Taitaa viimasuojakauppiailla mennä huonosti, kun moisen turhakkeen tarpeellisuutta pitää erikseen markkinoida.
Autossa on termostaatti, joka ohjaa jäähdytysnestettä jäähdyttimen kennolle tarpeen mukaan. Peittämällä kennon varmistaa ainakin moottorin ylikuumenemisen ja onnistuessaan pääsee tekemään kansiremonttia.
Autossa on termostaatti, joka ohjaa jäähdytysnestettä jäähdyttimen kennolle tarpeen mukaan. Peittämällä kennon varmistaa ainakin moottorin ylikuumenemisen ja onnistuessaan pääsee tekemään kansiremonttia.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Niin termostaattihan on tosiaankin sitä varten että se säätelee moottorin lämpötilaa lisäämällä tai vähentämällä nestekiertoa. Oli sitten viimasuoja tai ei.
Ei ole kaikille ihan mennyt perilli, mikä viimasuojan merkitys on. Nykymoottoreiden hyötysuhde on sen verran korkea, ettei hukkalämpöä paljon synny. Kun viima huuhtelee kylmällä sitten moottoritilaa, niin moottori ei välttämättä saavuta edes normaalia käyntilämpötilaa, varsinkaan diesel.
Ei tässä termostaatilla ole mitään virkaa kun se pysyy koko ajan kiinni, eikä vesi kierrä edes jäähdyttimen kautta. Termostaatti avautuu vasta kun moottorin lämpötila nousee normaaliin ja jos pyrkii yli, tällöin myös flekti käynnistyy ja jäähdytys kyllä toimii ihan moottoritilassa olevalla kylmällä ilmalla tarvitsematta säleikön läpi tulevaa pakkasviimaa.
Ei viimasuojalla jäähdytintä suojata vaan moottoritilaa turhalta jäähdyttävältä viimalta. Paras paikka on säleikön ulkopuolella.
No sinulle ei senkään vertaa, termostaatti hoitaa lämmönsäädön oli viimasuojaa tai ei, etkö ymmärrä.
Lämmöt kyllä nousee nopeammin viimasuojalla, aikanaan sitten ilman viimasuojaa.
Sitten termari astuu peliin kun lämmöt on tarpeeksi korkealla.
No tuota en ymmärrä, miten termostaatti hoitaa lämmönsäädön silloin kun pakkasella moottorin lämpömittari näyttää max 40 astetta ihan ajomatkasta riippumatta jos viimasuojaa ei ole.
Viimasuojallakin kestää n15 km, ennen kuin mittari nousee 90 asteen normaalilämpötilaan, josta kylläkin välillä vaeltelee alemmaksikin.
Ei tuossa ilman viimasuojaa termostaatilla ole mitään roolia kun moottori käy alilämpöisenä, eikä jäähdytystä tarvita.
Tämä on monessa dieselissä normaali ilmiö.
Mutta kerro sinä miten termostaatti hoitaa lämmön säädön ilman viimasuojaa kun moottorin lämpö ei nouse koskaan normaaliin käyntilämpötilaan?
Ehkäpä nimimerkki "typer..." eikun "thermostat" on keksinyt jäähdytysnestettä lämmittävän termostaatin.
Ovat jäänne ajalta jolloin ei ollut kunnon termostaatteja ja hihna pyöritti kokoajan tuuletinta. Nyt ei tuuletin pyöri kuin kesällä tyhjäkäynnillä
Termostaatti myös pysäyttää moottoritilaan virtaavan -30 asteisen ilman tulon. Jaa ei vai?
Viimasuojan voi tehdä itse. Vain tosi yksinkertainen ajaa talvella ilman sitä.
Kannattaisi vähän sitä omaa järkeä käyttää ennenkuin alkaa täällä ulostamaan omaa tuotettaan. Pitäisi se edes jäähdytysjärjestelmä opetella ennenkuin tuollaista tänne suoltaa.
Jossain on oikein automaattiset viimasuojat?
Juuri niin. Olen ajanut nykyisellä autollani -45:n asteen pakkasessa ja hyvin tarkeni. Myönnettäköön, että lämpömittarin neula ei noussut enää aivan normaaliin.
Sen vuoksi autoille suoritetaan talvitestejä, että niillä voi ajaa myös talvella. Jos jäähdyttimen kenno pitäisi suojata viimalta, niin kyllä autotehdas olisi sen suojannut jo valmiiksi.
Monille voi tulla yllätyksenä, että moottori tarvitsee jäähdytystä myös talvellakin. Toki jokainen saa rikkoa moottorinsa kuten haluaa, mutta siinä vaiheessa ei kannata ainakaan syyllistää valmistajaa, jos moottori hajoaa estämällä jäähdytysjärjestelmän toiminta.
Kyllä se moottori saa sitä jäähdytystä, vaikka viimasuoja onkin, kunhan ei laita mitään pahvia syyläriin kiinni vaan varmistaa, että se on reilusti irti siitä, eikä ajoviiman vaikutuksesta pääse syyläriin painumaan kiinni ja varmin tapa on laittaa se maskin eteen, niin jää riittävästi rakoa mistä saa jäähdytyksen ja flektihän tai vapaatuuletin siellä pyörähtää käyntiin, jos tarvii puhallinta avuksi..
