Hei "kultaseni"
Tämä on minun om pieni tunnustukseni sinulle. En kerro sitä suoraan sinulle vaan kirjoitan sen tänne, sillä tiedän että sinä luet tämän todennäköisesti täältäkin. Miten sen tiedän, se jääköön salaisuudeksi.
Olemme olleet jo pitkään yhdessä. Rakastuin sinuun korviani myöten. Luotin sinuun täydellisesti. Mieleenikään ei olisi tullut pettää sinua. Sinulla oli kuitenkin epäilyksesi. Olivatpa ne sitten oikeutettuja tai eivät, niin jokatapauksessa ne olivat vääriä. Yritin ymmärtää epäluulojasi. Sanoin itselleni, kyllä ne menevät ohi kun sinä opit tuntemaan minut. Yritin ymmärtää jokaista epäilyäsi ja syytöstäsi olipa se kuinka naurettava tai mahdoton tahansa. Vakuuttelin sinulle rakkauttani, ja kerroin etten ole pettänyt sinua.
Lopulta sydämeni murtui. Ymmärrän nyt, että minun on aivan turha edes yrittääkään. Sinä olet varannut itsellesi oikeuden epäillä ja syyttää minua. En tiedä miksi sen teet, mutta luulisin että haluat sillä tavallaan varmistaa selustasi. Voit sitten osoittaa tarvittaessa syyttävällä sormella minua ja sanoa: minähän tiesin tämän.
Kai siinä on sitten jotain sairasta logiikkaa. Joka tapauksessa se toimii. Olen pitkällisen harkinnan jälkeen päättänyt pettää sinua. Olen jo löytänyt itselleni samankaltaisessa tilanteessa olevan partnerin, ja toteutamme suunnitelmamme lähiaikoina. Luultavasti jo ensiviikolla. Katsomme sitten kuinka jatkamme. Tarkkaa ajankohtaa en sinulle kerro. Katsotaan saatko sinä sen selville.
Valitettavasti täytyy tunnustaa, että sinä olet jo menettänyt minut. Takaisin et voi enää minua saada. Olet loukannut minua syytöksilläsi aivan liikaa, jotta voisin sen antaa anteeksi, vaikken sitä aivan suoraan ole vielä sinulle kertonutkaan. Toivottavasti et tee samaa virhettä seuraavassa suhteessasi, kun tämä meidän suhteemme joskus loppuu. Ja loppuuhan se. Mutta milloin sen aika näyttää. Toivottavasti ymmärrät että olet itsekin osasyyllinen tähän nykyiseen tilanteeseen. Minulle ei tällä enää ole mitään väliä
Iloista päivänjatkoa
Tämä on minun om pieni tunnustukseni sinulle. En kerro sitä suoraan sinulle vaan kirjoitan sen tänne, sillä tiedän että sinä luet tämän todennäköisesti täältäkin. Miten sen tiedän, se jääköön salaisuudeksi.
Olemme olleet jo pitkään yhdessä. Rakastuin sinuun korviani myöten. Luotin sinuun täydellisesti. Mieleenikään ei olisi tullut pettää sinua. Sinulla oli kuitenkin epäilyksesi. Olivatpa ne sitten oikeutettuja tai eivät, niin jokatapauksessa ne olivat vääriä. Yritin ymmärtää epäluulojasi. Sanoin itselleni, kyllä ne menevät ohi kun sinä opit tuntemaan minut. Yritin ymmärtää jokaista epäilyäsi ja syytöstäsi olipa se kuinka naurettava tai mahdoton tahansa. Vakuuttelin sinulle rakkauttani, ja kerroin etten ole pettänyt sinua.
Lopulta sydämeni murtui. Ymmärrän nyt, että minun on aivan turha edes yrittääkään. Sinä olet varannut itsellesi oikeuden epäillä ja syyttää minua. En tiedä miksi sen teet, mutta luulisin että haluat sillä tavallaan varmistaa selustasi. Voit sitten osoittaa tarvittaessa syyttävällä sormella minua ja sanoa: minähän tiesin tämän.
Kai siinä on sitten jotain sairasta logiikkaa. Joka tapauksessa se toimii. Olen pitkällisen harkinnan jälkeen päättänyt pettää sinua. Olen jo löytänyt itselleni samankaltaisessa tilanteessa olevan partnerin, ja toteutamme suunnitelmamme lähiaikoina. Luultavasti jo ensiviikolla. Katsomme sitten kuinka jatkamme. Tarkkaa ajankohtaa en sinulle kerro. Katsotaan saatko sinä sen selville.
