Mietityttää taloudenhoitoasiat. Mies tienaa, vaimo työtön. Kauppaostokset täysin vaimon harteilla, josta syystä korvaukset ei riitä, Koskaan ei ole ollut näin tiukkaa, kuin nyt on. Korvaukset ei riitä koko kuukauden ruokaostoksiin, osa laskuistakin on maksettava. Kaapit ammottaa tyhjyyttään... mies ei ole tietääkseenkään, että kaupassakin voisi käydä...niin tai käyhän se, hakee jotain itselleen...
Onko joillain vastaavaa...eihän oikeesti kukaan voi olla niin tyhmä, ettei tajua, että se ruoka pitää ostaa kaupasta ja ne veskipaprut, hammastahnat, pyykkipulverit jne...
Kaiken lisäksi mies on kova syömään ja vaimo vastaavasti tosi pieniruokainen.
Tilanne käy erittäin ahdistavaksi ja piinaa yöunta...
taloudenhoito..
kynnysmattoko
33
547
Vastaukset
- Kova kovaa vastaan
Käy sinä syömässä kuukauden muualla ja jemmaa pas-kapaperi mieheltäs piiloon niin eiköhän ukkos ala heräämään tilanteeseen, että pitäis niitä tarvikkeitakin joskus taloon ostella.
- 70 / 65
Yksinkertainen ratkaisu. Yksi, yhteinen käyttelytili käyttöoikeudella rva TAI hra.
Tilille menevät molempien tulot kokonaisuudessaan mitään vähentämättä.
Lisäksi molemmille rinnakkaiset luottokortit joiden yhteinen lasku menee suoraveloituksella em. tililtä.
Ei tuu sanomista! Jos on niukkuutta niin se on yhteistä.- ei ei
Missään nimessä EI IKINÄ YHTEISTÄ TILIÄ TAI TALOUTTA tuollaisen miehen kanssa tai ylipäätään parisuhteessa. Sillä saa varmimmin kaikki asiat sekaisin, ja jos mies vie yhtäkkiä kaikki rahat. Tyhjä tili.
- 70 / 65
ei ei kirjoitti:
Missään nimessä EI IKINÄ YHTEISTÄ TILIÄ TAI TALOUTTA tuollaisen miehen kanssa tai ylipäätään parisuhteessa. Sillä saa varmimmin kaikki asiat sekaisin, ja jos mies vie yhtäkkiä kaikki rahat. Tyhjä tili.
Kannan ottoni perustuu vain omaan, 44:n vuoden kokemukseen.
Koko ajan järjestelymme on toiminut täysin häiriöttä.
Myös sellaisina vuosina kun raha oli todella vähissä. Kumpikin tiesi tilanteen ja eli sen mukaan.
Tulomme ovat aina jakautuneet erittäin epätasaisesti. Usaan vuoteen vaimolla ei ollut tuloja lainkaan jos 70-luvun vähäisiä lapsilisiä ei sellaisiksi lasketa. - …..
70 / 65 kirjoitti:
Kannan ottoni perustuu vain omaan, 44:n vuoden kokemukseen.
Koko ajan järjestelymme on toiminut täysin häiriöttä.
Myös sellaisina vuosina kun raha oli todella vähissä. Kumpikin tiesi tilanteen ja eli sen mukaan.
Tulomme ovat aina jakautuneet erittäin epätasaisesti. Usaan vuoteen vaimolla ei ollut tuloja lainkaan jos 70-luvun vähäisiä lapsilisiä ei sellaisiksi lasketa.Mutta jos toinen osapuoli ei tunnusta tilannetta eikä elä sen mukaan - kuten aloittajan tilanteessa näyttäisi olevan… Yhteistalous ei kannata, jos se ei ole oikeasti yhteinen.
- 70 / 65
….. kirjoitti:
Mutta jos toinen osapuoli ei tunnusta tilannetta eikä elä sen mukaan - kuten aloittajan tilanteessa näyttäisi olevan… Yhteistalous ei kannata, jos se ei ole oikeasti yhteinen.
Jos kerran asutaan yhdessä niin minä en yksinkertaisesti ymmärrä kuvattua tilannetta.
Eihän se voi olla pitkäaikainen, saati pysyvä!
Eihän mammoma merkitse kaikkea mutta jos toisen elämä tehdään helvetilliseksi niin senhän täytyy loppua.
Tavalla tai toisella.
- taertgfae
No miksi ihmeessä ostat pässille ukollesi ruokaa? Ostakoon itte!
Anna kaappien ammottaa tyhjyyttään, pidä huoli vain itsestäsi.
Muut kuin jääkaappia/pakastinta vaativat tavarat on helppo jemmata, ja osata jääkaappitavaraa vain sen verran kuin itse käytät. Miettiköön ukko, missä vika. - N35-
Olet vaarassa tuossa suhteessa. Mies käyttää hyväksi sua mennen tullen ja riistää vähäisenkin. Onko hän narsistinen tai/ja sairaalloisen pihi? Asu erillään. Tai sitten mies ei käytä enää koskaan hyväksi. Niin yksinkertaista se on. Ei edes salaa jääkaapilla koske ruokaasi. Ei rahaasi.
Voimia. Sulla on oikeus pitää rahasi ja ruokasi. Mies työssäkäyvänä maksaa omansa ja voisi jopa sua auttaa. Jos mies olisi tajuamaton vain, hän korjaisi virheensä pysyvästi ja aito katumus. Voi olla että näyttelee katuvaa, ja kohta sama homma jatkuu..
