Onko sinusta siis nettideittailu liian vaikeaa ja haastavaa? Joutuuko näkemään liikaa vaivaa kun pitää löytää kiinnostava ihminen, tehdä viesti, jos vastaa - jatkaa viestittelyä ja sitten vasta sopia tapaaminen ja lopulta ehkä todeta että, "kiva mutta...".?
Itse olen siis tulossa tähän päätelmään.Ja miksikö? No, ihan siksi että, tämä tuntuu todellakin niin työläältä.Se että löydän kenen kanssa kirjoitella on jo jotain - kaikki neidit kun eivät vastaa ja osa jättää kesken.Sitten, jos on kuvaton, saa jännittää loppuuko siihen - saumat 75% -25% että loppuu.En ole pinnallinen ihminen mutta, jos ei herätä kiinnostusta - jolloin ei olisi herättnyt kuvallisellakaan profiililla, juttu loppuu siihen.Samoin, jos neiti ei halua näyttää kuvaansa ja laittaa homman poikki.
Tästä jos edetään ihan tapaamiseen asti niin wauh! Se on jo jotain! Tilanne ei ole kuitenkaan vielä juhlan paikka, vaan pitää tavata sekä myös kiinnostua toisesta, molemmin puolin ennen kuin voi juoda pulla kahvit.Tänne asti en ole siis vielä ikinä päässyt vaikka, kolme vuotta jo yrittänyt vaihtelevalla aktiivisuudella.
Kaiken kaikkiaan kun, siis miettii tuota prosessia ja sitä aika määrää minkä käyttää neitien profiilien lukemiseen, tulee väkisinkin ajatus; Pitäisikö lähteä kahvilaan istumaan tunniksi? Tai pitäisikö lähteä puistoon istumaan tai kenties jäätelölle keskustaan? Todennäköisyydet sotivat vastaan mutta, mitä sitten, niin ne sotivat netissäkin - ja vielä pahemmin.
Itse olen siis tulossa tähän päätelmään.Ja miksikö? No, ihan siksi että, tämä tuntuu todellakin niin työläältä.Se että löydän kenen kanssa kirjoitella on jo jotain - kaikki neidit kun eivät vastaa ja osa jättää kesken.Sitten, jos on kuvaton, saa jännittää loppuuko siihen - saumat 75% -25% että loppuu.En ole pinnallinen ihminen mutta, jos ei herätä kiinnostusta - jolloin ei olisi herättnyt kuvallisellakaan profiililla, juttu loppuu siihen.Samoin, jos neiti ei halua näyttää kuvaansa ja laittaa homman poikki.
Tästä jos edetään ihan tapaamiseen asti niin wauh! Se on jo jotain! Tilanne ei ole kuitenkaan vielä juhlan paikka, vaan pitää tavata sekä myös kiinnostua toisesta, molemmin puolin ennen kuin voi juoda pulla kahvit.Tänne asti en ole siis vielä ikinä päässyt vaikka, kolme vuotta jo yrittänyt vaihtelevalla aktiivisuudella.
Kaiken kaikkiaan kun, siis miettii tuota prosessia ja sitä aika määrää minkä käyttää neitien profiilien lukemiseen, tulee väkisinkin ajatus; Pitäisikö lähteä kahvilaan istumaan tunniksi? Tai pitäisikö lähteä puistoon istumaan tai kenties jäätelölle keskustaan? Todennäköisyydet sotivat vastaan mutta, mitä sitten, niin ne sotivat netissäkin - ja vielä pahemmin.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Hyvä naiset edes käy profiilissa. Ekalla lievästi taiteellisella kuvalla lähes jokainen nainen jonka profiilissa kävin, kävi myös minun profiilissani kunnes ilmeisesti s24 huomasi että menee liian kovaa ja hylkäsi kuvan. No sen jälkeen sitten joku yltiönormi minäkuva sinne eikä sen jälkeen profiilissani ole käynyt ketään. Että ilmeisesti olen sitten niin tylsä/ruma/whatever enkä naisia kiinnosta omana itsenäni kuvassa edes sen vertaa että loppu profiili kiinnostaisi. Niinjoo ja vaikka itse yrittääkin niin vastausprosentti naisilta luokkaa 5%.
On tää masentavaa touhua, vaikea kuvitella että tätä jaksaisi vuottakaan ellei ala yhtään positiivista palautetta tulemaan.
Nettideittailun ongelmana on se että jo tutustumiseen pääseminen on vaikeaa ja syynä on se että on pakko antaa liikaa tietoa ennen sitä. Esimerkiks livenä susta ei tiedetä muuta kuin miltä sä näytät kun alat tutustumaan toiseen ja jos siinä tilanteessa susta ilmenee muutama pikku vika mutta oot muuten hyvä tyyppi niin se ei oo ongelma.
Netissä taas asia on eri koska susta on tietoa jo niin paljon esillä että jos jokin asia on sussa pielessä niin ei suhun haluta tutustuakaan. Jos taas tietoa ei ole lainkaan niin sit myöskään ei haluta tutustua.
