Itsellä ei ole mitään motivaatiota hakea töitä tällä hetkellä. Otin lopputilin oravanpyörästä, kärsin karenssin ja nyt olen ansiosidonnaisella päivärahalla sen 500 päivää. Ansiosidonnainen päiväraha on n. 2300€/kk, joten pärjään mainiosti tällä.
En ole palaamassa ammattia vastaaviin tehtäviin, eikä palkka muihin tehtäviin houkuttele millään tavalla ottaa vastaan töitä.
En ole palaamassa ammattia vastaaviin tehtäviin, eikä palkka muihin tehtäviin houkuttele millään tavalla ottaa vastaan töitä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ymmärrän hyvin, itse olen vain kateellinen koska olen töissä tällä hetkellä jollain 1600e kk palkalla ja toiset on tekemättä mitään isommalla palkalla :D
Vaikea käsittää että ne tavallisetkin työttömyys ym tuet olisi jotain 1300e/kk.. 300e bruttoerotuksen takia siis hukkaan elämästäni 37h joka viikko..
Luuletko tosissasi, että saat olla sillä ansiopäivärahalla rauhassa muutama kuukautta kauemmin?
Nyt kun kiristetään sitä, että kotiin ei jäädä makoilemaan, niin sinullekin alkaa tulemaan niitä työ/harjoittelu/koulutustarjouksia kevään aikana. Ja jos niistä kieltäydyt, loppuu päivärahankin tulo.
Voi jos ihmiset vuorottelisivat, tai työtä jaettaisiin, se olisi viisautta se
2.5 miljoonaa työntekijää ja 0.2 miljoonaa työtöntä. Ongelma on vain se että työttömyys kasaantuu yksille ja työn rohmuavat työssäolevat joille kertyy suhteita ja työkokemusta
Tätä olen monesti sanonut, että työttömyyden yksi aiheuttava tekijä ovat ne työssä olevat. Ja tietenkin työnantajapuoli. Kun huomataan, että yksi voi tehdä 10-15 h niin ei puhettakaan että otettaisiin toinen siihen jakamaan työkuormaa. Siitäkin huolimatta, että työssä vietetty aika ei suoraan korreloi työn tuloksen kanssa. Työn jälki ei pysy samana yhtäjaksoisesti 15 tuntia.
Ja työntekijät taas ovat rakastavinaan sitä työtä niin paljon että haluavat viettää sen parissa päivittäin yli kymmenen tuntia. Vaikka 8 h päivilläkin pärjäisi, nin se ahneus, ei osata elää varojen mukaan vaan duunarinkin pitää saada asua omakotitalossa, jo alta kolmekymppisenä. Totta kai siinä tulot pienenisivät jos työkuormaa tasattaisiin, mutta niinhän se on ettei mistään saavutetuista eduista voi luopua.
Olen työelämässä itse, mutta minun mielestäni se vain ei ole hyvä juttu että osa tekee kaiken ja elää tuli perseen alla ja osa ei tee mitään vaikka haluaisi.
Ok. Mutta ajattele sitä päivää, kun se ansiosidonnainen loppuu. Eläminen työmarkkinatuella ei ole herkkua.
Jos tämä oravanpyörästä irtiottaminen on tapahtunut hiljattain, niin ok, mutta suosittelisin kuitenkin miettimään hetken hengähdystauon jälkeen sitten sitä jatkoa, meinaatko kouluttautua tms. No, kohtahan se yhteishaku taas on ajankohtainen jne.
Olisiko ollut ennemmin aiheellista ottaa sairauslomaa ja jatkaa sen jälkeen työssä - no, ei voi sanoa mielipidettä siitä, kun ei tiedä edes ammattiasi ja muuta taustaasi.
Tässä on nimittäin 500 päivää työmarkkinatuellakin jo täynnä... Ja itseäni siis lannistaa se, että olen hakenut, mutta hakeminen ei ole tuottanut tulosta. Oli kyllä joku lyhyt pätkä tässä viime syksynäkin työtä, ajoittui vielä niin, että oli tuo amk-valintakoepäivä siinä työsuhteen aikana, no, mitäs minä, jätin valintakokeen väliin, kun kerran oli töitä! No, sinänsä, en minä mikään huippu enää ole näissä valintakoetilanteissa :), että aika varmaan en olisi sisään päässyt, mutta kuitenkin. Ja alakin taisi olla tämänviikkoisten katoavien ammattien listan mukaan aika heikko tulevaisuuskuvaltaan.
Kyllä nämä työnantajat osaavat sen lannistamisen: yksi vuokratyöntekijöitä välittävä firma vastasi hakemukseeni kaupan alan aputyöntekijän paikkaan, että asiakkaamme eivät etsi ihmisiä, joilla olisi tuollainen koulutus- ja työtausta. Jaa, jaa, olisikohan tuonkin voinut toisin sanoa. Mutta enpä tyrkytä itseäni tuollaisiin firmoihin. Olen hakenut myös siivousfirmoihin, turhaan, eli enpä tyrkytä sinnekään enää, näistä muuten Lassila Tikanoja lähettää minun mielestäni törkeimmät vastaukset hakemuksiin, niissäkin tulee aivan selvästi esiin, että joo, saimme runsaasti hyviä hakemuksia, mutta sinun hakemuksesi ei ollut niiden joukossa.
On myös aika omituista, että työvoimakoulutukseenkaan en pääse! Työkkäri ei ole millään tavalla panostanut minun auttamiseeni - jaa, jaa... Vaikka toisaalta ihan hyvä, sillä itse koen työkkärin lähinnä karenssiputiikiksi..
Mutta onnea sinulle, ja toipumisen jälkeen jaksamista tulevaisuuteesi panostamiseen.