kullin päälle, en muuhun".

        Mulle sanottiin, että ansaitsen parempaa jne. Siksi tämä ajatukseni masokistisuudesta. Miksi siedin sen? Miksi ihmiset sietävät sellaista??


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Mulle sanottiin, että ansaitsen parempaa jne. Siksi tämä ajatukseni masokistisuudesta. Miksi siedin sen? Miksi ihmiset sietävät sellaista??

        Koen olevani marttyyri, mitä en tahdo. Otsikko tässä viestiketjussa olisikin voinut olla vähemmän provosoiva: 'miksi kukaan sietää sellaista'?
        Jälkeenpäin minä itse olen enemmän ihmeissäni omasta alistuvuudestani, kuin tämän narsistin käytöksestä.


      • Marttyyrihan kärs.
        rikkoNainen kirjoitti:

        Koen olevani marttyyri, mitä en tahdo. Otsikko tässä viestiketjussa olisikin voinut olla vähemmän provosoiva: 'miksi kukaan sietää sellaista'?
        Jälkeenpäin minä itse olen enemmän ihmeissäni omasta alistuvuudestani, kuin tämän narsistin käytöksestä.

        Marttyyrihan kärsii jonkun asian puolesta, minkä puolesta k a n n a t t a a kärsiä, ja siksi häntä sanotaan marttyyriksi. Minusta sinun ei tarvitse pelätä, että sinua marttyyrina kukaan pitäisi.


    • Siksi yritin tuolla

      "Jälkeenpäin minä itse olen enemmän ihmeissäni omasta alistuvuudestani, kuin tämän narsistin käytöksestä. "

      Siksi yritin tuolla ylempänä kysellä, että minkälaiset välit kotiin ja miten ihan konkreettisesti reagoit narsistin haukkuessa sinua?

      Mitä teit tai vastasit, kun tuota tapahtui kahden kesken, jolloin sinun ei olisi tarvinnut välittää muista. Pelkäsitkö häntä? Vaikenitko koska pelkäsit häntä? Kerroitko kotona hänestä? Miten vanhempasi reagoivat? Yrittivätkö he saada sinut luopumaan narsistista? Vai etkö kertonut totuutta kotona? Kuuntelevatko vanhempasi sinua?

      • rikkoNainen

        En oikeastaan ole aiemmin niinkään analysoinut juuri mitään suhteitani, kenellekään. Olin 'helppo' uhri ihmiselle, joka tahtoo jonkun, jonka päälle kaataa oman pahoinvointinsa. Minä olen käsitellyt ja/tai valittanut asiaa vasta näin jälkeenpäin.


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        En oikeastaan ole aiemmin niinkään analysoinut juuri mitään suhteitani, kenellekään. Olin 'helppo' uhri ihmiselle, joka tahtoo jonkun, jonka päälle kaataa oman pahoinvointinsa. Minä olen käsitellyt ja/tai valittanut asiaa vasta näin jälkeenpäin.

        Minä "vastasin" usein niin, että olin hiljaa. Suljin kaiken. Leikin, etten kuule, että olen muualla. Eikö se ole juuri selviytymistä? Leikkiä olevansa muualla ja purra hammasta, kun toinen syöksee tulta? Niin mä tein. Olin hiljaa.


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Minä "vastasin" usein niin, että olin hiljaa. Suljin kaiken. Leikin, etten kuule, että olen muualla. Eikö se ole juuri selviytymistä? Leikkiä olevansa muualla ja purra hammasta, kun toinen syöksee tulta? Niin mä tein. Olin hiljaa.

        Mua kaduttaa ihan hirveesti, etten mennyt poliisille, kun se mua löi.. Kaivoin itselleni kaunaa. Nyt oon katkera. En mä halua olla katkera! Katkeruus syö jokaista itseään... "toisen posken kääntäminen" on ihan hölynpölyä. Asiat täytyy selvittää. HETI.


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Mua kaduttaa ihan hirveesti, etten mennyt poliisille, kun se mua löi.. Kaivoin itselleni kaunaa. Nyt oon katkera. En mä halua olla katkera! Katkeruus syö jokaista itseään... "toisen posken kääntäminen" on ihan hölynpölyä. Asiat täytyy selvittää. HETI.