Toinen ongelma on se että kaikkien ryhmien ei tarvitse olla nettideittailussa aktiivinen. Kaikkein suurin näistä on nuoret naiset. He saavat niin paljon aloitteita että heidän ei tarvitse itse edes etsiä ketään. Sen sijaan nuoret miehet (mihin ryhmään itse kuulun) on kaikkein surkeimmassa asemassa.
Niin, eli netissä etistään sitä perkeleen täydellistä miestä kuten jo moneen kertaan todettu. Ja on kyllä huomattu että nuoret naiset saa miestä kuvallaan ja jollain pelkällä v*tun hymiöllä profiilitekstissä. No, nauttikaa elämänne helppoudesta ennenkuin rupsahdatte, pian olette niitä vanhoja tätejä jotka huutelee megafonissa epätoivoisena kun ei miehiä löydy.
Miksi ja mistä tarkalleen ottaen olet katkera? Ei kai se nuorten naisten syy ole, että he saavat paljon viestejä, vaikka profiilissa ei olisi kuin hymiö? Ihan turha siitä naisille on kiukutella, oikeampi kohde olisivat ne miehet, jotka yrittävät jokaista nuorta naista vaikka eivät mahtuisi lähellekään kriteerejä. Heidän takiaan joidenkin naisten postilaatikot tulvivat niin, ettei heillä riitä aika eikä motivaatio vierailla jokaisen kirjoittajan profiilissa.
Täysi noidankehähän tässä on kyseessä. Miehet spämmää täydeltä laidalta naisia, joihin heillä ei ole mitään saumoja ja sen seurauksena naiset ei jaksa vastata mitään edes hyviin mutta ei täydellisiin lähestymisiin. Seurauksena miehet spämmää vaan raskaammin koska kuvittelevat sillä saavan vastauksen aina sieltä täältä.
Lienee liikaa olettaa, että naiset katkaisivat tämän kierteen alkamalla vastaamaan asiallisesti valtavaan määrään viestejä. Lieneekö liikaa olettaa, että miehet tekisivät sen työn lopettamalla täysin väärien naisten lähestymisen?
Ja liikaa olisi myös odottaa että miehet jättäisivät itseään 10 - 30 v nuoremmat naiset rauhaan, että nuo naiset saavat rauhassa keskittyä ikäisiinsä miehiin.
Ketjun alkupuolella oli jotain juttua että livenä ei toisesta tiedetä kuin ulkonäkö. Jos kerta livenä halutaan tutustua nimenomaan pärstäkertoimen perusteella, aika hassua että sitten juurikin kuvan esillä pitämisestä ja pyytämisestä on tuon tuostakin mekkallaa ja jäkätystä. Luulisi että se on itsestäänselvää että kuvat vaihtuvat heti, kun ei nykyään tarvitse minkään filmikameran kanssa vaikeasti näprätä.
Tähän olisi olemassa helppo ratkaisu, mutta en ainakaan tiedä että mikään deittipalvelu sitä vielä käyttäisi: Palveluun syötettäisiin omat tiedot ja sen jälkeen se näyttäisi (vain) ne henkilöt, joiden kriteereihin mahdut.
Suomi24:sen haku-osiosta ainakin puuttuu se osio missä vois hakea kumppania sen perusteella mitä ihmisillä on ihannekumppanissa. Mun mielestä se olis kyllä hyvä lisä. Ei tulis turhaa kateltua profiileja joiden kriteereihin ei mahdu.
Todennäköisyys, että löydät naisen nettitreffien kautta:
Todennäköisyys lasketaan siten, että mitä useampaa naista SINÄ lähestyt, sitä todennäköisemmin saat naisen netin kautta? No ei. Vaan näin:
Mitä kiinnostavampi (lue: kauniimpi) nainen, sitä enemmän HÄN saa vastauksia.
Esimerkki 1: Nuori, hoikka, lapseton, kaunis nainen saa varovaisen arvion mukaan esimerkiksi yhteensä 150 viestiä. Tästä seuraa, että jotta juuri sinä tulisit valituksi, sinun pitää olla parempi kuin 149 muuta miestä. Oletko?
Esimerkki 2: Tavisnainen saa yhteensä vain 27 viestiä. Sinun tarvitsee enää "voittaa" 26 miestä kilpailussa, jotta tulisit valituksi. Mahdollisuutesi paranevat lähes kuusinkertaisiksi! Enää tarvitsee tietää, mikä sinut tekee kiinnostavammaksi kuin ne 26 muuta kirjoittajaa. Sen pitää nimittäin näkyä sekä siinä ensimmäisessä viestissäsi että profiilissasi, koska muuten on todennäköistä ettet koskaan pääse edes osoittamaan potentiaaliasi.
Huom. ihan oikeasta todennäköisyydestä nuokaan luvut eivät vielä kerro. Moni nainen löytää miehen elävästä elämästä, vaikka on nettideiteissäkin, ja moni myös jättää nettideittailun sikseen vaikkei ketään olisi (vielä) löytynytkään.