Tuosta viimasuojasta on muutakin hyötyä, kuin moottorin nopea lämpiäminen ja samalla sisätilojen nopeampi lämpiäminen, kun se auto seisoo kauppareisulla niin se ei jäähdy niin nopeasti ja konehuoneessa pysyy myös akku lämpöisenä, jolloin se myös ottaa paremmin virtaa vastaan, kun lähtee taas ajamaan
"Juuri niin. Olen ajanut nykyisellä autollani -45:n asteen pakkasessa ja hyvin tarkeni. Myönnettäköön, että lämpömittarin neula ei noussut enää aivan normaaliin."
Eli siis moottori kävi liian kylmänä ja siksi moni valmistaja suosittelee viimasuojaa käytettävän talvella (tieto löytyy yleensä ohjekirjasta tai muuten huollon yhteydessäkin voivat asiasta mainita)
Monille voi myös tulla yllätyksenä että viimasuoja ei estä jäähdyttimen toimintaa, se vain alentaa sen tehoa kun ilma ei virtaa kennon läpi.
Ei jäähdytintä tarvitse suojata ajoviimalta (tiesuolalta suolaaminen sen sijaan ei ole paha juttu) mutta moottorin kyljen, öljypohjan ja huohotusletkujen suojaaminen on kovalla pakkasella ihan fiksua.
Jotkut autotehtaat kyllä asentavat parempiin malleihinsa sähkökäyttöisiä kaihtimia konehuoneen jäähtymistä estämään. Renkaiden kausivaihdon aikaan asennettava ja poistettava irtosuojakin kyllä ajaisi saman asian, mutta kun autonkäyttäjiltä ei nykyään ole enää lupa odottaa minkäänlaista käsitystä tekniikasta niin puolet noista suojista olisi kumminkin paikallaan vielä juhannuksenakin.
Eiköhän moottori ollut kuitenkin käyntilämmöissään, koska ei se lämpömittari montaa piirua alempana ollut. Sen verran kuitenkin, että siihen kiinnitti huomion. -40:ssä viisari oli vielä tavallisessa paikassaan. Termostaatti on muistaakseni 87 asteinen.
Lämmityslaitettakaan ei muuten tarvinnut pitää täysillä. Marssivauhti oli talvirajoitettua 80 km/h.
Auton käynnistäminen oli kyllä niissä oloissa karun kuuloista puuhaa ja kotvasen aikaa sai ajella, ennen kuin ohjaamo saavutti normaalin lämpötilansa.. renkaatkin olivat aluksi aika kulmikkaat.
tuskin oli normaalilämpöinen puhumattakaan öljyjen lämpötilasta!, Joihinkin autoihin vielä saa 92C termostaatin 88C tai 86 asteisen tilalle ja noita vaihtaneena kyllä se viisari nousee enemmän, kuin muutaman piirun ja myös lämmityslaitteen ilma muuttuu sormiapolttavaksi kovemmillakin pakkasilla..
Kokeileppas joskus huviksesi -30c pakkasella suoraan esim. 100km ajosta lohkon kylkeä etupuolelta, niin huomaat, että se lohko on kylmä ajoviiman jäljiltä ja takapuolelta se on kuuma. Tuon, kun tajuaa niin tietää myös, että se kylmyys rasittaa konetta, koska lämpö ei jakaudu tasan ja lämpölaajeneminenkin on epätasaista ja viimasuojalla tuota voi vähentää
Sälekaihdin oli Moskvits Skandinaviassa jäähdyttimen edessä jo 1960. Kojelaudassa oli komea kromattu T-kahva , mistä kaihdinta sai säätää.
Se oli talvella hyvinkin tarpeellinen ja auttoi saamaan auton moottorin nopeasti sellaiseen lämpötilaan, että öljy voiteli hyvin ja matkustamoon saatiin lämpöä.
Siinä vaiheessa saattoi jo kaihdinta hieman raottaakin.
Tuolloin oli tietysti autoissa myös Choke eli rikastinvipu, jolla avitettiin käyntiin lähtöä seosta rikastamalla. Pienen ajomatkan tai hetken paikallaan käyttämisen jälkeen rikastimen voi asteittain sulkea. Ja automatka jatkui leppoisasti
radiota kuunnellen.
Ei sitä kennoa suojata viimalta vaan moottorilohko. Ja jos autotehtaat suunnittelisivat autonsa meikäläisiin oloihin niin dieselautokaan ei tarvitsisi lisälämmittimiä.
Minkälaisia lisälämmittimiä tarkoitat?
Useat valmistajat testaavat automallejaan talviolosuhteissa. Diesel-autoista löytyykin sen vuoksi monesti jo vakiovarusteena joko sähköllä tai polttoaineella toimiva ylimääräinen lämmitysjärjestelmä, jota bensa-autoissa ei tarvita.
Jos autoon on jo tehtaalla asennettu em.järjestelmät, niin aika hankala niihin on enää muita lämmittimiä lisätä.
Mikäli ikkunat pysyvät sulana, niin silloin lämmityslaite on riittävän tehokas. Vaatetusta voi aina lisätä, jos ohjaamo tuntuu muuten liian viileältä.
Lämmityslaitteella saadaan hyödyksi vain osa moottorin hukkalämmöstä. Paljon menee haaskuun pakokaasuissa ja moottorin ulkokuoren läpi. Ne kun saataisiin talteen niin tarkenisi dieselissäkin ilman lisälämmittimiä.
