Moniko uskoo siihen,että jossain tuolla on Se
Oikea?Mä en enää tiedä,uskonko siihen...tai uskon
,mut luulen että hetkeni oli ja meni,joten mitäpä
sit pitäs tehdä?olla yksin vai suorastaan
kusettaa toisia olemalla heidän kanssaan?Hauskaa
tämä elämä?!
Oikea?Mä en enää tiedä,uskonko siihen...tai uskon
,mut luulen että hetkeni oli ja meni,joten mitäpä
sit pitäs tehdä?olla yksin vai suorastaan
kusettaa toisia olemalla heidän kanssaan?Hauskaa
tämä elämä?!
Vastaukset 7
Vanhimmat
...todellisuudessahan maailmassa on varmaankin
vähintään satoja, joita voisi sanoa "siksi
oikeaksi". Uskonpa hyvinkin, että tapaat vielä
sellaisen, kunhan päästät irti entisestä.
Ja vaikka et suostuisikaan uskomaan kuin, että on
olemassa vain yksi ja ainoa oikea, niin se yksi
ja ainoa oikeakin odottaa sinun tapaamista vielä,
koska eihän se edellinen voinut olla "se oikea",
jos ette enää ole yhdessä....
Ei ole mitään "oikeita", on vain vähemmän
vääriä... Ainakin meikätytölle.
huorat ovat kaikki pohjimmiltaan samanlaisia.
Toisista tosin saa enemmän viihdykettä kuin
toisista, mutta ei kannata hyväänkään huoraan
tarrautua liikaa kiinni. Vaikka joku tuntuisi
oikealta, niin se on pettänyt/pettää kuitenkin.
Parempi lähteä liikkeelle tältä realistiselta
pohjalta niin ei tule katkeria pettymyksiä
myöhemmin elämässä.
Gigolojakin maailma on täynnä. Ei kannata
liimaantua heihin... bailataan vain !
vaikea kysymys...
itse tapasin "oikeani" ja se loppui...
mä valitsin yksin olon...
tee miltä tuntuu, siitähän tässä elämässä on
kyse!!! ei kai siinä ketään kuseteta jos haluut
olla jonkun kanssa!!! tarkoitus kai on että
kaikki on onnellisia...
luulin kanssa löytäneeni sen ainoan ihmisen joka
on minulle tarkoitettu.vuosi tapaamisesta ja
naimisiin ,ja kaiken pitäisi olla
loistavasti..mutta ei. miehellä on kaksi tytärtä
edellisestä avioliitosta ja ovat täällä 2 kertaa
kuussa. näinä viikonloppuina mies vain huoailee
kuinka on tylsää kun ei voi mitään tehdä kun
lapset on täällä (huom.ei tee muinakaan v-
loppuina mitään) ,ei kiinnitä mitään huomiota
siihen että minä joudun kaiken aikani katsomaan
niiden perään ja komentamaan siivoamaan jälkensä
( kaikki vaatteista ja karkkipapereista lähtien
on lattialla,ja kaksi koiraa talossa.).sitten
vielä väittää että lapset on kaikki kaikessa.
vähän jos uskaltaa kritisoida niin se on loukkaus
hänen älykkyyttään kohtaan,saa raivarit ja häipyy
ovet paukkuen ulos,tulee tunnin päästä
takaisin,mököttää seuraavaan päivään ja sitten
pyytelee anteeksi niinkuin se noin vaan korjaisi
kaiken. tuntuu kuin hakkaisi päätä
tiiliseinään...että se siitä teoriasta.
...luulen, että on oikeaa Sinulle. Tosin jokainen
ihminen ja siten ihmissuhde on aina erilainen.
Omasta asenteesta ja elämäntilanteesta
rakastuminen tuntuu olevan pitkälti
riippuvaista...
Älä kuitenkaan lähde parisuhteeseen vain ettet
olisi yksin. Ei se ole reilua ainakaan sille
toiselle osapuolelle.