Ei ole tarkoitus masentaa, korjata vain niitä käsityksiä, että kun tarpeeksi montaa lähestyy niin kyllä joku huolii. Ei, se että olet tänään jo kirjoittanut Tiinalle, Eilalle, Mirjalle, Sanelmalle ja Terhille ei lisää millään tavalla todennäköisyyttä sille, että Unelma vastaa, kun kirjoitat vielä hänellekin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11981417
Kuvattoman sauma on 0% ja samoin jos mies ei ole komea. 99.3 % naisista valitsee miehen kuvan perusteella
Ei kukaan halua kumppania, joka ei viehätä ulkoisesti. Kuvattomuuden puolestaan jokainen voi korjata.
Netistä kumppanin löytäminen on ihan yhtä vaikeaa kuin muualtakin. Tai ehkä helpompaa siltä osin, että tietää, että toinen ylipäätänsä on etsimässä jotain. Baarissa esimerkiksi aikaa tuhlaantuu, kun luulee, että toinen on vilpittömästi kiinnostunut ja sitten mies haluaisikin (ja sitä ei todellakaan saa) vain yhden illan seuraa. Harrastuksissa juttelee mukavia jonkun kanssa ja miettii tulisko tästä jotain, kunnes yksi päivä miehen tyttöystävä tuleekin vastaan tai sitten kysyy kahville ja miestä ei kiinnostakaan.
Sitten mATMaatikko:n oivallisiin esimerkkeihin. Tarkistin ja olen viimeisen kk aikana saanut viestejä >150 mieheltä. Karsin liian vanhat/nuoret, kaukaa olevat, seksin vonkaajat, valmis/ pelkkien moi -viestien lähettelijät yms pois. Jäljelle jäävien profiileja tavaan huolella, koska kaikkien kanssa ei vaan jaksa eikä ole tarkoituksen mukaistakaan kirjoitella. Todella monelle vastaan "pahoillani, mutta ei kiinnosta". Valitettavan moni kirjoittaa ajatuksella, että se riittää, että on mies ja sopivan ikäinen tai ei edes sitäkään. Elämänkumppanilla täytyy kuitenkin olla samanlaisia arvoja ja ajatuksia elämästä.
Pari päivää sitten tein ryhtiliikkeen ja luin läpi n. 50 profiilia, osa kuvallisia, osa kuvattomia. 2:lle kiinnostavimmalle laitoin viestin tarkistettuani, että sovin heidän kriteereihinsä. Oli muitakin kiinnostavia, mutta esim. jos ikäiseni mies etsii nuorempia kuin itse on, niin en kirjoita. Molemmilta tuli vastaus ja nyt kirjoittelen lisää. Lisäksi yksi aidosti kiinnostava (ennen kuin rupeatte huutamaan ulkonäöstä, on todettava, ettei miehen kuvasta saa mitään selvää) kirjoitti minulle ja olemme nyt viestitelleet. Eli ei se määrä, vaan se laatu.
Noista kriteereistä.
Onko liian epätoivoisen oloista jos miehellä on ihannenaisen kohdalla vain tyyliin pituus 150-200cm ja paino 50-100kg eikä juuri muuta? Entä jos laittaa nuo tarkemmin niin tuleeko siitä taas liian nirppanokkainen vaikutelma että "jaa toi haluu vaan just tollasen"? Itseäni ei niin kiinnosta alkaa miettimään mitään ihannenaista kun sellasta ei oikeastaan edes ole olemassa kun jokainen nainen saattaa viehättää jollain ominaisuuksillaan joita muilla taas ei ole.
"Oli muitakin kiinnostavia, mutta esim. jos ikäiseni mies etsii nuorempia kuin itse on, niin en kirjoita."
Ihanan katkeraa :D
Kirpaiseeko tämä jotenkin erityisesti sydäntäsi vai tarkoittaako tuo, että muuten lähestyt surutta miehiä, joiden kriteereihin et sovi? Jos ikäisesi mies etsii itseään eli myös sinua nuorempaa, on ihan kohteliasta ettet spämmää roskaa hänen laatikkoonsa.
Itse en kiinnostuisi naisesta, joka ei osaa lukea rivien välistä sen vertaa, että ymmärtäisi noiden pituus- ja painorajojen tarkoittavan muuta kuin epätoivoisuutta.
Ei siinä mitään katkeraa ole, se on vain toteamus. Lähinnä tarkoitin, että en lähtökohtaisesti edes katsele 10v nuorempia tms :) Huonosti kirjoitettu auki. En spämmää ja toivon, ettei minuakaan spämmättäisi. Tänään taas tuli viestiä kaukana asuvalta, vanhemmalta mieheltä, joka ei muutenkaan ole tyyppiseni (polttaa jne) ja laitan kyllä kiltisti hänellekin vastauksen, jossa sanon ei kiitos. Noilta, joiden kriteereihin en sovi, tulee itselstään kuitenkin yllättävän usein viestejä.