Warburgissa oli sisältä suljettava säleikkö 1
Ei moottori tuosta mitään ylikuumene, kunhan muistaa ottaa pois ennen kevätkelejä. Autolla pärjää 40 asteen lämpötiloissakin, niin eipä siinä pieni viimasuoja paljoa haittaa. Sen verran pitää tietysti katsoa, ettei ihan koko keulaa peitä, ainakaan paremmissa autoissa, joissa pohjassa on sen verran paljon muovia, ettei sieltä pääse ilmaa ottamaan.
Nykyisessä autossa lämmöt nousevat -20 asteen lämpötiloilla melkein normaalille tasolle ilman viimasuojaa. Toki kulutus kasvaa, kun lisälämmitin huutaa... Ja kestäähän se lämpeneminen muutenkin vähän kauemmin. Onneksi sisätiloihin pukkaa lähdöstä lähtien lämmintä (kiitos taas lisälämmittimen), mutta...
Kyllä minä taidan sen viimasuojan taas tuohon taiteilla. Sopivasta materiaalista leikataan ja muutamalla nippusiteellä kiinni. Hyvä tulee. Vappuna sitten pois.
Pistä samantien korviisi viimasuojat ettei vintillä mene "rojut" sekaisin.
oli "yksintein" kokemuksen tuomaa tietoa
Jospahan lukisit tuolta artikkelin näistä viimasuojista: http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288643376925.html
Vähentää polttoaineen kulutustakin jopa 5%.
Kylmällä moottorilla ajavien kannattaa muistaa moottorin kuluvan neljä kertaa enemmän normaalilämpöiseen verrattuna. Kuumana käyvän moottorin vastaavasti kuluessa kaksi kertaa enemmän.
Kai jokainen on kokenut senkin, kuinka kuuma normaalilämpöinen moottori kulkee paremmin kuin kylmä moottori. Nokeentumisesta ja vastaavasta ei kannattane enempää mainita.
Huomaattehan, kun autolla kesällä voi ajaa 40 asteen lämmössä, niin talvella -20 asteen pakkasella autosta otetaan lämmityslaitteella lämpö sisätiloihin. Eivät pakkaset rajoitu -20 asteen lämpötiloihin ja sitten on otettava huomioon matkan pituus ja kuormitus joka moottoriin kohdistuu. Esimerkiksi vedetäänkö perässä hevosta vai kuljetaanko tyhjällä autolla.
Viiman viilentävää vaikutusta liioitellaan. Ensinnäkin puskuri, etusäleikkö, jäähdytin ja jäähdyttimen tuuletin pilkkoo sitä ilmavirtausta ettei se enää ole läheskään niin kova kuin auton ulkopuolella. Moottoritilassa voidaan puhua korkeintaan ilmapyörteistä joiden nopeus ei ole lähelläkään ajonopeutta. Lisäksi useimmissa autoissa on tulikuuma pakosarja mooottorin edessa ja se on siellä ihan syystä. Ei vaikuta moottorin lämpötilaan kun kylmä ilma osuu pakosarjaan.
Hyötysuhdekaan ei ole nykyautoissa mikään mullistava, bensoissa noin 35% ja dieselissä 40%. Eli pienemmissäkin autoissa jää helposti 60kW lämmitystehoa jotka siis ovat kitkan ja pakokaasujen muodossa. Tuolla lämmitysteholla lämmittää jo talonkin joten aika outua jos ei riittäisi pitämään moottoria lämpimänä vaikkei ihan kaikki tuosta kitkasta olekaan moottorissa.
Kyllä se termostaatti on hajalla suurimmissa osassa tapauksissa missä käytetään viimasuojaa. Oma autoni lämpenee täyteen käyntilämpötilaan alle 10min vaikka käynnistää täysin kylmänä -20 pakkasessa, tämä siis ehjällä termostaatilla.
1. ja se auto oli?
2. laita pää ulos ikkunasta 80km/h ja 20 pakkasta. -lliioitellaako vielä?
Olet oikeassa, että noilla hukkakilowateilla pitäisi auton lämmetä. -ongelma on vain siinä, että autoihin ei ole suunniteltu mitään ylimääräisiä lämmöntalteenottoja......
Aika hassu auto sulla jos moottori on kiinnitettynä johkin ikkunan ulkopuolelle. Tuota nimenomaan yritin selittää että auton ulkopuolella on vähän eri olosuhteet kun puskurin, säleikköjen, jäähdyttimen ja tulikuuman pakosarjan takana.
Tietenkin suuri osa hukkalämmöstä menee pakokaasujen mukana mutta kyllä sinä ehtii iso osa siirtyä lohkoon mistä se leviää jäähdytydnesteeseen jne. Ei sieltä pakoputkesta oikein 60kW teholla tule lämpöä... Suurin pointti on vanhojen ja nykyautojen välinen hyötysuhde, ei täs 20v aikana ole kuin jotain 5% luokkaa parantunut, eli en paljon usko että sen takia eivät pysyisi uudet lämpiminä.
-ei se ole mikään uskon asia.
Oman D4-D ei lämmöt ei nouse yhtikäs mihinkään 10min ajolla ja tyhjäkäynnillä jo täysilämpöisen moottorin lämpö laskee liikennevaloissa, jos lämpöä otetaan kunnolla matkustamoon. -siksi valmistaja on huomioinut asiaa ja polltoainelämmitin on vakiona.
