Ihmisen rakkaus on katoavaa . Kuten rapistuva
savimajammekin, jota lenkkipoluilla tai
aerobicilla emme milloinkaan saa parantumaan.
Rinnat kuihtuvat, kalu lerpahtaa...
Jumalan rakkaus ei koskaan häviä. Jumalan rakkaus
on iäti pysyvä ja muuttumaton. Saako sitten
ihminen tehdä mitä tahansa; pettää, varastaa,
kadehtia, ahnehtia, tappaa? Madonnan tavoin
käyttää miehiä ja naisia hyväkseen saadakseen
itselleen lyhytaikaista nautintoa? Tehdä syntiä
mielin määrin ja saada kaikki synnit aina
anteeksi?
Ajatellaanpa että sinä lukija, olet erämaassa
vaeltava kulkija. Olet kuullut rakkauden
temppelistä ja kuljet polkua sitä kohden.
Valitettavasti kaunis pukusi on matkalla
ryvettynyt ja repeytynyt. Mies –ja
naissuhteita ,ilkeitä sanoja ,rikottuja
lupauksia . Kaikenlaisia inhottavia tahroja!!!
Eikä pukusi tule puhtaaksi vaikka
ihmetahranpoistoainetta kuinka käyttäisit.
Sitten polullesi ilmestyy ahdas portti. Näet
miten vierelläsi muutamat ihmiset yrittävät
kiertää sen tai kiivetä ylitse. Jotkut palaavat
takaisin, toiset pysähtyvät portin eteen. Mutta
sitkeät kulkijat kamppailevat ja onnistuvat
lopulta pääsemään lävitse. Sinäkin tunkeudut
väkisin ahtaasta portista sisälle!! Portin
sisäpuolella näet pian että olet saanut uudet
valkoiset häävaatteet.
Herra Jeesus Kristus on tuo ahdas portti, ks.
Matt. 7:13-14 . Jeesus-portista jokaisen ihmisen
on mentävä sisälle voidakseen jatkaa elämän
polulla rakkauden temppeliä kohti.
Pyhä Henki, Kristuksen kirkastaja, ks. Joh.
16:13,14, johdattaa sinut ahtaan portin
luokse: ”Sinä Jeesus olet Herrani ja syntieni
sovittaja”, kun näin tunnustat ja uskot portin
luona, niin tunkeudut sisälle. Silloin elävä
Jumala riisuu tahriintuneen synti pukusi. Silloin
Jumala lahjoittaa sinulle hohtavan valkoiset
häävaatteet. Silloin sinä olet syntynyt Jeesuksen
morsiameksi. Jumala myös kirjoittaa nimesi elämän
kirjaan.
Elämän kirjassa ovat kaikkien helvetistä
pelastuneiden ihmisten nimet, ks. Ilm. 20: 11-15.
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.nettilinja.fi/~mlahti2
savimajammekin, jota lenkkipoluilla tai
aerobicilla emme milloinkaan saa parantumaan.
Rinnat kuihtuvat, kalu lerpahtaa...
Jumalan rakkaus ei koskaan häviä. Jumalan rakkaus
on iäti pysyvä ja muuttumaton. Saako sitten
ihminen tehdä mitä tahansa; pettää, varastaa,
kadehtia, ahnehtia, tappaa? Madonnan tavoin
käyttää miehiä ja naisia hyväkseen saadakseen
itselleen lyhytaikaista nautintoa? Tehdä syntiä
mielin määrin ja saada kaikki synnit aina
anteeksi?
Ajatellaanpa että sinä lukija, olet erämaassa
vaeltava kulkija. Olet kuullut rakkauden
temppelistä ja kuljet polkua sitä kohden.
Valitettavasti kaunis pukusi on matkalla
ryvettynyt ja repeytynyt. Mies –ja
naissuhteita ,ilkeitä sanoja ,rikottuja
lupauksia . Kaikenlaisia inhottavia tahroja!!!