Ja nimimerkille ri teeri: ei ole minusta epätoivoista. Olen jättänyt samat kohdat auki, koska en koe, että niillä on merkitystä onnistuneen parisuhteen kannalta. Jos joku ajattelee,että olen epätoivoinen siksi, niin se on hänen asiansa :)
Minusta epätoivoista ei tosiaankaan ole se, että mies ei määrittele pituus- ja painorajoja liian tarkasti - päinvastoin. Jos haitari on todella suuri, päättelyn lopputulos on lähinnä se, että mies ei halua antaa mitään täysin ehdotonta rajaa, mikä onkin hyvä.
Epätoivoisempaa yllä mainitussa tapauksessa kuitenkin on se, jos mitään muita rajoja ei pahemmin määritellä. Ikä 16 - 40 vuotta, nainen voi asua ihan missä tahansa, mies sanoo itseään savuttomaksi mutta nainen saa polttaa kuin korsteeni jne. viittaavat mittoja enemmän siihen että epätoivo on sen verran suuri, että kuka vain kelpaa. Näin ei tietenkään välttämättä ole, mutta erityisesti muuhun kuin mittoihin liittyvät kriteerit kannattaa kyllä ilmoittaa, jos sellaisia aivan ehdottomasti on.
mutta nainen kuitenkin. Joten pistänpä lusikkani soppaan. Itse ainakin tulkitsin tämän lauseen siten, että jos minä olisin vaikka nelikymppinen ja törmäisin ikäiseeni mieheen, joka etsii 20-40 vuotiaita naisia, niin jättäisin kirjoittamatta, vaikka muodollisesti sopisinkin kriteereihin. En myöskään vastaisi tällaiselle miehelle, vaikka sellainen sattuisikin minulle kirjoittamaan. Koska tuosta nyt paistaa niin läpinäkyvästi läpi, mitä oikeasti ollaan hakemassa, että ei sellaiseen viitsi tuhlata aikaansa.
Mutta tämä oli vain mun tulkintani, katsotaan mitä Laatua...itse sanoo.
Niin, mitä silloin ollaan hakemassa? Mussa on varmaan sitten jotain vialla kun 10 vuotta nuoremmat ottivat aktiivisesti yhteyttä ja ihan normaalia parisuhdetta hain ja löysin?
Heittäisin pallon pikemminkin teille noin nelikymppisille naisille eli miksi teitä on niin helvetin vaikea saavuttaa? Oletteko kaikki jo hylänneet mahdollisuuden normaalista parisuhteesta, jossa tehdään yhdessä asioita, muutetaan mahdollisesti yhteen jne.? Tuntuisi, että kaikilla on elämä valmiina paketissa ja tilaa ei ole täysipainoiselle suhteelle tai kiinnostusta suurempiin muutoksiin sellaisen vuoksi.
Mulla ei siis tosiaan ole mitään ikäsiämme naisia vastaa noin lähtökohtaisesti. Tuntuisi vaan olevan kovin usein asenteena se, että "mikään ihan kiva tai oikeastaan aika hyväkään ei kelpaa". Miksei mies saa silloin etsiä nuorempaa joka vielä ehkä haluaa yrittää täysillä?
On kyllä aivan totta että eihän niistä kriteereistä voi sellaisenaan nähdä tai päätellä että mitä ihminen "oikeasti haluaa". Esim. itselläni on se haitari siihen malliin että käy joku pari vuotta itseäni vanhempi mies, mutta käy myös itseäni lähes vuosikymmenen nuorempi mies, ja kuitenkin loppujenlopuksi etsin ja kaipaan ja toivon täsmälleen itseni ikäistä miestä.
En tiedä kuinka monta miestä kenties säikytän sillä pois että minulla on se ikähaitari "avoimempi" sinne nuorempaan suuntaan, mutta jonnekin sitä täytyy levittää ja olen havainnut että en kumminkaan kiinnostu itseäni reilummin vanhemmista miehistä, joten sinne sitä ei voi venytellä. En tietenkään kuvittelekaan että jonkun kolmikymppisen pitäisi kiinnostua nelikymppisestä naisesta, mutta jos siellä joku olisi joka jostain syystä kiinnostuisi juuri nimenomaan minusta, niin en tietenkään halua häntä sillä pelotella pois että ei mahdu haitariini.
Olen sitä haarukkaa muotoillut eri tavalla eri aikoina, mutta lopputulos on aina ollut että ikäiseni miehet ottavat todella harvoin yhteyttä. Kyllä heitä nykyään käy katsomassa ilmoitustani, mutta viestiä eivät vaan laita. Itse en ala pelottelemaan miehiä sillä että ryntään heidän peräänsä tyyliin "kävit profiilissani, haluaisitko jutella?" Kai he sen itsekin osaisivat kertoa, jos haluaisivat.