-joku fysiikkamies voisi laskea sinulle, paljonko 25m/s tuuli tehostaa pakkasilman jäähdyttävyyttä. -vaikka siellä on puskuria ja härpäkettä edessä, niin ilma menee moottorille syylärin läpi ja hidastaa lohkon lämpiämistä.
http://www.nws.noaa.gov/om/windchill/
-45 astetta tuntuu 80 km/h vauhdissa -74 asteiselta.
Ei tarvi monimutkaista fysiikkaa . Laittaa vaan tuulen sekuntimetrit suoraan asteiden päälle ja pyöristää vielä loppusumman ylöspäin 5:den tai 10 kohdalle.
10 m/s = 36 km/t eli talvirajoituksilla mennään ainakin 20 m/s ja motarilla 30 m/s.
Tämän kun laitat pakkasen päälle, niin kylmävaikutus onkin jo 40-50 asteen luokkaa eli melkoisen kova keli sanoisin. Kyllä konetilaa kannattaa suojata, niin koneen ja samalla sisätilojenkin lämpeneminen nopeutuu selkeästi.
Bensa-automaatissa ei mulla ole paljoa eroja, mutta kun on paljon lyhyttä ajoa, niin ehtii suojan kanssa nousta jäänhdytysneste kuitenkin normaalilukemille.
Dieselissä pidän viimalta suojausta jo hyvin tärkeänä Suomen olosuhteissa.
Volkkareissahan tilanne on totaalisen toivoton, oli viimasuojaa tai ei.
> Eli pienemmissäkin autoissa jää helposti 60kW lämmitystehoa jotka siis ovat kitkan ja pakokaasujen muodossa
No huhhuh. Jos nyt leikitään, että hyötysuhde olisi 35 % ja kaikki tuon yli menevä olisi otettavissa lämpönä talteen, niin 60 kW lämpöteho edellyttäisi, että bensaa poltetaan "kattilassa" 92,3 kW teholla eli reilut 10 l/h = 12,8 l/100 km, kun ajetaan 80 km/h.
Eli laskelman lähtökohtana käytetty kulutus on yli tuplat todelliseen verrattuna. Lisäksi, jos ajatellaan nykyautojen ongelmia, niin niissä ei ole pakkokaasujen lämmön talteenottoa (häviö luokkaa 35 %) + osa lämmöstä karkaa myös moottorin ulkopinnalta. Kun vaihdetaan paremmat lähtöarvot, esim. kulutus 4,8 l/h (6 l/100 km) @ 80 km/h ja vain 1/3 -osa polttoaineen energiasta siirtyy jäähdytysnesteeseen, niin tulokseksi tulee 14 kW. Tämäkin on enemmän kuin mitä matkustamon lämmitykseen tarvitaan, muttei ihan tolkuttomasti paljon enemmän. Eli ylimääräinen lämpö ja vähän enemmänkin on helppoa hukata (kierto ilmanpoistoreikien/paisuntasäiliön yms. kautta).
Ja aina vaan pahemmaksi menee, kun siirrytään kaupunkiajoon. Keskinopeus 30 km/h ja kulutus 8 l/100 km -> bensaa poltetaan 2,4 l/h eli periaatteessa 22 kW teholla. Tästä kolmannes talteen -> reilut 7 kW... Lämmityslaite tarvii kovalla pakkasella 5 kW, täysillä huudetettaessa ehkä enemmänkin, joten melko lailla kaikki moottorilohkossa syntyvä lämpö pitäisi saada siirrettyä lämmityslaitteen kennolle. Tässä välissä ei tarvi olla isoakaan ”vuotoa”, niin lämmöstä tulee pula. Esim. jos jäähdyttimen kautta pääsee kiertämään vaivainen kahvikupillinen (1,25 dl) vettä minuutissa, tätä kautta hukkuu 1 kW lämpöteho taivaan tuuliin!
Juu, em. kulutukset ovat lämpimän koneen kulutuksia. Kylmä kone vie toki enemmän, mutta tämä ei tarkoita, että lämpöä olisi huimasti paremmin tarjolla sisälle. Koska 1) osa polttoaineesta jää palamatta (hiilivety&hiukkaspäästöt) tai palaa vasta katalysaattorissa ja 2) lämpöenergiaa sitoutuu jäähdytysnesteen ja sylinterilohkon lämpötilan nostoon. Kyllä uusimmilla bensakoneillakin on jo vaivoinaan dieseleistä tutut ilmiöt eli ei tahdo hitaassa körättelyssä lämmetä ja/tai lämpötila laskee liikennevaloissa seistessä.
Ja mitä tekemistä tuolla moottoritilan sisällä tulikuuman pakosarjan takan olevan moottorin kanssa? Ei mitään.
"tyhjäkäynnillä jo täysilämpöisen moottorin lämpö laskee liikennevaloissa, jos lämpöä otetaan kunnolla matkustamoon"
Selvä merkki hajonneesta termostaatista, itsellä korjaantui tuo täysin sama ongelma vaihtamalla termostaatti uuteen.
Sen verran on, että ohjaamoon tarvitaan aika paljon enemmän moottorin hukkalämpöä. Tuulilasi on aika huono lämmöneriste.