        Ovatko suurin osa meistä uhreista juuri katkeria näillä palstoilla? En usko, että narsistia voisi vähempää kiinnostaa se, mitä me ajatellaan/tunnetaan. Ne puskee eteenpäin. Tämä on niin ällöttävää juuri siksi!


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Ovatko suurin osa meistä uhreista juuri katkeria näillä palstoilla? En usko, että narsistia voisi vähempää kiinnostaa se, mitä me ajatellaan/tunnetaan. Ne puskee eteenpäin. Tämä on niin ällöttävää juuri siksi!

        Hedelmällisintä on ajatella: 'kuinka eteenpäin'? Kuinka paljon on katkeruutta, itsesyytöstä, itseinhoa, surua, kaipaustakin, vihaa, koston-halua ja/tai -himoa ? Kuinka jatkaa?????


      • _A_
        rikkoNainen kirjoitti:

        Hedelmällisintä on ajatella: 'kuinka eteenpäin'? Kuinka paljon on katkeruutta, itsesyytöstä, itseinhoa, surua, kaipaustakin, vihaa, koston-halua ja/tai -himoa ? Kuinka jatkaa?????

        Ihmisten toiminnoista kovinkaan suuri osa ei ole rationaalisia eikä hyödyksi heille itselleen eikä muille ihmisille. Siksi omat "tarpeensa" kannattaa kyseenalaistaa.

        Uhri ei "halua" olla uhri, mutta hänellä ei ole taitoja olla muutakaan, jolloin saadakseen olla edes jotakin (senhetkisessä elämäntilanteessaan) hän on sitten uhri.

        Kuulostaa rationaaliselta, että haluat jättää masokisti-lässytyksen taaksesi. Sadomasokismi on 2000-luvun Suomen kaikkein urpoimpia muoteja. Sopii vain Tukiaisille.


    • Moni on sitä mieltä

      " Kuinka jatkaa????? "

      Moni on sitä mieltä, että narsistikokemuksen jälkeen kannattaa hakea ammattiapua. Uskon, että apua löytyy, kun kertoo eläneensä narsistin kanssa. Asiaa tunnetaan nykyisin aika hyvin.

      Käytännössä elämässä joutuu tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Ehkä opiskelemaan, etsimään työtä, käymään työssä... Huolehtimaan itsestä, ehkä sitä terapiaa. Joku ammattilainen osaisi nähdä sinun tilanteesi, jos menisit käymään vaikka terveyskeskuksessa ensin. Sieltä neuvovat eteenpäin.

      Kirjoitit aiemmin olleesi yksinäinen, et kuitenkaan kerro, missä ihmisesi ovat. Voitko kääntyä kenenkään puoleen, jonka pitäisi olla läheinen sinulle? Vanhempi sisar, äiti, äidin sisar? Entinen hyvä ystävä? Eikö ole ketään, kehen voisi yrittää palauttaa suhdetta? Ehkä joku odottaa sinua?

      Kirjoitit myös vahvuudesta. Asioista ei kannata tehdä mutkikkaampia kuin ne ovat. Vahvuus ei löydy mistään kaukaa avaruudesta, vaan ihan läheltä, pienistäkin asioista.

    • Tuostakin ollaan

      " Leikin, etten kuule, että olen muualla. Eikö se ole juuri selviytymistä?"

      Tuostakin ollaan useampaa mieltä. Tuollaisen sanotaan olevan jonkinlaisen reaktion, jossa ikään kuin pakenee todellisuudesta.

      Toisaalta: kuten jo totesimme, olet tajunnut sen vääryyden, minkä kohteeksi jouduit. Mielestäni ei ole mitään syytä, miksi sinun olisi pitänyt välttämättä huomioida lapselliset epätodet loukkaukset, jonkalaisia ei kenenkään pitäisi joutua sietämään. Eli voisi olla jonkinlaista viisauttakin, että ei ole näyttänyt narsistille tunteita, joista hän ei olisi tajunnut tuon taivaallista.

      Itse on raivonnut narsistille ja syöksenyt tulta hänen päälleen... No, rajat tuli laitettua valtavan vaivan kanssa, mutta suhdetta on jatkunut sitten vuosia... En suosittele tätäkään toimintamallia kenellekään.