"Tuntuisi vaan olevan kovin usein asenteena se, että "mikään ihan kiva tai oikeastaan aika hyväkään ei kelpaa". Miksei mies saa silloin etsiä nuorempaa joka vielä ehkä haluaa yrittää täysillä? "
Niin, kääntäisin jutun enemmin niin päin että voiko "ihan kiva" -suhde kestää pitkässä jouksussa?Mitä se antaa sinulle? Itse olen tuolla kannalla että, mikään "ihan kiva" neiti ei kelpaa.Sellaisista tulee kavereita, jos jotain.Kyllä parisuhteesssa pitää on olla oikeasti tunteita mukana ja keskinäinen syvällisempi ulottovuus.
Ja joo, saahan 40v mies etsiä itselleen 20v naista mutta, kyllä se kertoo myös mielestäni paljon miehestä ja henkisestä kasvusta joka on jäänyt jonnekkin tuolle tasolle. Kyllä tuon ikäisellä miehellä niinkuin naisellakin olla elämää takana että, osaisi perustaa parisuhteen jollekkin syvällisemälle pohjalle.
Tykkäsin tässä ensimmäisestä kahdesta kappaleesta. Siksipä olenkin nyt sinkku, kun ei "ihan ok/kiva" riitä.
Elämän isojen asioiden pitää olla yhteisiä, haluta pitkällä tähtäimellä samoja asioita. Parisuhteen perusta pitää olla yhdessä suunniteltu. Tunnen esimerkiksi perheitä, joissa on sovittu, että toinen tekee uraa/pitkää päivää ja toinen hoitaa kodin ja lapset yksin, vaikka on itsekin töissä. Itse en sellaista suhdetta haluaisi, koska minulle yhdessä tekeminen ja oleminen on rahaa tärkeää. Myös arvojen tulee kohdata.
Viimeinen kappale menee tuntemattoman ihmisen arvioimiseksi. Kukin tehköön, mitä lystää. Niin teen minäkin :)
Mulle riittä ihan kiva ja hyvä alkuun koska siitä usein kiintymyksen kautta kasvaa jotain suurempaa. Ikinä en ole ihastunut ensitreffeillä täysin tai mennyt ns. jalat alta. Joko nuo 10 vuotta itseäni nuoremmat kokevat tuollaisia ihmeihastumisia seurassani tai ovat itsekin valmiimpia katselemaan rauhassa kun tapaamani oman ikäiset (karvan alle 40) halusivat kaikki täydellistä tunnetta heti tai ei koskaan. Lisäksi monen jutuista paistoi läpi että elämässä on hyvin selkeät kuviot olemassa paritalon puolikkaineen ja sijaisperhelapsineen ja että sitä ei oikein kiinnostaisi muuttaa ja samaahan tälläkin palstalla saa monesti lukea. Ei haluta enää muuttaa kenenkään kanssa yhteen, ei haluta edes kokeilla voisiko perheen vielä perustaa.
Tarkoitan vaan, että en ihan kauheasti jaksaisi syyllistyä siitä, että pariudun sen kympin alaspäin sitten vaikka puolitutut kavereitten rouvat katsookin kieroon. Liekö pelko persiissä oman position ostalta? En kuitenkaan varsinaisesti etsinyt koskaan selvästi nuorempaa, enpä vaan sulkenut heitä poiskaan. Haluaisin kuulla yhdenkin virheen toimintatavoissani...
Lisäyksenä, että naaman ja muodon pitää kyllä miellyttää heti alusta. Uskon, ettei fyysistä vetoa ilman voi suhde helposti kehittyä pidemmälle. En usko sen kuitenkaan multa puuttuvan vaan vanhemmat naiset eivät yksinkertaisesti enää halua panostaa suhteeseen. Olisi nimittäin aika erikoista jos mussa olisi jotain sellaista ulkonäössä, joka vetoaisi nimenomaan nuorempiin...
Olen sinun ikäisesi. Itselläni on päinvastainen kokemus. Haluaisin kunnon suhteen, asua yhdessä miehen kanssa jne. Viime vuosina itselleni on ollut tarjolla miehiä, jotka tiivistetysti sanovat seuraavaa: "Olet tosi kiva ja meillä on aina niin hauskaa yhdessä. Mulla ei ole muita ja en haluaisi, että sullakaan on muita. Mutta en ole kuitenkaan valmis seurustelemaan sun kanssa, vaikka nyt ollaankin 4-7pv viikossa yhdessä." Eli sitoutumiskyvyttömiä löytyy molemmista sukupuolista. Halutaan sekä syödä kakku, että säästää se. Pohdinkin tässä itsekin, pitäisikö alkaa katselemaan reippaasti nuorempia, (joilta valitettavasti puuttuu elämänkokemusta), koska he tuntuvat olevan kiinnostuneita ja valmiita edes kokeilemaan kunnon suhdetta. Toistaiseksi olen vain jutellut joidenkin kanssa harrastuksissa yms.