Eikä pukusi tule puhtaaksi vaikka
ihmetahranpoistoainetta kuinka käyttäisit.
Sitten polullesi ilmestyy ahdas portti. Näet
miten vierelläsi muutamat ihmiset yrittävät
kiertää sen tai kiivetä ylitse. Jotkut palaavat
takaisin, toiset pysähtyvät portin eteen. Mutta
sitkeät kulkijat kamppailevat ja onnistuvat
lopulta pääsemään lävitse. Sinäkin tunkeudut
väkisin ahtaasta portista sisälle!! Portin
sisäpuolella näet pian että olet saanut uudet
valkoiset häävaatteet.
Herra Jeesus Kristus on tuo ahdas portti, ks.
Matt. 7:13-14 . Jeesus-portista jokaisen ihmisen
on mentävä sisälle voidakseen jatkaa elämän
polulla rakkauden temppeliä kohti.
Pyhä Henki, Kristuksen kirkastaja, ks. Joh.
16:13,14, johdattaa sinut ahtaan portin
luokse: ”Sinä Jeesus olet Herrani ja syntieni
sovittaja”, kun näin tunnustat ja uskot portin
luona, niin tunkeudut sisälle. Silloin elävä
Jumala riisuu tahriintuneen synti pukusi. Silloin
Jumala lahjoittaa sinulle hohtavan valkoiset
häävaatteet. Silloin sinä olet syntynyt Jeesuksen
morsiameksi. Jumala myös kirjoittaa nimesi elämän
kirjaan.
Elämän kirjassa ovat kaikkien helvetistä
pelastuneiden ihmisten nimet, ks. Ilm. 20: 11-15.
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.nettilinja.fi/~mlahti2
Vastaukset 2
Vanhimmat
- OMO-info, kuinka voin auttaa?
- No kun sen nyt sattui niin kamalasti sille
minun jakkupuvulleni viime viikonloppuna että...
- Niin että kuinkas siinä sitten sattui?
- Niin kun me Erkin kanssa mentiin ravintolaan ja
Erkki sitten joi kossuvissyä ja kaljaa ja minä
taas otin sinistä enkeliä..
- Niin sitäkö siihen läikähti, ei hätää, sillä
sehän lähtee...
- Ei kun sitten me mentiin kotiin ja nakkikioskin
kautta ja Erkki halusi välttämättä nakkikioskille
ja osti ison lihapiirakan ketsupilla ja kaikilla
mausteilla ja...
- No, ketsuppi ja mausteethan taas...
- En minä vielä ennättänyt kertoa loppuun. Sitten
me mentiin kotio ja Erkki oli kyllä aika
vauhdissa. Se vei minut suoraan olohuoneen
sohvalle ja ei muuta kun siinä touhuamaan, vanha
mies.
- Niin.. tuota...
- Siitä se vaan veti nailonit ja pikkupöksyt alas
ja ei muuta kun lihaa piiloon.
- Kun minä nyt en oikein tiedä...
- No sitten kun siltä tuli niin äkkiä niin se
päätti jatkaa minun mielikseni suupelillä. Mutta
kun minä en ennättänyt sanoa sille että siellä
olikin jo "maalarit talossa" ja että
valkovuotoakin on ollut viikolla pahasti. Se
kerkesi muutaman kerran siitä lipaista kun älysi
asian. Sinne tulivat vasta syödyt ketsupit ja
lihapiirakat jakkupuvun helmaan. Kun minä sitten
säikähdyksissäni nousin istumaan niin huuhaimesta
tulivat samaan läjään vielä kaikki loputkin rojut
sekaisin ja olihan se jakkupuvun helma vähän
näkemisen arvoinen. Niin sitä minä vain, että kun
liottamalla sai aamulla irti vain kovimmat
kokkareet niin mitenkähän...
<tuut, tuut, tuut, tuut...>
Paha juttu.
Mahtaa Herrallamme olla töitä tuon sotkun
siivoamisessa...