Tulin kotiin illalla ja postin saapumisilmoitus oli eteisen kenkämaton päällä. Viritin sitten DVD-soitinta vähän ja avasin paketin. Siellä oli odotettu DVD-paketti, joka vei minut takaisin teinimiehuuteen (White Fang). DVD-julkaisu on ilmeisesti tältä vuosikymmeneltä mutta ilman mitään kunnon uuskäsittelyä, koska kuvanlaatu on edelleen VHS-tasoa. Mutta se ei paljon haittaa. Taidan jättää jonkun jakson synttäreille katsottavaksi.
Hurjan nostalginen päivä
Mies1985 _
7104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joo itselläkin oli nuorena siitä osa 1 ja ehkä 2, mutta loppuosaa en nähnyt ikinä, mitä kävi acacaputolle ja löysikö se hopeanuoli sen isänsä tai jonkun?
http://en.wikipedia.org/wiki/White_Fang_(TV_series)
Sekoitat eri tuotantoon.
Huonoja uutisia;
Vain toinen levy toimii eli se, jossa pitäisi olla paljon vähemmän jaksoja. Ilmeisesti maakoodin purkaminen ei jotenkin pure tähän toiseen levyyn tai jotakin sellaista. Harmillista mutta onpahan sentään 8 jaksoa katsottavana (17 jäi näkemättä). Pitää kokeilla levyä toisella soittimella heti kun mahdollista.
Onko eri aluekoodin levy? Ainakin omasta soittimestani sain poistettua tuon maakoodijutun kokonaan netistä löydetyillä ohjeilla. Nyt toimii kaikkien maiden dvd:t.
Ootko pelannut mitään hyviä videopelejä tässä viime aikoina? Aina mukava vaihtaa näkökulmia jonkun kanssa joka myös tuntee niitä samoja 90-luvun klassikkoja kuin itse...
Viimeksi pelasin Sega Rallyä Saturnilla pari kuukautta sitten, kun sain pelin. Haluaisin pelata ensimmäistä kertaa läpi Resident Evilin ja Tomb Raiderin (Sega Saturnilla) mutta en oikein hallitse niitä kunnolla. Toiseen pitäisi tulostaa ohjeet ja pelata tosi hitaasti ja rauhallisesti niitä katsoen ja siltikään näppäryys ei ehkä riittäisi; Saturn-versio on erittäin vaikea.
En minä varsinaisesti pelaa hirveän paljoa (viime vuosina ja aikoina) mutta kuuntelen paljon pelien soundtrackkeja ja katson pelivideoita YouTubesta.
RE on kyllä platformista riippumatta yksi kaikkien aikojen klassikoita. Ensi kohtaamista pelissä Tyrantin kanssa ei heti unohda.
PS2 toi sitten Silent Hill-sarjan jossa kauhu jo muuttui groteskiksi ja ahdistavaksi. Piinaavan laajat kentät- ja se ikuinen sumu siellä ulkona. Peliin todella "tippuu sisään", tuota ei todellakaan voi suositella herkille pelaajille vaikkei graafisesti enää nykypeleihin verrattuna iske samalla tavalla. Loppu taistelut demonin valtaaman tyttöystävän kanssa sekä sen oudon pyramidipää-miehen muistan vieläkin. Peli koukuttaa myös sillä että siinä on useita erilaisia loppuja riippuen miten tapahtumat ratkaisee pelin aikana.
Ne vanhemmat jotka näitä pelejä ostelevat pikku-pettereilleen uskokaa että K-merkintä ei ole huvikseen pelin kanteen lätkäisty.