Jos joku vaikuttaa edes vähän kivalta, lähden kyllä useammille deiteille katsomaan, josko kemiaa löytyisi. Viimeinen tapaus oli juuri tällainen. Ei millään vaan sytyttänyt. Sitten on niitä, jotka itse haluavat nähdä uudestaan, viestittelevät perään, mutta kun pitäisi sopia uusi tapaaminen, ruvetaan höpöttämään muuta. Itse näkisin mieluummin tiheään tahtiin pari kertaa. Ei tutustumisesta tule mitään, jos näkee 3-4 viikon välein, koska siinä välissä kumpikin osapuoli ehtii näkemään useampia muita eikä sitten osaa päättää, kuka on oikeasti kiinnostava.
Ps. Tätä kohtaa en ymmärtänyt: "Lisäksi monen jutuista paistoi läpi että elämässä on hyvin selkeät kuviot olemassa paritalon puolikkaineen ja sijaisperhelapsineen ja että sitä ei oikein kiinnostaisi muuttaa ja samaahan tälläkin palstalla saa monesti lukea."
"Ps. Tätä kohtaa en ymmärtänyt: "Lisäksi monen jutuista paistoi läpi että elämässä on hyvin selkeät kuviot olemassa paritalon puolikkaineen ja sijaisperhelapsineen ja että sitä ei oikein kiinnostaisi muuttaa ja samaahan tälläkin palstalla saa monesti lukea." "
Tullaan vanhemmiksi, jostain syystä enää ei riitä ihan kiva, ikään kuin se oma haluttavuus olisi nyt jotenkin korkeampi kuin nuorena. Vanhempi nainen tuntuu olevan enemmän sujut yksin olemisen kanssa kun nuorempi kokeilee ehkä sitä ihan kivaakin ja saattaa yllättyä. Vanhemmilla myös tuntuu olevan kaikki "valmista" eli on asunnot, talot, aktiviteetit, piirit, ns. "elämä". Tuntuisi, että tämä tekee pariutumisesta vaikeaa koska elämää ei enää olla valmiita sovittamaan toisen ihmisen elämään. En tiedä koskeeko sama sitten ikäisiämme miehiäkin yleensä.
Tämä nyt kuitenin lähti siitä että olin aistivinani, että mies on jotenkin huono jos nuorempikin nainen kelpaa. Pikemminkin näkisin, että ne kaikkein vapaiten valitsemaan pääsevät miehet (menestyneimmät, rikkaimmat, tunnetuimmat, komeimmat) ottavat lähes poikkeuksetta nuoremman.
Ei kai kukaan kieltänyt hakemasta nuorempaa vaan kyse oli siitä, että nelikymppinen nainen ei kiinnostu miehestä, jonka ikähaitari alkaa kovin nuoresta. Eli jos hakukriteerit alkavat kovin paljon nuoremmasta niin ei kannata ihmetellä, elleivät oman ikäiset ota yhteyttä tai vastaa yhteydenottoihin.
"Tullaan vanhemmiksi, jostain syystä enää ei riitä ihan kiva, ikään kuin se oma haluttavuus olisi nyt jotenkin korkeampi kuin nuorena. "
Niin, tuosta paistaa nyt selkeästi sille sinä haluat pohjata parisuhteesi; Ulkonäölle, haluille ja himolle. En sano etteikö se olisi tärkeä osa mutta voisiko se olla muutakin.. kuten vaikka, syvällisempää yhteyttä jossa toista voisi kuulla,aidosti. Se voisi olla myös yhteisiä ajatuksia elämästä mikä tärkeää, mikä eii, mitenkä pitää toimia missäkin. yms.
Ja onko tuo nyt toisaalta ihme että, nelikympsellä ihmisellä on ns. valmispaketti ajateltuna mitä se haluaa elämältä ja parisuhteelta.Mielestäni ei. Oikeastaan, se on erittäin surullista, jos tuon ikäisenä junnaisi edelleen jossain 25v:n ajatuksissa, biletyksessä ja hauskan pidossa, sen syvällisempää lankaa löytämättä.
"Pikemminkin näkisin, että ne kaikkein vapaiten valitsemaan pääsevät miehet (menestyneimmät, rikkaimmat, tunnetuimmat, komeimmat) ottavat lähes poikkeuksetta nuoremman. "
http://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-1039581/Flavio-Briatores-wife-Elisabetta-Gregoraci-shows-bikini-body-honeymoon.html
True love in the air ? Epäilempä. Tästä pääsekin siihen että, millä pohjalla kyseinen Flavio toimii ja millä Elisabetta?
Flavio; 30v nuorempi, kaunis, seksikäs nainen joka näyttää gaalassa hyvältä käsipuolessa ja toisaalta, iltaisin luvassa himokasta seuraa.
Elisabetta; Luksusasuntoja ja hotellisviittejä, yksityisjettejä, kalliita lounaita, koruja ja timanttteja sekä lopuksi, rahaa satamiljoona ellei miljardi tolkulla.Takeena vielä tekaistu yksi lapsonen ettei vaan jää tyttteli ilman rahaa.
