Kertoikohan Englannin johto syyskuun -39 alussa rehellisesti Ranskan johdolle, että "huomioikaa sitten jos sodan julistatte se, että meillä ei tule olemaan siinä sodassa muuta kuin näennäisarmeija, ensi keväänäkin vain 12 huonosti varustettua ja huonosti koulutettua divisioonaa. Ottakaa se huomioon ja toimikaa sen mukaisesti sillä saatte sotia sodan ilman meitä useiden vuosien ajan. Me olemme valmiit suursotaan vasta 2-4 vuoden kuluttua".
Vai annettiinkohan Ranskan johdolle jotain aivan muunlaista infoa. Luulen, että Ranskan johtoa petettiin ja syötettiin mahtavia avunlupauksia. Totuuden kertomalla sotaa lännessä ei olisi saatu aikaan ja se olisi sotkenut Britannian laskelmat Saksan tuhoamisesta.
Vai annettiinkohan Ranskan johdolle jotain aivan muunlaista infoa. Luulen, että Ranskan johtoa petettiin ja syötettiin mahtavia avunlupauksia. Totuuden kertomalla sotaa lännessä ei olisi saatu aikaan ja se olisi sotkenut Britannian laskelmat Saksan tuhoamisesta.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Selvää on, että pa*skaa on puhuttu ja paljon. Ranska ei ikimaailmassa olisi ottanut Saksan vastaisen sodan pääosaa itselleen. Sehän pelkäsi sotaa suolen pää jäykkänä kuin kuolemaa. Mutta Ranskan poliitikot saavat syyttää itseään, ei politiikassa pidä uskoa ihan kaikkea mitä syötetään.
Jos olisi kertonut totuuden sotavoimistaan niin ikimaailmassa ei Ranska olisi yhtynyt sodan julistukseen. Eivät Ranskan johtajat sentään seinähulluja olleet vaikkeivät kovin viisaitakaan.
kyllä omilla sotavoimillaan eikä brittien. Ne olivat määrällisesti täysin riittävät puolustussotaan ilman brittejäkin.
Englanti ilmoitti heti sodan alettua voivansa lähettää Ranskaan vain 2,5 divisioonaa lyhyessä ajassa.
Ranskassa tunnettiin brittien asevoimat hyvin.
Heillä itsellään oli yli 100 divisioonan maavoimat, 1 500 lentokonetta, Saksaa parempia panssarikalusto, ylivoimainen tykistö, erittäin suuri laivasto ja Maginot-linja. Ranska oli hyvin varustautunut Saksan hyökkäystä vastaan.
Lisäksi voitiin olettaa, että osa Saksan voimista olisi sidottu esimerkiksi Puolaa vastaan.
Avaus on aivan tavanomaista brittivihan syytämistä paksusti valehdellen.. Jäljet johtavat suoraan Vieno Huttulan sylttytehtaaseen.
Pääministeri Daladier syksyllä 1939 retosteli johtavansa Ranskan presidentin kanssa "maailman tuhoisinta armeijaa".
Ranskan yleisesikunnassahan parveili sadoittain hevosnaamaisia engelsupseerimanneja, koska käytännössähän Englanti "miehitti" Ranskan luoteisosaa. Lontoo siis tiesi komppanian tarkkuudella Ranskan vahvuuden ilmassa, maassa ja merellä. Olisi Englannin etu, että Ranska kuluttaisi miehensä ja kaluston Saksaa vasten loppuun 1940. Sitten hevosnaamat taas olisivat tulleet "isännöimään mantereelle" kuten heidän historiansa on 2000 vuotta pyrkinyt tekemään.
Ranskan yleisesikunnassa oli varmaankin brittiläinen yhteysupseeri ja hänellä kenties joku apulainen.
"Ranskan yleisesikunnassahan parveili sadoittain hevosnaamaisia engelsupseerimanneja, koska käytännössähän Englanti "miehitti" Ranskan luoteisosaa."
Briteillä ei ollut edes varaa lähettää upseereita minnekään. Sillä oli kipeä upseeripula.
Englannin vastuulla oli noin 50 km Belgian rajaa. Pääosasta vastasi neljä ranskalaista armeijaa. Kaikki kuuluivat kenraali Billotten armeijaryhmään ja kenraali Georgesin ylijohtoon.
Englannin etu olisi ollut, että Ranska olisi kyennyt puolustamaan itseään 1. MS:n tapaan. Britit olivat valmiita auttamaan, vaikka heidän varustautumisensa oli aivan kesken..
