Eli semmoinen eläjä löytyy meidän työyhteisöstä, varmaan näitä löytyy muualtakin. Päälle nelikymppinen rouva tulee suu mutrussa aamulla töihin ja painuu omiin oloihinsa työhuoneeseensa. Kyseessä on alle 10-hengen työyhteisö ja täällä joudutaan töiden puolesta olemaan tekemisissä toistemme kanssa. No tämän tädin kanssa kommunikointi on hyvin jäätävää. Hän kyllä tekee työnsä ja vastaa jos kysytään, mutta on erittäin tyytymätön ympäristöönsä. Helposti saa käsityksen, että syy on muissa. Sitten me muut taas ihmetellään, että sanottiinko tai tehtiinkö jotain väärin. Tätä on jatkunut jo ainakin parin vuoden ajan. Miten tämmöinen tapaus rauhoitetaan? Voiko siltä mennä suoraan kysymään, että mikä vaivaa, voinko auttaa?
Kiukutteleva nainen töissä
vähän huolissaan
18719
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos kerran työasiat hoituu, niin mikä on ongelma?
Se, että tuollainen käytös on todella ikävää erityisesti näin pienessä työyhteisössä. Se näkyy ennenpitkää muidenkin työtehossa, negatiivisuus on nimittäin tarttuvaa. Jos on jotain henkilökohtaisia ongelmia, niin niitä ei pidä tuoda työpaikalle. Jos taas jokin asia töissä hatuttaa, niin miksi sitä asiaa ei voi ottaa puheeksi? Miksi pitää puhista itsekseen ja osoittaa mieltään?
En ymmärrä mikä on vikana työyhteisössänne jos kerran työt tulee tehtyä? Eikö tämä ns kiukutteleva nainen seurustele riittävästi kanssanne? Hänellähän on käsittääkseni oma työhuone kuten mainitsitte, eikö hänen pitäisi tehdä siellä niitä töitään, vai mikä teitä muita siinä niin ärsyttää? Teidän kannattaisi keskittyä vain omien töidenne tekemiseen eikä vahtia ja kommentoida muita työyhteisönne jäseniä. Ai niin, ja tämän kaltaisille "vahdeille " ja työilmapiirin pilaajille on ihan oma nimityksensä.
Jos ongelmat on kotona, hän haluaa olla itsekseen töissä, ettei tuo ongelmiaan työpaikalle. Jos ongelma on töissä, niin se olisi hyvä käsitellä työpaikalla, eikä viedä kotiin. Jos oikeasti ei viihdy töissä, niin sitten kannattaisi hakea muualle.
Ei olekaan kyse töiden tekemisestä tai niiden tekemättä jättämisestä, vaan yhteisöllisyydestä. Pienessä talossa on vaan puhallettava yhteen hiileen, jotta ilmapiiri pysyisi puhtaana. Jokainen, joka on työskennellyt tai työskentelee pienessä työyhteisössä, tietää mitä tarkoitan. Jos yksikin on negatiivinen, se heijastelee muihinkin ja pian on ilmapiiri pilalla. Pahimmassa tapauksessa porukka riitaantuu ja kohta se sitten näkyy työtehossa, tulosta ei enää tule. Ehkä tämä on minun ongelmani, koska olen ehkä ottanut itseeni hänen kiukuttelunsa, mutta on vaan ajan kysymys, koska tilanne hajoaa käsiin.
Onko negatiivinen vai onko persoona vakava ja introvertti.
Meitä on monenlaisia, hyväksykää.
itseään voi muutta ei toista
"Jos taas jokin asia töissä hatuttaa, niin miksi sitä asiaa ei voi ottaa puheeksi?"