Tuo on ehkä jonkun käsitys rakkaudesta mutta, mielestäni tuo enemmäkin vaihtokauppaa kuin mitään muuta.
Itselleni ei riittänyt ihan kiva edes parikymppisenä. Tai riitti se pariin treffeihin ehkä, mutta ei sen enempään tai pidemmälle. Ja mitä enemmän ikää ja elämänkokemusta tulee, niin sitä paremmin itsensä, toiveensa ja tarpeensa tuntee. Ei ole tarvetta "turhiin" kokeiluihin enää.
Lisäksi oma itsetuntoni ja arvostukseni itseäni kohtaan ovat varmaan tuplaantuneet siitä, mitä sne olivat parikymppisenä. Samoin minulla on annettavaa miehelle ja parisuhteelle tuplasti enemmän - jos siis miestä kiinnostaa muukin kuin nuori liha ja muu yhtä pinnallinen.
"Pikemminkin näkisin, että ne kaikkein vapaiten valitsemaan pääsevät miehet (menestyneimmät, rikkaimmat, tunnetuimmat, komeimmat) ottavat lähes poikkeuksetta nuoremman."
Jos esim. menestys, varakkuus ja tunnettuus ovat omista arvoista kärkipäässä, niin eivätköhän siellä ole myös nuorekkuus ja mahdollisimman edustava ulkonäkö. Jos arvomaailma on pinnallinen, se on pinnallinen. Mikä valtaisa oivallus ja yllätys. :D
Hyvin hämmästyttäviä havaintoja ((((((((( :D
Jos saan viestin mieheltä, jolla on pitkä vaatimuslista naiselle, erityisesti ulkonäköön liittyen, vastaan automaattisesti "ei kiitos". Olen mielestäni todella reilu, koska pinnallisen ihmisen on parempi seurustella ihmisen kanssa, joka arvostaa hänen pinnallisuuttaan. Jätän miehen siis sellaiselle naiselle, joka hänet oikeasti haluaa :)
Eniten tässä touhussa vituttaa, kun ei voida sanoa suoraan että "sori nyt ei taida oikein..." vaan lopetetaan viestittely kesken ketjun kuin seinään. Siinä sitten turhaan odottelee vastausta toiselta kun eihän koskaan voi tietää jos vaikka on jotain kiireitä yms., kun suoraan sanomalla homma olis heti selvästi siinä. Raivostuttavan raukkamaista touhua.
Netti epäinhimillistää, etenkin jos naisilla pyörii kymmeniä/satoja miehiä profiilissa ja jututettavina niin ei ne enää näe miehiä ihmisinä joilla on tunteet, vaan jonain kivoina juttuina jotka voisi hankkia itselleen. "Oijoi ja tuolla on taas parempi, tää vanha tylsä joutaa nyt roskiin".
Tuskin tuolla oikeessa elämässä kovinkaan moni lähtee kävelemään sanomatta sanaakaan kesken jutustelun jos alkaa tympimään, kyllä siinä nyt vähintään joku kohtelias tekosyy keksitään.
Kyllä se oppii näkemään milloin toista ei kiinnosta, jolloin keskustelun voi suosiolla siirtää arkistoon/roskakoriin. Jos naiselta ei jatkoa kuulu keskusteluun esim. päivän parin aikana mutta kuitenkin huitelee linjoilla vihreällä palluralla niin aika selkeä merkki jo. Ajattelevat kai että tuo seinäänlopetus on se kohteliain tapa, ainakin heille itselleen huomattavan paljon helpompi kuin vääntää jotain lopetusmonologia mutta sen kanssa nyt vaan on elettävä.
Harmillista vaan kun tällä alueella ei tahdo oikein noita naisia enää olla joille viestiä lähetellä, kun nää muutamat kiinnostavimmat on jo käyty epämenestykseikkäästi läpi.
Pätee myös miehiin. Viestittelin jokusen kuukauden mukavan miehen kanssa, vaihdoimme kuvia ja soittelimmekin, mutta yhtäkkiä mies vain katosi. Olisi ollut ihan kohteliasta ilmoittaa jotain...ei-kiinnosta/löysin toisen tjs.
Saako kukaan ns. "tavis" mies koskaan viestejä naisilta? Onhan tuossa tuollainen flirttitoimintokin ettei tarvi edes ajatusta uhrata sepusteluun mutta olen alkanut tässä miettimään onko tällanen ihan normaalia että naiset ottaa kontaktia korkeintaan niihin näyttävimpiin uroksiin, vai olenko minä tosiaan näin vastenmielinen etten kelpaa kenellekään :(
Olen nainen ja olen ottanut yhteyttä nimenomaan tavismiehiin, koska en itsekään ole mikään missi. Lähestymäni miehet ovat olleet sellaisia, joiden kriteereihin mahdun ja joilla ei profiilitekstissä lue, että he hakevat nimenomaan kaunista (tai nuorekasta tai naisellista tms) naista. Useimmat eivät ole vastanneet mitään, kolmen kanssa yhteydenotto johti muutaman viestin vaihtoon mutta tuntui siltä, että he vastasivat vain kohteliaisuudesta tai ajankuluksi, kiinnostusta tapaamiseen ei ollut lainkaan.