-----Lisäksi voitiin olettaa, että osa Saksan voimista olisi sidottu esimerkiksi Puolaa vastaan----
Kuka oletti,miksi puhut passiivissa. Ainakaan ranskalaiset itse eivät olettaneet sitä mitä sinä ja hengenheimolaisesi oletatte nykypäivänä. Huolimatta näennäisistä voimistaan Ranska pelkäsi sotaa kuollakseen ja tiesi, että se ei ennätä Puolan avuksi tapelkoon Puola miten sisukkaasti tahansa. Ja sen tiesi Englantikin. VAi kuvitteliko sen niillä 2,5 divisioonalla Puolaa jotenkin auttavansa. Käsittääkseni myös Englannissa tiedettiin Ranskankin asenne, että siltä ei ole mitään odotettavissa, se kykkii peloissaan Maginot-linjansa suojissa.
Hieman ristiriitaista sinulla kun nyt kirjoitat miten hirmuinen Ranskan armeija oli mutta toisessa paikassa kirjoitat miten kauhealla ylivoimalla Saksa hyökkäsi keväällä -40. Kerro kumpi pitää paikkansa.
-----Ranska oli hyvin varustautunut Saksan hyökkäystä vastaan.----
Ihanko tosi, kerro miten se hyvin varustautuneisuus ilmeni keväällä Saksan hyökättyä. Kun ei näytä historian valossa, että olisi ollut kovinkaan hyvin varustautunut, paitsi sinun historiassasi.
#-----Lisäksi voitiin olettaa, että osa Saksan voimista olisi sidottu esimerkiksi Puolaa vastaan----
Kuka oletti,miksi puhut passiivissa. Ainakaan ranskalaiset itse eivät olettaneet sitä mitä sinä ja hengenheimolaisesi oletatte nykypäivänä. #
Ihan jokainen pystyy olettamaan, että kahden rintaman sodassa joukkoja tarvitaan molemmissa suunnissa. Esimerkiksi sodan alussa Saksalla oli lännessä 12 aktiivi- ja noin 30 perusteilla olevaa reservidivisioonaa eli 40 % maavoimista määrällisesti.
Vielä keväällä -40 Saksa jätti Puolaan kymmenen divisioonaa ja lisäksi joukkoja oli Norjassa, Tanskassa ja kotimaassa.
"Hieman ristiriitaista sinulla kun nyt kirjoitat miten hirmuinen Ranskan armeija oli mutta toisessa paikassa kirjoitat miten kauhealla ylivoimalla Saksa hyökkäsi keväällä -40. Kerro kumpi pitää paikkansa."
Osoita tuollainen kohta. Saksalla oli kyllä aloite ja laadullinen sekä ilmaylivoima.
Et taida ymmärtää eroa alkuasetelman ja sotatoimien kulun välillä?
Vai mitä huttula?
Ranskalla oli määrällisesti vahvat asevoimat ja Maginot-linja. Sen olisi tullut kyetä aika tehokkaasti puolustautumaan.Niinhän se itsekin uskoi.
"Huolimatta näennäisistä voimistaan Ranska pelkäsi sotaa kuollakseen ja tiesi, että se ei ennätä Puolan avuksi tapelkoon Puola miten sisukkaasti tahansa."
Ainaista pötyä. Ranska lupasi hyökätä Saksaan kahden viikon kuluttua sodan alkamisesta. Se hyökkäsikin, mutta operaatio kuivui kokoon.
Panet aina uuden topicin käyntiin, kun edellisen valeet on perin pohjin kumottu. Mikset perehdy asiaan. niin voisit esittää täysipäisiä kannanottoja.
Nyt pyrit vain valehtelemaan ja vääristelemään toisten esittämiä faktoja.
Olet aika surkea ilmestys, Vienoseni.
tarkista esimerkiksi Tippelskirch i. osa ss.80-85. Palataan asian, kun pystyt esittämään kumoavat luvut.
Taistelutapahtumat ovat sitten kokonaan toinen asia.
Heillä itsellään oli yli 100 divisioonan maavoimat, 1 500 lentokonetta, Saksaa parempia panssarikalusto noin 3 000 vaunua, ylivoimainen tykistö, erittäin suuri laivasto ja Maginot-linja.
Ranska oli määrällisesti hyvin varustautunut Saksan hyökkäystä vastaan. Latu ja taistelutahto ynnä johtaminen olivat sitten Ranska vastaan.
nuo Ranskan varusteluluvut.
"Ihanko tosi, kerro miten se hyvin varustautuneisuus ilmeni keväällä Saksan hyökättyä. Kun ei näytä historian valossa, että olisi ollut kovinkaan hyvin varustautunut, paitsi sinun historiassas"
Jospa viimein sitten perehdyt sotatapahtumiin ja kerrot niistä totuuden omien kuvitelmiesi ja vaaleittesi sijaan.
Minä tunnen sotatapahtumat hyvin, kuten olet voinut todeta, kun sadat kerrat olen esittänyt niistä faktoja valeidesi oikomiseksi.