Itsellä kun oli termari rikki, ei se lämmennyt ajossakaan yli 50 asteen. Kunnon pakkasilla siis. Termarin vaihdon jälkeen lämmöt nousivat jo 80 asteen hujakoille kun ajeli moottoritiellä. Viimasuojan laiton jälkeen normaali 90 astetta saavutettiin ja paljon nopeammin kuin ennen laittoa. Eikä siitä ole haittakaan, kun ottaa kesäksi pois.
Siis: miksei?
Uudessa autossa?
Älä ole naurettava......
Tuntuu ihmisestä miltä tuntuu, mutta autolle se on eri asia. Jos tienvarrella paikoillaan oleva näyttötaulu näyttää -20 astetta niin 120km/h tunnissa näyttää asteen tarkkuudella samaa.
Aargh... pitäisi aina lukea kirjoittamansa kertaalleen ennen kuin painaa lähetä. Siis auton mittarini näyttää asteen tarkkuudella samaa kuin lämpötilaa kuin paikoillaan tienvarressa oleva näyttötaulu. Ajonopeudesta riippumatta.
Miun soliferissa on ajoviimajäähytteinen sylinteri. Eli kaippa se ilima kuitennin jäähyttää vaikkei auto sitä tunne?
Et oo vissiin penaalin terävin kynä.
Auton ollessa paikallaan, avaa ikkuna ja pidä kättäsi ulkona. Sitten aja vaikka 100km/h ja pidä kättäsi ulkona. Se 15 asteen pakkanen poistaa lämpöä hieman eri tahtiin kun on viimaa.
Tietokoneen prosessorissa poistetaan lämpöä juurikin viimalla. Vai väitätkö että vuosikymmenet on turhaan ollut se tuuletin siinä prossun päällä?
-ei nämä oletettavasti Juniorit ymmärrä lämpötekniikan päälle yhtään mitään......he menevät vain enemmän sekaisin, kun niille yrittää ihmisläheisiä esimerkkejä esittää.....
-mutta tottakai kaveri on oikeassa, että ei siellä konehuoneessa ole -70 astetta :-)
Jos syylärin eteen laittaa viimasuojan, alkaa vanha syyläri vuotamaan koska kennon eri kohtien välille tulee suuret lämpötilaerot. Jos moottori ei lämpene talvella normaalilämpöön pakkasista huolimatta, on vikaa termostaatissa (tai termostaateissa) tai sitten auton suunnittelussa.
Diiseleihin sanomalehti viimasuojaksi ja karvalkki lämmikeeksi, jo ostaessa? Turkki ostettava itse!
Monesta autosta on öljyt tullut, kun huohotin on jäätynyt. Maskinsuojalla ei olisi.
Minkä kauppiaiden? Laitan joka talvi ihan ilmaista pahvia keulaan niin nykydieseli lämpenee paljon nopeammin. Tuon nyt tietää jokainen vähänkään pitempään autoillut. Mahtaako sulla provopellellä olla vielä edes autoa? Ihme ääliöitä täälläkin jankkaa termostaateista, hah mikä spede.... tainnu oma vintti jo jäätyä.
Sitten kun se pahvi irtoaa ajoviimasta ja pyörähtää kätevästi pakosarjan päälle polttaen lopulta koko auton, niin matkustamon väki ihmettelee tienlaidassa pakkasessa hytisten, että kannattiko?
Rumiahan nuo autoihin kuulumattomat riekaleet ovat. Pohjoisen olosuhteisiin suunnitelluissa autoissa ei lisähäriläitä tarvita.
Idiootti vänkääjä, hahahah... Pohjoisen automarkkinat on niin pienet että niihin ei erikseen autoja suunnitella. Ja kova saa viima olla jos etusäleikön läpi sen pahvin painaa... Et viittis paljastaa tyhmyyttäs kaikille, urpo.
Et näköjään tiedä mitään aerodynamiikasta. Suojaamaton moottoritila on alhaalta avonainen ja patopaineesta johtuen kaikki irtoroskat lentävät sinne.
Dieseleitä ei pitäisi tuoda Kravun kääntöpiirin pohjoispuolelle.
Sinä et tiedä mitään autoista, useimmissa nykydieseleissä konehuone on alhaalta täysin suojattu, niin minullakin. Mene leikkimään siitä pentu...
Opettele lukemaan. Useimmissa kaikissa. Ei irtopahvien tarvitse lentää kuin niihin suojaamattomiin. Voihan pahvi lentää jonkun toisen auton katalysaattorin päälle ja tappaa siten täysin viattomiakin.
Teeseitse -"suojat" ovatkin pahimmillaan hengenvaarallisia. Kun tulipalo sattuu vaikkapa tunnelissa, niin silloin ovat vitsit vähissä. Sveitsin onnettomuuden kaltainen tapahtumaketju voi syntyä irronneesta viimasuojasta. http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/sveitsissa-tuhoisa-tunnelipalo/125227/
Auttaisko tuo vähän näille uusavuttomille vänkääjille. http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288643376925.html
Iltasanomat, tuo faktan tietoväylä!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12000541
Lukekaa tuon palstan loppuosa ja tulkaa järkiinne, alkuosa on täyttä puppua.
Miksi siihen pitäisi jotain viimasuojia erikseen asennella,eikös lähes kaikissa nykyautoissa ole automaattisesti toimiva säleikkö?