      Välit saa menemään poikki ehkä paremmin sinun tavallasi. Mutta sinun pitäisi käsitellä jossain tosiaan niitä törkyjä, joita jouduit kuulemaan. Luotettava terapeutti tai psykologi, ehdottomasti. Kaikki eivät todellakaan ymmärrä, minkälainen peto narsisti voi olla, että kenelle tahansa tuota ei voi alkaa kertomaan. Eivätkä kaikki osaa mitään neuvoakaan sitten.

      Mielesi puhdistamiseksi tosiaan tarvitsisit aikaa. Tietenkin tännekin voi kirjoitella ja joku vertainen vastaa, mutta täällä joutuu varautumaan koiranleukoihin. Mutta useampi tapa purkaa tuntojaan voi olla hyväksi. Ehkä tartut useampaan tapaan.

      Minulle on ollut selviytymisessäni tärkeää luoda oman toiveen mukainen unelma tulevaisuudesta, jota kohden sitten kuljen. Suosittelen.

    • "Mistä tämä kaikki sitten johtuu?"

      Lukaisin tämän viestiketjun tässä lävitse ja tuot rikkoNainen esiin hyvinkin samanlaisia teemoja, joita olen myös itseeni liittyen joutunut pohtimaan vuosien varrella...

      Tässä kohtaa en ny lähde "kaikkea" kertaamaan vaan tyydyn heittelemään joitain itsessäni virinneitä ajatuksia ajatuksiesi tiimoilta väliin...

      näitä esille tuomiasi ajatuksia on käsitelty täällä aiemminkin, mm. otsikkojen käänteis/ohutnahkainen narsisti alla, että jos kiinnostut lukemaan vanhempia kirjoituksia niin saatat löytää niistäkin jotain...

      Mutta tuohon kysymykseesi "mistä tämä kaikki sitten johtuu" voisin heittää yhtenä näkökulmana, että suurin osa a i k u i s e s s a elämässämme tapahtuneista asioista johtuu meistä itsestämme ja omista valinnoistamme...

      • "Minua kiehtoo ajatus ihmisen vahvuudesta. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Millainen on vahva ihminen?"

        Näköjään tuo minun edellinen vastauksena aloitukseesi putosi tänne alas, että jatkan sitten täällä...

        tuohon kysymykseesi vahvasta ihmisestä...tulee mileen kliseinen lause...

        vahvimmat meistä on tehty sirpaleista, mutta ajattelisin, että todellista vahvuutta on heikkouden hyväksyminen myös itsessään...

        Masokismiin liittyen tulee mieleen, erään biisin sanat..."kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävän"

        Itsekin miettinyt tuota masokistin teemaa, mutta fyysinen väkivalta aikuisella iällä ei ole koskaan ollut mun juttu, sen suhteen olen "pelkuri" ja pyrkinyt välttelemään/pakenemaan sellaisia tilanteita...

        Että enempi tuo minun "masokismi" on liittynyt, psyykkiseen kaltoinkohtelun/ hyväksikäytön sallimiseen, omien tarpeiden sivuuttamiseen yms., mutta kai minä jotain kiksejä siitä sitten olen saanut...

        vai onko se sitten ollut vaan sitä tuttuuden tuomaa "turvallisuutta", vääränlaista vahvuutta, "kestän kyllä huonoa kohtelua", jonka pohjimmaisena motiivina lie ollut ajatus, en ansaitse parempaa...


      • yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Minua kiehtoo ajatus ihmisen vahvuudesta. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Millainen on vahva ihminen?"

        Näköjään tuo minun edellinen vastauksena aloitukseesi putosi tänne alas, että jatkan sitten täällä...

        tuohon kysymykseesi vahvasta ihmisestä...tulee mileen kliseinen lause...

        vahvimmat meistä on tehty sirpaleista, mutta ajattelisin, että todellista vahvuutta on heikkouden hyväksyminen myös itsessään...

        Masokismiin liittyen tulee mieleen, erään biisin sanat..."kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävän"

        Itsekin miettinyt tuota masokistin teemaa, mutta fyysinen väkivalta aikuisella iällä ei ole koskaan ollut mun juttu, sen suhteen olen "pelkuri" ja pyrkinyt välttelemään/pakenemaan sellaisia tilanteita...