Valitettavasti täytyy tunnustaa, että sinä olet jo menettänyt minut. Takaisin et voi enää minua saada. Olet loukannut minua syytöksilläsi aivan liikaa, jotta voisin sen antaa anteeksi, vaikken sitä aivan suoraan ole vielä sinulle kertonutkaan. Toivottavasti et tee samaa virhettä seuraavassa suhteessasi, kun tämä meidän suhteemme joskus loppuu. Ja loppuuhan se. Mutta milloin sen aika näyttää. Toivottavasti ymmärrät että olet itsekin osasyyllinen tähän nykyiseen tilanteeseen. Minulle ei tällä enää ole mitään väliä
Iloista päivänjatkoa
Vastaukset 9
Vanhimmat
hyvä, että olet vihdoin päättänyt tehdä sen,
sillä syy miksi sinua olen syytöksilläni
kiusannut on tässä: tahdon itse pettää sinua,
mutta en voi elää syyllisyyden kanssa jollet sinä
itsekin petä minua...ymmärräthän. Ja kaiken
lisäksi minulla on nyt hyvä syy jättää sinut =)
tarviiko tätä meidän suhdetta täällä setviä!
Perkeles, tästä puhutaan vielä kotona!
Niin... hei vain... "muru"
Tiedän varsin hyvin mistä tiedät minun lukevan
viestisi täältä(kin?), koska kaikesta uskomastasi
ja toivomastasi huolimatta en ole niin tyhmä kuin
luulet. Enkä ehkä edes niin yksinkertainen tai
helppo.
En tiedä mikä oli kirjoituksesi tarkoitus, mihin
sillä pyrit, tai mitä koitat saada sillä aikaan.
Venyttäen psykologisen osaamiseni äärimmilleen
saan aikaan kuvitelman että yrität näin saada
vieraiden ihmisten hyväksyntää osaksesi minun
hirviömäistä olemustani vastaan? Voi olla,tai
itten ei. Millään muulla tavalla en oikeastaan
kykene ymärtämään nimettömän viestin laittamsita
keskustelupalstalle, kertomaan että aiot minua
pettää.
Pettäminen. Niin.
Pettäminen ei ole hetken erehdys tai
toisenloukkaamiseenn tarkoitettu väline tai
sattuman varainen tapahtuma, vaan se on osoitus
siitä että on ollut kykenemätön välittämään
toisesta tarpeeksi. Se että kykenee suoriutumaan
selväjärkisenä läpi pettämisprosessista vaatii
sen. Sitä olen sinusta halunnut... itselleni sen
ihmisen joka ei kykenisi pettämään minua edes
halutessaan. Vaikka ehkä tosiseikat ovat puhuneet
vastaan jo alusta pitäen, on minullakin näemmä
taipumuksena olla optimisti tämän synkän maailman
keskellä.
Nyt tiedän ettet voisi ikinä olla minulle se
oikea. Enkä minä sinulle, kun voit pettämistä
edes ajatella. Ehkä olen tiennyt sen aina...
kieltänyt vain sen tiedon itseltäni...
Vai oletko ehkä unohtunut ne kerrat kun olit ehkä
hieman liian humalassa ollaksesi tavanomaisen
laskelmoiva?
Ehkä olet. Voit kysyä siltä "ystävältäsi" mitä
tapahtui... ehkä hän kaunistelee asian ja sinun
ei tarvitsekaan kuulla totuutta. Sinun takiasi
toivon niin.
Kun seuraavan kerran puhumme, tiedän mitä teen.
Siitä sinua varmaankin pitänee kiittää.
Kiitos että avasit silmäni.
~ex
Nasevaa tekstiä! Ihan pyörryttää.
Viestien aihe valitettavasti sattuu olemaan
Teille kahdelle kaiketi varsin ikävä ja surkea...
On silti erikoista ja mielenkiintoista setviä
parisuhteen karikoita kaikkien silmien alla
keskustelupalstalla. Kertonee jotain suhteestanne
sekin.
Oivia kynänkäyttäjiä olette kuitenkin kumpikin!
Ihailuni on valtavaa.
Aloitan näin, että on todella kylmää kertoa
tuollaista kaikkien nähdän...mutta onneksi
anonyymisti.
...mutta toisaalta GO GIRL!!! GO FOR IT!!!
Eihän nyt kukaan terve ihminen vapaaehtoisesti
jaksa päivästä toiseen kuunnella syyttelyä ja
vainoharhaista epäilyä, ja taas pari syyttelyä
perään!
Missähän tossa luki, että kirjoittaja olisi nainen. Löytyyhän niitä mustasukkaisia naisiakin, joilla on ihan fiksuja miehiä, mutteivat vaan tajua sitä. Sopii jokaisen sukupuoleen katsomatta miettiä itsekseen ja katsoa peiliin....
onko tämä miehen vai naisen kirjoittama.
kuitenkin suoruuteen ja toisen huomioonottamiseen
perustuvan suhteen irvikuva. on, se, jos ei
toiselle pysty edes sitä kertomaan, että missä
mättää
Toisen huomioonottamiseen. Pitäisi sanoa molempien
huomioonottamiseen. Jostain kumman syystä
erityisesti naiset tuntuvat olevan sokeita sille
tosiasialle, että ei se oma tapa olekaan aina se
ainoa oikea.
Äh mitäpäs täällä mouhoamaan. Kirjoituksista
päätellen suurin osa porukasta omaa täällä
kuitenkin tosi luutuneet asenteet
Pistä vanha suhde ensin poikki, vai haluatko
todella satuttaa kovasti "miesystävääsi"? Aika
paskan tempun teet jos pistä poikki ennen
petosta!! Saman kokenut!!!