Aviomies

Kyllä luulisin, että turvallisuus voi turruttaa
ja latistaa suhteen siihen pisteeseen, että vaimo
alkaa viihtyä lököttävissä kalsareissa nenäänsä
kaivellen. Tiedä sitten mikä siihen olisi parasta
lääkettä. En toisaalta usko, että turvattomuutta
lisäämälläkään tilanne paranisi, suhde menisi
kiville entisestään. Miehen kannattaisi pitää
kuitenkin itsestään huolta, säilyttää oma
iloisuutensa ja reippautensa, ehkä myös osoittaa
naiselle se, että itsestään huolehtiminen ja
suhteessa virkistyminen toisi iloa molemmille
osapuolille. Tiedän, helppoa sanoa tietysti..Voi
tulla kaulimesta..

Sellaista se valitettavasti tuppaa olemaan.
Naisilla ei ole minkäänlaista kunnianhimoa tai
laatutajua omia suorituksiaan ajatellen, aidan
yli mennään aina siitä mistä se on matalin.

ton takia en ole mennyt naimisiin mieheni
kanssa..ehkä suhteesta katoaa intohimo,kun
omistetaan oma mies tai nainen..paremmin jännitys
säilyy jos eletään vaikka avoliitossa..avioliitto
merkkaa usein turtumista..en mä ainakaan alkais
pukeutua ei seksikkäästi vaikka menisin
naimisiin..mutta kun en mene

Minä ainakin haluan tehdä kaikkeni, jotta mieheni
säilyttäisi mielenkiintonsa minua ja suhdettamme
kohtaan, vaikka emme naimisissa olekaan.
Kahdeksas yhteinen vuosi on alkanut ja olemme
rakastuneempia kuin koskaan, nautimme
seksielämästämme enemmän varmasti kuin koskaan,
vaikka emme enää välttämättä kahta kertaa
päivässä tai edes päivittäin rakastelekaan.
Pukeudun niin, että päivittäin mieheni sanoo
ihailevansa seksikästä pyllyäni. Tiedän myös
kääntäväni katseita, vaikka en mikään
missimittainen olekaan.

Kesäloman aikana kuitenkin lihoimme molemmat pari
kiloa ja nyt kun olen esittänyt, että hän tukisi
minua, kun yritän laihduttaa 3-5 kiloa pois, hän
sanoo, että en saa laihduttaa, koska olen
seksikäs juuri tällaisena. En ole lihava.

Miten sitten on miesten kohdalla, kun kauniit,
ihailevat sanat omaa vaimoa kohtaan valitettavan
usein unohtuu avioliiton myötä. Mitäs sille
pitäisi tehdä? En minäkään pukeutuisi tiukkoihin
trikoisiin jos mieheni ei sanoisi sen
miellyttävän hänen silmiään. Meillä ei hellät,
kauniit, ihailevat sanat ole vähentyneet, päin
vastoin, enkä anna niiden unohtuakaan!

Joo, onhan tuo kirjoitus osaltaan tottakin, mutta
entäs ne miehet! Samoin pitäisi miehenkin
huolehtia itsestään.. Ei naista jaksa seksi tai
kaunistautuminen kotona kiinnostaa jos vastassa
on lököttävissä kalsareissa sohvalla röhnöttävä
mies... (=

Kannattaakin muistaa että kaikissa suhteissa on
kaksi ja pitää vaikka yhteinen kaunistautuminen!
On niitä seksikkäitä kalsareita ja asusteita
miehillekkin! Ja esim. kasvohoidossa käynti käy
miehellekkin. Oma mieheni käy silloin tällöin ja
nautin huomattavasti siitä että hänkin hoitaa
itseään! Kyllä naisetkin tykkää kun muut naiset
katsovat "oman" kultsun perään!!!

Olisiko niin että sinusta ei tarvi pitää
enää kiini.
Olet niinsanotusti varma nakki.
Näistähän ne yllätys avioerot syntyy.

Minusta tuntuu, ettei kyse ole mistään sukupoleen
sidotusta pahasta tavasta tai vaistosta, joka
vähentää naisten innostusta kulkea hepenissä ja
pitää yllä seksuaalista virettä vielä aamenen
sanomisen jälkeenkin.