        Että enempi tuo minun "masokismi" on liittynyt, psyykkiseen kaltoinkohtelun/ hyväksikäytön sallimiseen, omien tarpeiden sivuuttamiseen yms., mutta kai minä jotain kiksejä siitä sitten olen saanut...

        vai onko se sitten ollut vaan sitä tuttuuden tuomaa "turvallisuutta", vääränlaista vahvuutta, "kestän kyllä huonoa kohtelua", jonka pohjimmaisena motiivina lie ollut ajatus, en ansaitse parempaa...

        "Hedelmällisintä on ajatella: 'kuinka eteenpäin'? Kuinka paljon on katkeruutta, itsesyytöstä, itseinhoa, surua, kaipaustakin, vihaa, koston-halua ja/tai -himoa ? Kuinka jatkaa?????"

        Tuohon kysymykseesi kuinka jatkaa?

        On olemassa vain yksi ainoa oikea vastaus ja se on,
        meidän täytyy oppia hyväksymään ja rakastamaan itseämme, antamaan itsellemme "kaiken" sen mitä tarvitsemme...niillä resursseilla mitä meillä itsellä on...

        Uskoisin, että elämämme helpottuu kummasti jos rakastamme ja hyväksymme tuon ainoan ihmisen joka on läsnä jokaisessa elämämme hetkessä/valinassa..

        hajatelma, rakastaako ihminen itseään silloin kun hän antaa/sallii kohdeltavan itseään kaltoin...


      • yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Hedelmällisintä on ajatella: 'kuinka eteenpäin'? Kuinka paljon on katkeruutta, itsesyytöstä, itseinhoa, surua, kaipaustakin, vihaa, koston-halua ja/tai -himoa ? Kuinka jatkaa?????"

        Tuohon kysymykseesi kuinka jatkaa?

        On olemassa vain yksi ainoa oikea vastaus ja se on,
        meidän täytyy oppia hyväksymään ja rakastamaan itseämme, antamaan itsellemme "kaiken" sen mitä tarvitsemme...niillä resursseilla mitä meillä itsellä on...

        Uskoisin, että elämämme helpottuu kummasti jos rakastamme ja hyväksymme tuon ainoan ihmisen joka on läsnä jokaisessa elämämme hetkessä/valinassa..

        hajatelma, rakastaako ihminen itseään silloin kun hän antaa/sallii kohdeltavan itseään kaltoin...

        Vielä tulee mieleen otsikkoon liittyen, "haluaako uhri olla vain uhri" jostain Helstenin teksteistä mieleen jäänyt ajatelma,

        "Ihmisen elämän ja kasvun suuri käännekohta on se, kun hän siirtyy muiden tutkimisesta itsensä tutkimiseen. Muita ei voi muuttaa, itseä voi."


      • Niin. Uskon että
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        Vielä tulee mieleen otsikkoon liittyen, "haluaako uhri olla vain uhri" jostain Helstenin teksteistä mieleen jäänyt ajatelma,

        "Ihmisen elämän ja kasvun suuri käännekohta on se, kun hän siirtyy muiden tutkimisesta itsensä tutkimiseen. Muita ei voi muuttaa, itseä voi."

        Niin. Uskon että tiedät, minkälainen tausta Helstenillä on. Sekä koti- että oma tausta... Ja on vielä miehen rotjake.

        Sopiihan tuo ajattelu joihinkin naisiinkin, että siitä vaan.


      • Enkä tarkoita,
        Niin. Uskon että kirjoitti:

        Niin. Uskon että tiedät, minkälainen tausta Helstenillä on. Sekä koti- että oma tausta... Ja on vielä miehen rotjake.

        Sopiihan tuo ajattelu joihinkin naisiinkin, että siitä vaan.

        Enkä tarkoita, että hän olisi väärässä, mutta melkoisen kulmikas tapaus kuitenkin ja vahvat ongelmat taustalla.


    • Uhrista uhrein

      En halua olla uhri, mutta narsku jatkaa vainoamista, niin kysynkin mikä minä sitten tällä hetkellä olen? ja vastaan itse, että vuosikausia kestäneen vainon UHRI! halusin tai en.