Ei ole. Se on kallis. Jopa BMW jätti uusimmasta 3-sarjas viimasuojan pois koska kustannuksia piti alentaa. Niinpä uusi 3-sarjalainen ei maantiellä meinaa lämmetä ollenkaan kun taas 5-sarjalainen lämpiä lyhyelläkin maantie/motari ajolla normaalilämpöiseksi. 25km työmatkalla (puolen 100kmk/h motaria) ei uusi 3-sarjlainen saavuta normaallämpöä edes nollakelillä. 5-sarjalainen saavuttaa sen puolessa välissä matkaa jopa -10 pakkasella.
Aika suuri vaikutus viimasuojalla. Autoissa sama kone ja vaihteisto. kesäkelin kulutuksissa vain hyvin pieni ero eli vastukset melkein samat.
Kilpailu on niin kovaa että joka kohdassa pitää säästää jos vain suinkin voi.
Varsinaisia neropatteja täällä kun sanoo ettei viimasuojalla ole mitään merkitystä. Esim. jossain Fordissa ja Bemarissa on automaattinen viimasuoja etusäleikössä. Menkää nyt sanomaan noiden firmojen insinörteille ettei viimalta suojaamisella ole mitään merkitystä. =D
Tässä nyt mittaustulos, VS = viimauoja.
http://lh4.ggpht.com/_uk8ZCsw3Vv0/TPExea4F4hI/AAAAAAAAARo/aJaJ7qOml6o/Golf_kaavio.gif
Luulis nyt kalliimmissakin autoissa olevan automaattinen viimasuoja joka löytyy uudesta renault cliostakin.
60-luvun Skoda Octaviassa oli riimulla säädettävä "rullakaihdin" syylärin edessä. Että ei mikään uusi keksintö ;-) Tarpeellinen kuitenkin.
Joissakin autoissa esim: Ford on aktiivinen etusäleikkö. Etuna on talvella ettei tarvitse "viimasuojia" koska se sulkeutuu ja avautuu tarvittaessa automaattisesti. Kone lämpiää nopeammin ja pysyy optimi lämmöissä. Tämä vähentää myös ilmanvastusta koska ilma ei pääse pyörteilemään moottoritilaan.
Kesälläkin se on useasti kiinni sekä sulkeutuu myös sateella (Yhteys sadesensoriin)
Kivasti pysyy konehuoneen alaosat puhtaana jäähdyttimet yms., kun kura ja loska ei lennä suoraan maskista sisälle.
Ja tehtaan alkup. talvisuoja istuu nätisti paikoillaan lämmintä piisaa !
Alkup. talvisuoja? Minkä merkkisessä sellainen tulee vakiona? Tietääpähän vältellä täkäläisiin olosuhteisiin sopimattomia automerkkejä.
Miksi? Jäähdytätkö kotona kiuastakin puhaltamalla ulkoa kylmää viimaa kiukaalle?
Normisti pärjäisi 6 kw kiukaalla, mutta nyt tarvii viiman takia olla taloyhtiön 16 kw kiuas.
Ei se auton teho muutu mihinkään oli siellä lisäläpäreitä eli ei.
Polttoainettakaan ei kulu yhtään enempää, koska lämmityslaitteen teho riittää talvikäyttöön suunnitellussa autossa muutenkin.
Lämmitysöljyllä (yllätys?) liikkuvissa vankkureissa turvaudutaan joskus lämmitysöljyllä toimiviin lämmittimiin, kuten esim. Webasto. Sellaisen käyttö nostaa kyllä kulutusta, mutta sellaisen tarve on myös merkki huonosta talvisuunnittelusta.
”Polttoainettakaan ei kulu yhtään enempää, koska lämmityslaitteen teho riittää talvikäyttöön” Jos jonkun järjenjuoksu on tällä tasolla, ei sille kannata järkevää edes yrittää selittää, kun kerran on läpät silmillä ja katajatapit korvissa.
Niinpä. Yksi hölmöläinen alkaa jo lämmittämään saunaa., kun ei keksi enää mitään aiheeseen liittyvää.
Jos polttomoottorin hyötysuhde on 30%, niin on aivan sama mitä lämmöksi jäävällä 70%:lla tekee. Polttoainetta kuluu tasan sama määrä kierrättääkö lämpöä kabiiniin vai syylärille.
Vaikkapa BMW - siinä on useissa malleissa autommaattinen maskisuoja vakiona jo tehtaalta asennettuna. Kannattaa siis välttää sellaisia. Ja varmuuden vuoksi voit repiä autostasi talveksi vaikkapa maskin aukkoja isommaksi jotta moottoritila tuulettu kunnolla ja termostaatti pääsee oikein kunnolla työhönsä. Mieluiten koko etuosa auki autosta, että toimii oikein kunnolla se termari. Parasta on kovalla pakkasella jos moottorin etupuoli on vain haalea ja takaosa polttavan kuuma termostaatin hoitamana. Kannattaa samalla järjestää moottoritilassa tehostettu kylmän pakkasilman puhallus myös akulle se varmistaa sen ettei se vain lataudu liikaa.
Yksi vaihtoehto on käyttää sellaista autoa, johon ei tarvitse askarrella teeseitsepirkkapurkka -patentteja.