Kerropas itse ratkaisu tähän.:. Jos Ranskalla oli noin valtava armeija niin miten on mahdollista, että Saksa sinun oppiesi mukaan kuitenkin hyökkäsi joka paikassa suorastaan valtavalla ylivoimalla. Olethan sinä höpissyt Saksan käyneen britinkin kimppuun jopa 5-kertaisella ylivoimalla vaikka sen joukkoja oli tuolloin sekä Hollannissa että Belgiassa ja lisäksi ympäri Eurooppaa. Oliko Saksalla aseissa 10 miljoonaa miestä vai miten he saivat joka paikkaan valtavan ylivoiman?
----- Ranska lupasi hyökätä Saksaan kahden viikon kuluttua sodan alkamisesta. Se hyökkäsikin, mutta operaatio kuivui kokoon-----
Kuten tuosta jokainen asiaa tajuava huomaa niin ei Ranskalla ollut mitään todellista aietta hyökätä tai alkaa sotimaan, muuta kuin passiivisena kököttää poteroissaan.
Huomaamme senkin,että sodan aloittaja Englanti ei hyökännyt edes tuonkaan vertaa mitä Ranska.
"Kuten tuosta jokainen asiaa tajuava huomaa niin ei Ranskalla ollut mitään todellista aietta hyökätä tai alkaa sotimaan, muuta kuin passiivisena kököttää poteroissaan."
Oikeastaan heillä oli, mutta Saksan armeijoiden kukistaminen liittyi paljon pitemmän tähtäimen strategiaan, joka olisi tapahtuessaankin vaatinut useamman vuoden eikä vain muutamia viikkoja.
"Huomaamme senkin,että sodan aloittaja Englanti ei hyökännyt edes tuonkaan vertaa mitä Ranska."
Miksi sen olisi pitänyt osallistua yritykseen? Ranskalaiset olivat itse sitoutuneet operaatioon, niin vähäiset kuin sen mahdollisuudet olivatkin.
"Jos Ranskalla oli noin valtava armeija niin miten on mahdollista, että Saksa sinun oppiesi mukaan kuitenkin hyökkäsi joka paikassa suorastaan valtavalla ylivoimalla."
Valehtelet taas! Mikset todista tietojani Ranskan voimista vääriksi?
Saksan ylivoiman olen kertonut olleen vain painopistesuunnissa ja ilmassa. Tietysti ylivoima kasvoi Hollannin ja Belgian antauduttua ja Ranskan puolustuksen luhistuttua.
"Olethan sinä höpissyt Saksan käyneen britinkin kimppuun jopa 5-kertaisella ylivoimalla vaikka sen joukkoja oli tuolloin sekä Hollannissa että Belgiassa ja lisäksi ympäri Eurooppaa"
Se koski tilannetta 20.5. jälkeen. Asian voi tarkista mistä tahansa sotahistoriasta. Onko niihin perehtyminen edelleen kiellettyä, Vieno?
Taidat itse usko valeisiisi?
Todista, että sulla on yleensä tietoja! Olet pelkkä valehteleva Klenkka!
puheenvuoro tähän asti. Kun valehtelijat putoavat tälle tasolle, ei asiassa ole mitään epäselvää.
Hullu väittää hulluksi -olematta hullu?
-----Asian voi tarkista mistä tahansa sotahistoriasta.----
Kerro mistä sotahistoriasta tuon 5-kertaisuuden voisi tarkistaa kun en viits alkaa niitä kaikkia kannesta kanteen lukemaan vain tuota yhtä tietoa hakien. Sinulla se tieto kun on niin kerro, minä luen sen suurella mielenkiinnolla.
Korkeajännitys no 5 1966.
"Kerro mistä sotahistoriasta tuon 5-kertaisuuden voisi tarkistaa kun en viits alkaa niitä kaikkia kannesta kanteen lukemaan vain tuota yhtä tietoa hakien. Sinulla se tieto kun on niin kerro, minä luen sen suurella mielenkiinnolla."
Ole nyt kuitenkin varovainen. Totuus kun on sinulle niin täysin outo asia. Tätäkin valetta olet hokenut vuosikausia.
Katso vaikka Eddy Bauerin 1. osan kuva s. 244. Lue samalla kertaalleen koko sotaretki. Se on kaikki sinulle uutta asiaa.
Toivottavasti et saa liian suurta annosta faktoja. Tuskinpa kestät sitä kaiken valehtelun jälkeen,
Kyllä Klenkka-Putkinen totuuden kestää. Se vain alkaa huutamaan Valehtelet!