      • " ja vastaan itse, että vuosikausia kestäneen vainon UHRI! halusin tai en. "

        Et kertonu mihin toimiin olet ryhtynyt tuon vuosikausia jatkuneen vainoamisen tiimoilta

        Ymmärrän kyllä että noinkin voi olla, toivottavasti virkavalta on tukenasi, lähestymiskielto hankittu ja ilmoitat kaikista yhteydenotoista/häirinnästä yms.

        Ymmärtääkseni jotkut ovat muuttaneet hyvin kauas narsististaan ja pyrkineet salaamaan puh/osoite yms tiedot, uskoisin että apua/neuvoa saa noihinkin kysymyksiin...


    • Uhrista uhrein

      Tein rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta ja siihen lisätään kotirauhan häirintä, kun menen ensiviikolla poliisilaitokselle antamaan sitä näyttöä. Ja juu, lähestymiskieltokin tulee aikanaan jo toisen kerran tälle hepulle!

      • Ei voi tilata kuin

        " tulee aikanaan"

        Ei voi tilata kuin illallista. Mutta todennäköisyyksiin voi uskoa toki.


      • rikkoNainen
        Ei voi tilata kuin kirjoitti:

        " tulee aikanaan"

        Ei voi tilata kuin illallista. Mutta todennäköisyyksiin voi uskoa toki.

        "En halua kysyä sinulta, miksi annoit kohdella itseäsi huonosti, vaan kysyn: miksi et lähtenyt?". Niin.. "kipu korvaa ystävää". Yksinäisyys. Ja tosiaan, minä en lähtenyt. Hän löysi uuden. Vahvemman ehkä? Joka osaa sanoa ja lyödä takaisin?


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        "En halua kysyä sinulta, miksi annoit kohdella itseäsi huonosti, vaan kysyn: miksi et lähtenyt?". Niin.. "kipu korvaa ystävää". Yksinäisyys. Ja tosiaan, minä en lähtenyt. Hän löysi uuden. Vahvemman ehkä? Joka osaa sanoa ja lyödä takaisin?

        Narsisti pelaa ja minut hän voitti. Kukisti. Siksi olen niin katkera. Vihainen itselleni.


      • Olen pahoillani
        rikkoNainen kirjoitti:

        "En halua kysyä sinulta, miksi annoit kohdella itseäsi huonosti, vaan kysyn: miksi et lähtenyt?". Niin.. "kipu korvaa ystävää". Yksinäisyys. Ja tosiaan, minä en lähtenyt. Hän löysi uuden. Vahvemman ehkä? Joka osaa sanoa ja lyödä takaisin?

        Olen pahoillani siitä, että olet tullut jätetyksi. Tunne on sama kuin normaaleissa suhteissakin. Tietenkin narsisti jättää jälkeensä vielä lisäksi muuta pahaa oloa. Varmasti osaat ajatella, että hänen pahat sanansa ovat hänen omaa sairauttaan, joilta ei välty kukaan. Ainakaan kukaan sellainen, joka ei osaa varautua. Muutaman raivoisan eron läpi käytyään ihminen oppii kyllä puolustautumaan. Että sellaista vahvuutta saattaa löytyä.

        Seuraavan käy suurin piirtein samoin. En tiedä, lohduttaako tuo tieto, mutta se auttaa asian hahmottamisessa. Narsisti vetää uhrinsa aivan liian syvälle suhteeseen, josta hän ei tule kantamaan vastuuta. Hän siis on vastuuton tuuliviiri. Hän tulee ehkä etsimään sinuakin vielä ja haluaa olla sinunkin kanssasi, muiden lisäksi.

        Jos tyyppi on narsisti, niin hänelle ei riitä mikään.

        Sinun onnesi on siinä, että olet vielä nuori ja nuoruudessa on niin valtavan paljon voimaa. Kuten kirjoititkin, sinua kiinnostaa vahvuus. Nuoruudessa on vahvuutta, joka auttaa sinunkin tilanteesi yli.

        Eikö sinulle moni sanonut, että ansaitset parempaa? Ota yhteyttä alueesi terveyskeskukseen ja kerrot asiasi, kun soitat, niin pääset eteenpäin ainakin siinä asiassa, että joku aikuinen järkevä ja luotettava ihminen tarkastelee tilannettasi ja saat apua.