Mitä vähemmillä muutostöillä auto toimii talvella, sitä paremmin se on suunniteltu talvikäyttöön.
Jokainen saa toki hankaloittaa elämäänsä juuri sen verran mitä näkee tarpeelliseksi.
Autovalinnan voi tehdä niin monella tavalla...
Ja termostaatti suojaa myös jäähdytinkennoja suolapaŝkalta, joten muoviläpyskät ovat ihan turhia.
Termostaatti on näköjään hirttänyt kiinni niin, että aivonesteet on kiehuneet pihalle.
Takavuosina laitettiin vanhoihin autoihin 86 termarin sijaan 92-asteinen, niin pakkasellakin tuli lyhyen ajon jälkeen suulakkeista tulikuumaa ilmaa, mikä lämmiti ohjaamon ja vei lattialta kosteuden mennessään. Noissa vanhoissa termareissa oli toki joku 3-4 mm:n reikä, eli vesi ja ilmakuplat pääsivät kuitenkin hiljakseen kulkeutumaan eteenpäin vaikka termari oli kylmänä kiinni.
En tiedä minkälaisia nykyautojen termarit ovat, mutta lämmintä ei saa kabiiniin koko työmatkan aikana ellei se ole pitenpi kuin 20 km. Volkkareilla pitää pörrätä ainakin 30 kilsaa, että on edes siedettävä lämpö.
miten tuo 86 > 92 termari nopeuttaa jäähdytinnesteen lämpeämistä?
Jäähyneste ei kierrä silloin jäähdyttimen kautta
Eihän se kierrä kylmällä moottorilla 86 termostaatillakaan jäähdyttimen kautta.
Eli ei se moottori lämpene yhtään nopeammin vaikka olis 150 asteinen termostaatti.
Uudemmat autot, varsinkin dieselit tuottaa tosi vähän hukkalämpöä.. mulla ei edes lämpömittari värähdä 20km jälkeen tälläin 10 asteen pakkasilla.. tosin sitku pääsee motarille niin lämpöä rupee tulemaan
Ei aivan... lämpöä se dieselmoottori kyllä tuottaa, mutta jossain autoissa lämmöntalteenottoon ei ole panostettu.
Moottori ei lämpene nopeammin, mutta sisätilat lämpenevät, koska lämmityslaitteenkennolle kiertää kuumempaa jäähdytysnestettä.
Jos moottorin haluaa mahdollisimman nopeasti lämpimäksi, niin sitä pitää kuormittaa mahdollisimman paljon ja lisäksi lämmityslaite kytkeä puhaltamaan kylmää.
Miten se moottorin lämpömittari ei suostu nousemaan 40-60 astetta korkeammalle vaikka kuinka pitkälle ajaisi, jos se sitä lämpöä tuottaa.
Mistä sitä lämpöä pitäisi talteen ottaa ja mihin ohjata, että moottorin käyntilämpötila nousisi normaalille 90 asteen tasolle?
Jos sitä moottorin hukkalämpöä ei johdeta tehokkaasti jäähdytysnesteeseen niin ei se lämpömittari kovin nopeasti nouse.
Niin ja se termari kannattaa olla kunnossa jottei kennon kautta pääse neste kiertämään, ennen kuin moottori on n.90 asteessa.
Johan keksit! Mihin se moottorin hukkalämpö johdetaan jos ei jäähdytysnesteeseen, ja miten se tapahtuu?
Nyt puhutaan nestejäähdytteisistä moottoreista!
> Uudemmat autot, varsinkin dieselit tuottaa tosi vähän hukkalämpöä.. mulla ei edes lämpömittari värähdä 20km jälkeen tälläin 10 asteen pakkasilla.. tosin sitku pääsee motarille niin lämpöä rupee tulemaan
Olen käyttänyt sellaista konstia, että ajelen lämmityskäytön aikana pykälää pienemmällä vaihteella eli moottori pyörii noin 2500...3000 1/min. Lämpöä tulee noin 50 % lyhyemmässä ajassa.
> Mistä sitä lämpöä pitäisi talteen ottaa
Dieselmoottorin lämmöstä menee noin kolmasosa pakokaasuun. Turbiinin jälkeenkin lämpötila lienee jossain 300 Celsius-asteen kieppeillä. Sieltä sitä lämpöä pitäisi ottaa. Toyotalla on muistaakseni pakokaasuboileri. Vaatii tietysti omanlaisensa säädön, jos ei tosiaan halua höyryä. Kai siinä on boilerin ohitusventtiili.
Alumiinin käyttö moottoreissa on pilannut talviautoilun. Alumiini johtaa hyvin lämpöä.
Hyvät uutiset ensin; lämpö siirtyy alumiinin välityksellä tehokkaasti jäähdytysnesteeseen.
Huonot uutiset; lämpökanavien pinta-ala on vain murto-osa moottorin ulkokuoren pinta-alasta.
Moottori jäähtyykin kylmällä ilmalla liikaa "ilmajäähdytyksellä", koska alumiini luovuttaa tehokkaasti lämmön moottoritilaan ja sitä kautta harakoille.
Vaihtomoottorit takaisin! Talveksi valurautainen ja kesäksi kevyempi vaihtoehto.
Kausien välillä olisi muuten aikaa rempata ja säätää toinen vuodenaikakone priimakuntoon. Autossa olisi siten aina hyväkuntoinen moottori!