Ei ole ihan helppoa lähteä niitä omia vtutuksen kohteita muiden kanssa puimaan. Asia on nimittäin siten, että te muut ette kuitenkaan ole samoista asoista ollenkaan yhtä pskana kuin kyseinen henkilö. Ongelma voi olla joku tyyppi tai tyypit siinä yhteisössä. Kaikki eivät tule kaikkien kanssa toimeen koskaan. Niin se vain menee, ja tämän tunnistaminen muista kuin omasta itsestään ei ole ihan helppoa. Se johtuu siitä, että kyseiset henkilöt peittelevät ongelman jollain lailla, ettei koko tilanne räjähtäisi käsiin. Itse en peittele enää tätäkään tosiasiaa. Se on aivan vtun turhaa hommaa. Pidetään peli avoimena, niin on parasta.
Muutaman kerran olen tuohon keskustelutemppuun erehtynyt mutta enää en sitä tee. Sen verran yksin niissä jutuissa on tullut jäätyä. Voi olla että kollegallesi on käynyt joskus samoin. Ja tiedätkö mitä? Silloin alkaa muodostaa tietynlaisen käsityksen myös ympäröivistä ihmisistä. Eli heidän huolensa täytyy ottaa tosissaan, mutta kun on vastakaiun paikka, sitä ei tule. Pomon rooli on tässä kohtaa suuri.
Onko tämä ongelmakollegasi tehnyt samoja hommia kuinka pitkään? Voihan kyseessä olla ihan perinteinen leipääntyminen työtehtäviin. Itselläni on sama tilanne päällä, eikä silloin tehdä muuta kuin mennään töihin,kotiin, töihin, kotiin, töihin, kotiin... jne. En usko että olen tällä hetkellä meidän duunipaikan ilopilleri, eikä minusta enää koskaan sellaista tulekaan. Mutta ei siellä muitakaan sellaisia ole, joten se siitä.
Mikä suomalaista työyhteiskuntaa vaivaa, kun naispiireissä väännetään ivaa siitä hymyileekö joku työkaveri vai onko naama peruslukemilla, onko hiljainen ja sivuunvetäytyvä vai huomionhakuinen esiintyjä, tekeekö työtään ilolla ja äänekkäästi vaan hiljaisesti, miltä näyttää, onko lihonut, kiiltääkö naama, miksi tekee töitä, onhan sillä mieskin, joten miksei jää kotiin elätettäväksi, jne...
Onkohan taustalla kuitenkin peruskateus? Mikään ei kelpaa mitä toinen on.
Monasti olen tätä samaa miettinyt!
Ketjun aloittajasta olisin enemmänkin huolissani. Kun luin tämän aloittajan viestit, niistä ilmeni suoraan se, että aloittaja kärsii kateudesta ja epävarmuudesta omasta asemastaan työyhteisön jäsenenä. Havaittavissa on narsistisia työpaikkakiusaajan piirteitä. Näyttäisi siltä, että vähän huolestunut yrittää saada tukea omille väittämilleen / olemattomille olettamuksilleen keskustelupalstan kautta. Jos hän oikeasti olisi vähäänkään huolestunut työkaveristaan ns. kiukuttelevasta naisesta ja hänen käytöksestään hänen tulisi olla yhteydessä esimieheensä ja sitä kautta asia lähtee etenemään oikeaan suuntaan. Tässä tapauksessa näyttäisi siltä kuin asiaan tulisi puuttua jopa työterveyslääkärin ja työsuojelutoimikunnan, koskien työpaikkakiusaamista jonka uhriksi kiukutteleva nainen on nähtävästi joutunut. Vaikuttaa myös vahvasti siltä, että tätä kiusaamista on tapahtunut jo sen kahden vuoden ajan aloittajan viestistä päätellen, jos käytös on aloittajan mielestä ollut niin kauan hänen mielestään työpaikalle sopimatonta. Mutta miten meidän tulisi työpaikoillamme olla ja huomioida muut, missä kerrotaan voitko tulla töihin totisena vai suu korvissa, pitääkö ovi avata samalla tavalla kuin muutkin sen avaa, pitääkö meidän kaikkien syödä samaa ruokaa mitä muut työyhteisön jäsenet syövät ym? Emmekö me kaikki ole erilaisia, toiset iloisia luonnostaan, toiset totisia, introvertteja, ekstroverttejä vai jotain muuta. Emme voi vaatia muita henkilöitä olemaan juuri sellaisia kuin esim. aloittaja haluaisi, siis itsensä kaltaisia, vaan olemme yksilöitä ja se on elämässä rikkaus. Annetaan meidän kaikkien tehdä työmme rauhassa ja jätetään valitus turhista asioista, niin ei tarvitse aloittajankaan olla enempää huolissaan muista kuin omasta mielenterveydestään.