        Narsistin kanssa ei voi elää normaalia seurusteluelämää, ei vahva eikä heikko. Siinä narsisti on inhottavan tasapuolinen kaikkia kohtaan. Jos sinua yhtään lohduttaa, niin aivan tavallisissakin suhteissa tulee kipuiluja, joissa toisen läheisyys auttaa.

        Et ole kertonut, missä ihmisesi ovat, miksi olet niin yksin?


      • rikkoNainen
        Olen pahoillani kirjoitti:

        Olen pahoillani siitä, että olet tullut jätetyksi. Tunne on sama kuin normaaleissa suhteissakin. Tietenkin narsisti jättää jälkeensä vielä lisäksi muuta pahaa oloa. Varmasti osaat ajatella, että hänen pahat sanansa ovat hänen omaa sairauttaan, joilta ei välty kukaan. Ainakaan kukaan sellainen, joka ei osaa varautua. Muutaman raivoisan eron läpi käytyään ihminen oppii kyllä puolustautumaan. Että sellaista vahvuutta saattaa löytyä.

        Seuraavan käy suurin piirtein samoin. En tiedä, lohduttaako tuo tieto, mutta se auttaa asian hahmottamisessa. Narsisti vetää uhrinsa aivan liian syvälle suhteeseen, josta hän ei tule kantamaan vastuuta. Hän siis on vastuuton tuuliviiri. Hän tulee ehkä etsimään sinuakin vielä ja haluaa olla sinunkin kanssasi, muiden lisäksi.

        Jos tyyppi on narsisti, niin hänelle ei riitä mikään.

        Sinun onnesi on siinä, että olet vielä nuori ja nuoruudessa on niin valtavan paljon voimaa. Kuten kirjoititkin, sinua kiinnostaa vahvuus. Nuoruudessa on vahvuutta, joka auttaa sinunkin tilanteesi yli.

        Eikö sinulle moni sanonut, että ansaitset parempaa? Ota yhteyttä alueesi terveyskeskukseen ja kerrot asiasi, kun soitat, niin pääset eteenpäin ainakin siinä asiassa, että joku aikuinen järkevä ja luotettava ihminen tarkastelee tilannettasi ja saat apua.

        Narsistin kanssa ei voi elää normaalia seurusteluelämää, ei vahva eikä heikko. Siinä narsisti on inhottavan tasapuolinen kaikkia kohtaan. Jos sinua yhtään lohduttaa, niin aivan tavallisissakin suhteissa tulee kipuiluja, joissa toisen läheisyys auttaa.

        Et ole kertonut, missä ihmisesi ovat, miksi olet niin yksin?

        Vanhempani ovat sanoneet, etteivät saa minuun yhteyttä enää. Olen 'lukossa'. Onko minun kirjoitukseni lapsellisia? Kun niistä näkee, että olen nuori? Olen tullut vainoharhaiseksi ja olen nykyään paljon yksin. Uusiin ihmisiin tutustuminen ei ole enää houkuttelevaa, vaikka olenkin yksinäinen. Tunnen oloni tosi raukaksi. Olen paljon nykyään netissä. Se on helpompaa.
        Olen itse syrjäytynyt muista ihmisistä. Se alkoi siitä, kun aloin hävetä itseäni, kun olin vielä tekemisissä Hänen kanssaan.


    • Ei ole syrjäytym.

      "Olen itse syrjäytynyt muista ihmisistä"

      Ei ole syrjäytymistä, jos on nykyään paljon netissä. Ihan normaalia : ).

      Et ole lapsellinen, mutta ajatuksistasi kuultaa kyllä ainakin se, että sinulla ei paljoa ole elämänkokemusta. Joten sinulla on edessäsi aika urakka, kun alat kartuttaa sitä.

      "Vanhempani ovat sanoneet, etteivät saa minuun yhteyttä enää."

      Tuohan on hienoa, että ovat sanoneet noin. Tuo tarkoittaa, että he vain odottavat sinua. Tapaatko heitä miten usein? Asutko ehkä heidän luonaan?

      Sinulla on suuri onni, kun vanhempasi haluavat yhteyden sinuun. Ajatteles, että kaikilla ei ole tuota mahdollisuutta. Olen iloinen, että sinulla on.