"Johan keksit!"
Ai ihan keksin?? Sitä moottorin lämpöä tulee ulos esim pakoputkesta ja haihtuu pakosarjasta, sekä yleisesti joka puolelta moottoria Myös osa siirtyy siihen nesteeseen.
Kun ajat maantiellä niin se viima tehostaa sitä moottorin jäähtymistä samalla tavalla kuin tietokoneessa prosessorin jäähdytystä tehostaa puhallin.
Taitaa ketjun aloittajalla olla joku 60-70 luvun kiesi kun väittää että termostaatti hoitaa asian.
Nykyautoissa on termostaatin lisäksi useita antureita jotka vaikuttavat lämpiämiseen.
Jopa ulkolämpötilan tunnistusanturi vaikuttaa moottorinohjaukseen lämpötilan mukaan.
Ei pidä muuten peittää omilla maskipeitevirityksillä tämän anturin ulkoilmansaantia.
Näitä viimasuojia käytetään ja myydään nykysin todella paljon. Tässä tietoa viimasuojista ja mistä niitä saa lähes kaikkiin automerkkeihin:
http://www.motormarket.fi/verkkokauppa/maskisuojat-527?gclid=COGa79zMkrwCFUVf3godTxQAAA
http://tuneko.com/suomi/Viimasuoja-Maskisuoja-Maskipeitto-Maskipeite-Nokkapeitto.php
http://www.polarautovaruste.com/shop/product_details.php?p=1109#.UuAotvsyC0k
http://www.tarvikkeet.fi/tuotteet/autolampo/maskisuojat?gclid=COmD7bnOkrwCFYJP3gods2QAlA
http://autotarvike.palvelut.ilkka.fi/2012/02/06/nyt-viimasuoja-maskisuoja-maskipeitto-maskipeite-nokkapeitto-edullisesti-rengastien-autotarvikkeelta-hox-paljon-uutuuksia/
Ulkolämpötilan mittausanturi on monessa autossa ulkona olevan sivupeilin yhteydessä. Siihen ei silloin vaikuta moottoritilan lämpötila eikä myöskään maskisuojus. Mooottoritilassa olevat anturit taas mittaavat moottorin ja jäähdytysnesteen lämpötilaa. Kun viimasuoja / maskisuoja asennetaan auton jäähdytyssäleikön ulkopinnalle ko. merkkiin suunniteltuna versiona niin ongelmia ei synny. Tällöin ilma pääsee kiertämään edelleen vapaasti suojan takana jäähdyttimen ympärillä ja moottoritilassa. Omat pahviviritykset väärässä paikassa saattavat aiheuttaa ongelmia.
Omassa autossani tuo lämpötila anturi on syylärin ja maskin välimaastossa ja viimasuoja paikallaan tuo lämpömittari näyttää alhaisempia lukemia, kuin todellinen pakkanen, mutta ei vaikuta mitenkään auton toimintaan, ainoastaan polttoainetta kuluu selvästi vähemmän ja kaupunkiajossa huomaa tuon vaihdelaatikon öljynlauhduttimen olevan vähän lämmin, mutta maantiellä sekin on kylmä..
esim. tänään aamulla pakkasta-24c ja kaupunkiajossa näyttii -10c lukemaa, mutta maantiellä putosi sitten tuonne -18- -19c korville näyttämään, eikä tarvinut vebastoa huudattaa ollenkaan
Turhat viimasuojat = Katkeran miehen puhetta!
Joka ikiseen autoon mitä olen ostanut on tuo lämpenemisongelma korjaantunut vaihtamalla termostaatti uuteen. En usko ollenkaan että moottorit ovat niin huimasti kehittyneet viimeisen 20v aikan etteikö hukkalämpöä enää riittäisi. Ei se hyötysuhde ole uusissakaan edes 50% joten hukkalämpöä kyllä riittää. Toki ei ole talteenottojärjestelmää mutta HUOMATKAA ettei sitä ole myöskään vanhemmissa autoissa jotka lämpenevät nopeasti. Nykyautot tehdään osista jotka ostetaan mistä halvimmalla saadaan joten ei ihme jos uusissakin on termostaatit nopeasti hajalla.
Kun vielä 90 luvun alun auto lämpenee ilman lohkolämmitystä täysin kylmästä -20 asteen pakkasesta alle 10 minuutissa täyteen käyntilämpötilaan. Hitaammassa ajossa ehkä alle 15 minuutissa.
Ja mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ettei moottoritilassa kaikkien puskurien jäähdyttimien, tuulettimien ja tulikuuman pakosarjan takana ei ole samat olosuhteet kuin auton ulkopuolella? Ne tehtaan viimasuojatkin ovat lähinnä kulutuksen pienentämiseksi.
Kokeileppas huviksesi sitä lohkoa kädellä suoraan ajosta niin tiedät ennemmän, kuin luulet se lohko, kun on kyllmä käteen vaikka lämpömittari näyttää jotain muuta!
aika monessa autossa on myös tuo pakosarja on koneen takapuolella, vaikka ei se pakosarja etupuolellakaan mitään juuri lämmitä saati konetta, kun pakkasta on reilummin
Haittaako mitään, kun mulla on pakosarja oikealla puolella? Lohkon etupuolella on vain joitain siimapyöriä. Ei kait ne lämmöstä säikähdä?