No entäs jos mies profiilissa haluaa alkuun ottaa kaverillisesti ja katsoa mitä tulee, onko se naiselle joku kiinnostuksentappaja jos mies ei heti hingu romanttisille treffeille kukkapuskat pölisten ja sormusta tarjoten ja tämän profiilissa on vain "ystävyys" ja "treffiseura"? Kun näyttää iso osa naisista kuitenkin sitä elämänkumppania tuolla hakevan. Katsotaanko tällainen iisisti ottava mies jolla ei välttämättä sitä elämänkumppania siellä lue sitten joksikin sitoutumiskammoiseksi?
Jos mies on valinnut vain kohdat "ystävyys" ja "treffiseuraa", niin tulkitsen sen niin, että hän hakee ainoastaan jotain kevyttä tapailua, friends with benefits -tyyppistä kuviota tms. Eli ei siis ole valmis parisuhteeseen ja sitoutumiseen.
Jos taas mies hakee elämänkumppania, niin mieleeni ei tule mikään ekoilla treffeillä sormusta tarjoava idiootti, vaan mies, joka on valmis sitoutumaan sitten kun ja jos se oikeanlainen nainen tulee vastaan. Ei kai kukaan täysijärkinen sitoudu kehenkään ennen kuin tähän ensin tutustuu ja "katsoo mitä siitä tulee".
Eli on kiinnostuksentappaja joo.
Aika hyvin tässä ketjussa on nämä nettideittailun ongelmat tulleet jo esille. Mä olen 40 nainen ja mulla oli hymyilevä kuva. Sain tosi paljon viestejä vanhoilta miehiltä susirajoilta, nuorilta Milfin metsästäjiltä ja kaiken maailman seksin tarjoojilta. Siihen puutuu.
Useamman tavismiehen kanssa kirjoittelin ja kävin joskus kahvillakin. Jos ei yhtään innostanut ilmoitin kohteliaasti ei kiitos. Mutta kyllä tavismiehissäkin oli niitä jotka laiskasti jotain vastailivat yhdellä lauseella. No sellaisesta viestittelystä lopppuu ideat äikä äkkiä. Mun mielenkiintoni herätti yleensä hyvin kirjoitettu profilliteksti. Varsinkin sellainen joka sai hymyilemään.
Kyllä mä tiedän aika tarkkaan mitä elämältäni haluan ja millainen parisuhde mulle toimii. Sen verran on elämä opettanut ja olen pohtinut mitkä asiat tekee mut onnelliseksi. Vakituinen työ, oma koti ja lapsen koulu ja kaverit kyllä asettavat rajoituksia muualle muuttamiseen. Mutta ei se siltä tarkoita etteikö mun elämässäni olis tilaa sitoutuneelle parisuhteelle ja yhteiselle elämälle. Pitäis vaan osua kohdille mies jolla samanlaiset arvot, elämän katsomus, haluaa samantyyppisiä juttuja ja ne kuuluisat kemiatkin vielä kohtaisi.
Nyt olen taas sinkku koska en halunnut jatkaa suhdetta josta en saanut sitä mitä koin tarvitsevani
Tällä hetkellä en nettideittaile, en koe olevani vielä valmis siihen rumbaan.
Sanotaan että me, jotka ollaan jo toisella kierroksella varmaan tiedetään aika hyvin mitä ei ainkaan haluta.
Itse olen "kotileikkini" leikkinyt enkä enää siihen alkaisi -asumaan toisen kanssa. Kun on pitkään asunut yksin, ne omat kuviot on luotu eikä niistä paljon halua joustaa. On oma koti, mökki, auto, aikuiset lapset ja hyvä työpaikka kauempana, työmatkat nappaa jo pari, kolme tuntia arkipäivistä. Ehkä se on sitten rusinat pullasta -meininki mutta entä jos löytyisi se vastakappale, jolle myös riittää pari arki-iltaa viikossa, viikonloput ja lomat yhdessä. Omat (ehkä yhteisetkin?) harrastukset ja kaverit, joita ei unohdeta parisuhteessakaan.
Parisuhteesta hakee vain sitä mukavaa kaveria, jonka kanssa voi matkustella ja lähteä fillariretkelle illalla, harrastaa seksiä ja kokkailla, mokkeillä välillä. Sellaista mukavan leppoisaa aina kun aikataulut kävyät hyvin yksiin. Ja aina pitää olla jotain kivaa eli suhteesta pitää saada enegiaa, ei päinvastoin,
MIllään ulkonäöllä ei ole juurikaan väliä (no hampaat pitää olla suussa ja sitä rataa) , sitävastoin yhteinen huumori kantaa pitkälle.
-------------
.