Saksan ylivoiman olen kertonut olleen vain painopistesuunnissa ja ilmassa
Mitä uutta tuossa kerrot, hyökkääjähän keskittää aina ylivoiman hyökkäyskohtaansa. Näin on tehty aina kautta ihmiskunnan historian ja tehdään jatkossakin mutta ei jokainen hyökkäys silti onnistu. Alivoimalla ei yleensä hyökätä koska siten ei pärjää paitsi brittejä vastaan pärjättiin (Kreeta, Singapore, Malakan niemimaa, Burma, ....).
myös alivoimalla, silloin kun hyökkääjällä on aloite ja kaikkinainen laatuylivoima. Britit saivat kokea sen monessa paikassa sodan alkuvuosina.
Saksan hyökkäys Ranskaan on klassinen esimerkki laadun merkityksestä kaikilla tasoilla ja alueilla sotavoimissa.
----Mikset todista tietojani Ranskan voimista vääriksi?----
Tietosi Ranskan joukoista ovat oikein, noin suurinpiirtein, mutta tietosi Saksan voimista ovat pelkkää sontaa. Et edelleenkään ole kertonut miten Saksa saattoi joka paikassa hyökätä lähes suunnattomalla ylivoimalla jos pelkästään Ranskan armeija yksin oli noin mahtava ja siihen vielä päälle 250 000 brittiä. Jossain mättää ja pahasti.
"Et edelleenkään ole kertonut miten Saksa saattoi joka paikassa hyökätä lähes suunnattomalla ylivoimalla jos pelkästään Ranskan armeija yksin oli noin mahtava ja siihen vielä päälle 250 000 brittiä. Jossain mättää ja pahasti. "
Osoita jo viimein, missä olen tuollaista väittänyt.
Saksa kehitti ylivoiman painopistesuuntiin nopein panssarijoukoin, jalkaväen pitkin marssein ja ilmavoimien tuella. Nerokas sotasuunnitelma antoi siihen suorat perusteet ja laadullinen paremmuus lopullisen silauksen.
Armeijathan olivat määrällisesti aluksi melko tasavertaiset, mutta Saksa oli strategisesti ja taktisesti sekä joukkojen laadun kannalta ylivertainen.
Hollannin ja Belgian antauduttua. Saksa oli jo määrällisestikin ylivoimainen. Sodan toisessa vaiheessa sen ylivoima oli "musertava", kuten Tippelskirch toteaa. Brittien evakuoinnin jälkeen puolustaja oli menettänyt noin puolet joukoistaan eli noin 70 divisioonaa, pääosan panssareistaan ja suuret määrät lentokoneita. Laatuero Saksan hyväksi vain korostui.
Jäljellä oli vain loppuselvitys.
Korkeajännitystä lukeneet taas sekoittaa ihmisten tietoja mielikseen.
brittivihaajat. Kerro, mistä numeroista ne ovat tietonsa ottaneet.
Istuivat perkele maginot linjalla
https://www.youtube.com/watch?v=hSSBQWbF7R8
------Ranska pelasi kyllä omilla sotavoimillaan eikä brittien. Ne olivat määrällisesti täysin riittävät puolustussotaan ilman brittejäkin----
Tuossa on yksi ongelma, Ranskan johto ei ollut vielä vuonna -39 tietoinen siitä mitä sinä tiedät nyt. Kevät -40 näyttikin sinun arviosi arvon, olivatko riittävät vai ei.
Sitäkään et tiennyt, että Ranska pelkäsi sinun tiedoistasi piittaamatta sotaa Saksaa vastaan kuin kuolemaa eikä mikään mahti maailmassa olisi saanut Ranskaa lähtemään yksin sotimaan Saksan kanssa, sanokoon kuka hyvänsä näin jälkikäteen mitä tahansa.
Valehtelet taas.
Kuka ja missä on väittänyt Ranskaa halukkaaksi taistelemaan yksin Saksaa vastaan? Sehän myötäili tarkasti Englantia,oli liitossa Puolan kanssa ja halusi liittoa myös Belgian ja Hollannin kanssa.
Älä pane typeriä väitteitäsi muiden nimiin!
Espanjan sisällissota osoitti ilmavoimien tehon kaupunkien pommituksessa ja se oli asia,jota Ranska eniten pelkäsi. Sen kaupungit olivat Lufwaffen ulottuvilla lähes olemattoman ilmapuolustuksen varassa.
Maavoimat olivat vahvat ja panssarit paremmat ja lukuisammat kuin Saksalla.Maginotlinjaanluoettiin, vaikka sen suunnasta ei vihollinen ollut koskaan hyökännyt, vaan pohjoisesta.
Operatiivinen osaaminen ja johtamistaito olivat jääneet edellisen sodan tasolle. Se oli ratkaiseva heikkous. Jostain syytä Puolan tappiokaan ei herättänyt Ranskan sotilasjohtoa.