"Ehkä tämä on minun ongelmani, koska olen ehkä ottanut itseeni hänen kiukuttelunsa, mutta on vaan ajan kysymys, koska tilanne hajoaa käsiin."
Kuten jo tuolla aiemmin kirjoitin ei se teidän yhteisönne voi kaikilta osin olla ns. "positiivinen". Sellaista ei ole kuule olemassakaan, eikä tule. Jos se yhteisö on hygienialtaan niin arka ettei kestä normaali arkea niin loppu tulee jossain vaiheessa ihan varmasti.
Toinen pointti joka näistä kommenteistasi mieleen tulee on se, että jos se oletkin juuri sinä jonka kanssa hän ei halua juttuun tullakaan? Eli aiemmasta kommentistani tämä kohta: "Ongelma voi olla joku tyyppi tai tyypit siinä yhteisössä." Mietitkö ITSE näitä asioita ollenkaan? Täällä Suoli24 porukoissa ei oikeasti ole ketään joka pystyisi edes auttamaan, koska tilanne on oikeasti tuntematon. On vain hyviä arvauksia, siinä kaikki.
Ja edelleen se kaikkei todennäköisin vaihtoehto: Työhonsä ja sen lisäksi ympäristöön turhautunut ei hymyile kovin herkästi. Siltä näkökulmalta lähtisin näiden tietojen perusteella asiaa katsomaan. Kyse ei siis ole välttämättä kenestäkään henkilöstä yksilöidysti. Hyvin harvoin asia näin on. On vain syntipukkeja joita syytellään kun itseä vtuttaa. Ja se syy voi tulla himasta ja muutenkin yksityiselämästä asti. Tällöin työyhteisöllä ei ole paljoakaan tehtävissä, paitsi ehkä tieto asiasta.
Mitä olen tämän kiukuttelevan naisen kanssa keskustellut (en siis paljoa), niin hän on syytellyt yrityksen johtoa yhdestä sun toisesta asiasta. Eli yrityksen henkilöjohtamisessa on havaittu ongelmia. Oletin, että ne ongelmakohdat hiertävät häntä. Mutta kun hänellä tuntuu olevan tapana ilmaista mielipiteensä näistä epäkohdista siihen tyyliin, että me muut saamme helposti käsityksen, että syy on meissä. No okei, jokaisella on oikeus mielipiteeseensä ja myönnän, että en osaa käsitellä voimakastahtoisia henkilöitä. Ja mitä esimieheen tulee, niin hänelle on raportoitu havaituista epäkohdista (ei tosin minun toimestani, vielä), mutta sieltä on vaan tullut pallo takaisin. Kuitenkin kyseessä on hyvä työyhteisö, jossa ongelmat luulisi olevan helposti ratkottavissa. Niin ja mistään narsismista tässä ei ole kyse, ei minun eikä hänenkään osalta.
No niin, pitihän toi arvata. Kyseessä on siis perisuomalainen ongelma eli johtamisen taitamattomuus. Siinä hommassa tästä maasta löytyvät kaikkein parhaimmat narsisti-idiootit. Ja he yleensä istuvat johtotehtävissä.
Jo tuosta aloituksesta ei tullut ihan selväksi se että mikä siellä oikein mättää. Monesti työyhteisöissä on kaikenlaisia kuppikuntia joista joidenkin mielestä paremmin ei voisi mennä ja toisten mielestä samat asia ovat aivan päin prsettä. Eli, yhden henkilön mielipide ei riitä koko ilmapiirin kuvaamiseen mitenkään.
Tekisi mieli sanoa tästä kommentista pari juttua:
"Ja mitä esimieheen tulee, niin hänelle on raportoitu havaituista epäkohdista (ei tosin minun toimestani, vielä), mutta sieltä on vaan tullut pallo takaisin."