      Olet tosiaan ehkä mennyt vähän jäihin suhteessasi muihin. Se on ihan normaalia, kun on noin vaikea suhde ollut. Itse ajattelin vastaavassa vaiheessa ( vaikka minulla on ikää todella paljon enemmän), että tästä on vain yksi mahdollinen suunta ja se on ylöspäin. Sitä samaa ajattelua toivon sinulle. Sinun maailmasi voi vain tulla paremmaksi.

    • armollinenitselleen.

      meitä on täällä maailmassa miljardeja jokainen on erillainen.
      ihminen itse jää itsensävangiksi alkaa tekemään itseään täydelliseksi.
      ulkoinen olemus se kyllä on syntymässä määrätty .huolehtii ennenkaikkia että syö riittävästi terveellistä ruokaa .
      henkisen hyvinvoinnin eteen punitsee tärkeä ja joutavan välille tasapainon.

      tärkeää että ei esitämitään teatteria on oma itsensä toista aina kunnioittaen

      kodinkanssa kannattaa pitää hyvätvälit.

      • rikkoNainen

        Täällä on hyvä, kun voi kirjoittaa nimettömänä. En ole varmastikaan niin nuori, kuin miltä vaikutan. Olen lopen uupunut, "suojaton", enkä jaksa tutustua enää uusiin ihmisiin,, koska se vie enemmän, kuin antaa. En tiedä miten tästä toipuu. Syvä masennushan tämä on. Annoin Hänen määritellä itseni ja menetin aivan kaiken.


      • rikkoNainen
        rikkoNainen kirjoitti:

        Täällä on hyvä, kun voi kirjoittaa nimettömänä. En ole varmastikaan niin nuori, kuin miltä vaikutan. Olen lopen uupunut, "suojaton", enkä jaksa tutustua enää uusiin ihmisiin,, koska se vie enemmän, kuin antaa. En tiedä miten tästä toipuu. Syvä masennushan tämä on. Annoin Hänen määritellä itseni ja menetin aivan kaiken.

        Ja tosiaan kyseenalaistin älykkyyteni täysin. Kävikö teille niin?


      • En ole antanut
        rikkoNainen kirjoitti:

        Ja tosiaan kyseenalaistin älykkyyteni täysin. Kävikö teille niin?

        En ole antanut hänen kyseenalaistaa yhtään mitään. Ei hän sellaiseen kykene. Tässä tulee juuri se elämänkokemuksen merkitys. Miten on sinun koulusi laita? Miten on mennyt siellä? Luotan ehdottomasti opettajien kykyyn arvioida lahjakkuutta ja myös siihen, miten olen menestynyt älykkyyttä vaativissa tehtävissä, sekä opiskeluissa että myöhemmin elämässä. Älykkyyttäkin on monenlaista.

        Tunnen myös heikkouteni ja tiedän, milloin laihanlainen tulos johtuu väsymyksestä. Ne ovat sitä itsetuntemusta, kokemuksen ja vain ja ainoataan ajan kanssa ja elämässä karttunutta viisautta ja näkemystä.

        Että mars eteenpäin.

        Sinun ensimmäinen etappisi olisi minun mielestäni itsesi kohottaminen tuosta masennuksesta. Joku muukin puhui vanhempien merkityksestä. Kirjoita ja hakeudu myös ammattilaisen pakeille.

        Saatat olla tyyppi, joka viihtyilee yksikseen. Olitko sellainen myös lapsena ja ennen narsistia? Siitä huolimatta tuon tulee olla rajallista. Tutustu muihin ihmisiin, mutta valikoi seurasi. Älä hae epämääräistä ja huonoa, jotka vain esittävät ja fiilaavat linssiin, sitten itkevä pissat housuissa kun kukaan ei näe. Etsi oikeasti kunnollisten ihmisten seuraa. Harrastukset? Opiskelu? Aloita vaikka joistain kevyemmistä kursseista, niin löydät hiukan itseäsi ja katsele, mihin kaikki johtaa. Elämä kantaa kyllä, kun vain astuu elämän kyytiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      196
      1502
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      140
      944
    3. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      58
      921
    4. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      902
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      53
      816
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      260
      711
    7. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      10
      710
    8. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      338
      671
    9. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      58
      664
    10. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      74
      636
    Aihe