Itse olen saanut karvaasti kokea, että kyllä
miehenkin käytös muuttuu totaalisesti, kun
valloitettavasta tytöstä tulee oma sydänkäpynen.
Kun nainen on saatu koukkuun, kun on muutettu
saman katon alle ja kun yhteiselämä alkaa, löytyy
miehestä paitsi monenlaista myönteistä uutta myös
koko joukko sellaisia kielteisiä piirteitä,
joista ei piiritysvaiheessa näkynyt jälkeäkään.
Missä on se huomaavainen, kohtelias, hellä mies,
joka joskus tuli halki tuulen ja tuiskun oven
taakse tervehtimään. Pah. Vähitellen sitä tulee
miehelleen itsestäänselvyydeksi. Tuntuu, että
työtkin maistuvat miehelle ennemmin kuin seksi
oman rakkaan(?) kanssa.

Mitä naisten avioliittoon astumisen
jälkeiseen "rupsahtamiseen" tulee, usein ihan
tavalliset arjen touhotukset, kodinhoidot,
lastenhoidot, parisuhteen perusasioista
huolehtimiset sun muut seikat vievät naisen
mukanaan, eikä naisella enää tunnu olevan
paljoakaan aikaa pelkästään itselleen. Kun sitten
sopiva väli tulee, on varmaankin ihana olla vain
oma itsensä, eikä mikään valloittava, seksiä
tihkuva hempukka. Välillä kyllä saattaisi
mielikin tehdä pukeutua hieman seksikkäämmin,
mutta onko sitten niin, että velvollisuudentunto
ja vastuullinen vaimon rooli vievät mukanaan ja
pitsihepeneet jäävät kaappiin pölyttymään.

En tiedä. Oma mieheni ei ainakaan ole edes
huomaavinaan, jos yritän pukeutua seksikkäästi,
ehostaa itseni kauniiksi - eikä hän edes tajua
muiden miesten huomaavan.

...että turvallisuus nyt ihan latistaakaan
suhdetta,mutta mielestäni on kyllä(vaikka olen
avoliitossa)ihan kivaa,että voi olla kotona
verkkareissa ja kulahtaneessa t-paidassa,ilman,
että toinen katsoo kieroon.
mutta kyllä itse ainakin toisinaan säväytän
seksielämässä esim.juuri alusvaatteilla tms.

p.s.seksi keittiön pöydällä on ihanaa!!!

Niin, muuttuuko nainen vai oppiiko mies hänestä
vain uusia puolia? Minä ainakin olen koko ikäni
viihtymyt kotona verkkareissa ja vanhoissa t-
paidoissa. Seurusteluaikana se ei ehkä tule niin
ilmi, sillä tottakai uloslähtiessä (treffeille
tai kylään) pukeudun tyylikkäämmin, mutta
poikaystävä ei tätä "kotiasua" tuolloin niin näe.
Yhteenmuuton jälkeen ollaan paljon kotosalla ja
mieskin näkee naisen sellaisena kuin tämä aina on
ollut. Mies ehkä luulee naisen muuttuneen, mutta
tosiasiassa naisen pitäisi muuttaa
pukeutumistapojaan tässä vaiheessa radikaalisti,
jos haluaa säilyttää illuusion aina-tyylikkäästä
olemuksesta.

Eli uskon että on aviovaimoja jotka pukeutuvat ja
haluavat aviomiehensä kanssa nauttia seksistä.
Eikä aina tarvi pukeutua seksikkäästi hyvä
verkkarikin on seksikäs.
On myös miehiä jotka pukeutuvat huonosti eikä se
kaljamahakaan houkuttele.
Mutta on vain kumma kun se toinen ottaa
ja lähtee niin poikeuksetta alkaa se hameenhelma
lyhentyä ja kaulanaukko avartua.
Huomi on tästä omasta ympäristöstä.

Olen vain miettinyt missä minä teen väärin.
Onko se siinä että olen liian luotettava.
Eli ei ole pelkoa että se kävisi vieraissa.
Pitäisikö katsella muita naisia pitempään
jolloin vaimokin heräis.
Vai keski-ikäinen mies pituus on 178 cm
paino 76 kg tanssia osaan keskinkertaisesti
ja lenkkeilen melkein joka päivä, puhuakkin
yritän ja pussata.
Tässä on ollut vain muutamaan otteeseen
vaarana luisua pettämisen tielle.
Eli enkai niin kovin rumakaan.