Tuon perusteella ongelmaa ei ole, siitä ei haluta kertoa tai sitten johto on aivan oikeasti pihalla. Ja sitä se voi olla jopa tarkoituksella, mikäli joku henkilö muodostuu kiveksi kengässä. Tuttu juttu sekin, kun pomot eivät tiedä miten toimia. Silloin yleensä ei tehdä mitään.
Itse pysyn nykään visusti omassa työpisteessäni. Sain tarpeeksi selkään puukottajista ja asioiden vääristelijöistä. Yritin olla välittämättä, mutta ei jaksa katsella ja kuunnella kateellisia ihmisiä. Yksi narsisti työpaikalla saa aika sotkun aikaiseksi, harmi. Nämä ihmiset, kun eivät edes sitä itse huomaa ja ovat ovelia keräämään lauman taakseen. Olen oikein onnellinen, kun saan työskennellä itsekseni. Hyvillä mielin myös siitä, että ajatukseni ja olettamukseni kävi toteen tästä yhdestä selkään puukottajasta. Oli juuri sellainen kuin tulkitsin. Harmi vaan kun toiset ei sitä huomaa. No ehkä narsisti etsii uuden uhrin kohta. Minä pistin luun kurkkuun. Ei minua niin vain lämmitellä. En ole tyhmä, että sortuisin uuudelleen ansaan. Onneksi on vapaa-aikaakin ja ihania ystäviä ympärillä.
"Yritin olla välittämättä, mutta ei jaksa katsella ja kuunnella kateellisia ihmisiä."
Tuo onnistuu ilemeisen harvalta oikeasti. Vaihtoehdot taitavat olla:
1. Juuri niin kuin teit. Tavassa on kova hinta omalla tavallaan koska siinä jää monesti ns. yksin. Näin olen itsekin toiminut jo pitkään.
2. Hyppää samaan kelkkaan mukaan, mutta kuinka moni pystyy toimimaan vasten tahtoaan? Minä en ainakaan pysty, niin vedätettävissä en ole. Ja kuten sanoit, ihminen on kummallinen laumasielu, joka etsii ympärilleen jengiä. Yksin ilmeisesti on pelottavaa.
3. Viimeinen ja ehkä jopa kaikkein huonoin ratkaisu: Etsi uusi duunipaikka. Okei, mikäli KAIKKI asiat paranevat kertaheitolla niin miksei, mutta harvemmin näin on. Ja samat ihmeelliset koukerot odottavat niitten uusienkin ihmisten joukossa. Mahdutko samaan sakkiin? Sitä ei voi tietää etukäteen mitenkään.
Akka on puutteesa. Ostakaa sille tekokyrpä:! SE persseessä surruteellessa työ maistuupi!
Antakaa sen olla, mikä piru teitä vaivaa kun ette anna ihmisen olla sellainen kuin se on. Tehkää helkatti ne omat työnne ja lopettakaa muiden "hymyjen" ja "naamanilmeiden" kyttääminen. Aloittaja on sairas.
Perusluonteeltaan ihmisiä on kovin erilaisia. Toiset ovat vakavampia jo lapsuudesta lähtien, toiset iloisempia ja nauravampia. Kovin kuluttavaksi menee, jos ihmisen täytyy vetää jotakin roolia työmaalla tullakseen hyväksytyksi. Ihminen on monen asian summa, oma terveys, työolosuhteet, yksityiselämä jne. Kun toista ihmistä ei voi muuttaa, niin miksi edes yrittää? Voit vastata vain omasta elämästäsi ja elämän asenteestasi. Älä edes yritä muuttaa toista ihmistä. Hyväksykää toinen toisenne, suvaitsevaisuus luo parasta ilmapiiriä. Yksikin myrkkykeiton hämmentäjä työpaikalla pilaa koko työpaikan hengen. Puuttumalla työkaverisi persoonaan, yksityiselämään tai vastaavaan pilaat vain oman ja toisten viihtyvyyden työpaikalla.