Keskustele tuttujesi ja vanhempiesi kanssa tilanteesta ehdttomasti. Se on vakava, ja olet alisteisessa asemassa. Älä pelkää, sinä onnistut pääsemään pois tai sitten voit hakea kriisikeskuksen apua jos et kykene lähtemään. Tai jos mies haluaa muuttaa tapansa heti. Naisten ei pidä koskaan suhteessa ruokkia enemmän syöviä miehiä pienillä rahoillaan.
Muillekin käy noin. Itseäkin on käytetty monta kertaa hyväksi aiemmin tavalla tai toisella. Tee siitä loppu, ei kuitenkaan huutamalla tai riidalla. Miehen pitää uskoa pienemmästäkin sanomisesta. Jos ei usko sanaa "ei", suhde ei voi jatkua. Älä kärsi ja anna toisen pilata elämääsi. Olisi eri asia jos olis toisenlainen tilanne, että mies olisi työtön ja sinä multimiljonääri. Niin ei kuitenkaan ole. Zemppiä. - mek
Osat vain sen verran mihin rahasi riitävät ja jos tulee sanomista jostain niin kerrtot ihan asialllisesti ett ärahat on loppu ja nyt sinun on huolehdittava loppu kuukausi meidän elatuksesta ja se siitä.
- kynnysmattoko
Välillä ostankin vain vähän jotain, mutta kaikki kelpaa ja menee sen siliän tien...
Jotain olen myös piilottanut, mutta eihän se ole oikein...
Yhtieisiä tilejä ei todellakaan avaa, en kenenkään kanssa.
Ja en todellakaan laskisi, jos rahani riittäisivät kahdelle, jopa kolmelle. Mutta kun näin ei ole, niin alkaa pisteleen vihaksi. - ???
Sanotko sinä sille ikinä mitään? Pyydätkö ikinä ostamaan jotain?
Valitatko täällä vain, mutta hänelle olet hiljaa? - ,,,,,,,,,,,,,
Niin, oletko siis keskustellut asiasta miehen kanssa? Mitä ihmettä hän voi sanoa puolustuksekseen? Ei meillä onnistuisi mitenkään noin, aina ollaan yhdessä asuessa maksettu kulut painotetusti sen mukaan kummalla on enemmän tuloja. Jos olette naimisissa, teillä on elatusvelvollisuus toisianne kohtaan. Tähän taisi hiljan tulla joku lakimuutos, että koskee myös avoliittoa. Joka tapauksessa, jos keskustelu ei auta, itse lähtisin pois ja lujaa. Varsinkin jos ei yhteisiä lapsia vielä ole. Miten parisuhde voi olla onnellinen, jos edes tuollainen yksinkertainen seikka ei toimi?
- ...........
...................
- thgaöha
Kiva olisi kuulla, miten mieheen on yritetty vaikuttaa vai onko mitenkään.
- kynnysmattoko
Onhan asiaa puitu. On myös niin, ettei kaapissa tosiaankaan ole mitään. Mutta ei vaikutusta tai jos hetken onkin, niin pian taas menee samoille urille...kuin olisi yksin vaimon asia hankkia kaikki valmiiksi nokan eteen.
- huh, miks
Osta vain itsellesi ruokaa, vaikka vain pikapuuroa tai kaurapuuroa. Älä kokkaa miehelle äläkä pyykkää, jos narisee niin sano että saa alkaa antaan ruokarahaa joka viikko.
Ei kenenkään tarvi olla piika - mamma1
Meillä toimii ihan hyvin systeemi, kun molemmat käymme ostamassa omat ruokamme kaupasta,mutta jääkaappi yhteinen, ei tule mitään sanomisia rahan käytöstä,aika paljon syömme ulkona, ja maksamme kumpikin ruokamme.olemme vanhempi pariskunta.
meillä yhteinen talous, yhteiset menot.
ei ole omia rahoja. laskut maksetaan ja ruokaa on kaapissa oltava kun on lapsiakin taloudessa.
ollut näin alusta asti. kummallakin kyllä oma tili, yhteisestä on ollut puhetta, kun nyt välillä miehen kortti unohtuu minun lompakkoon tai minun kortti miehen lompakkoon :) pitäisi vaan käydä pankissa.
hyvin on toiminut eikä raha-asioista ole tarvinnut vääntää.- 70 / 65
Puolison kortti ja pankki? Miten ne liittyvät toisiinsa?
Miten suhaudutte puolison omiin ulkomaanmatkoihin ja miten jaatte niiden kustannukset?
Kuuluvatko ne yhteisen talouden piiriin vai kustantaako kumpikin ne omalta tililtään?
Tai vaate- ja jalkinehankinnat? - jokumuuvaan
70 / 65 kirjoitti:
Puolison kortti ja pankki? Miten ne liittyvät toisiinsa?
Miten suhaudutte puolison omiin ulkomaanmatkoihin ja miten jaatte niiden kustannukset?
Kuuluvatko ne yhteisen talouden piiriin vai kustantaako kumpikin ne omalta tililtään?
Tai vaate- ja jalkinehankinnat?En ole suhmura78, mutta voin silti vastata: eiköhän hän tarkoittanut pankissa käynnillä sitä että pitäisi käydä siellä hommaamassa yhteinen tili, josta on kyllä ollut puhetta.
Nyt vastaan omasta puolestani, miten meillä menee. Mies ehdotteli yhteistä tiliä, mutta minusta se ei ole ollut hyvä ajatus. Jokin pieni yksityisyys on ihan hyvä asia, kun muuten sujuu oikein hyvin yhteisten ja omien hankintojen ja laskujen maksu. Lisäksi siitäkin on etuja, että kaikki rahat ei ihan samassa köntässä ole. Rahat ja talous ajatellaan kuitenkin yhteisenä, se maksaa enemmän jolla on enemmän ja molemmat ovat tietoisia omien tiliensä tilanteesta. Nyt kun tilanne on jonkin aikaa ollut se, että minun tulojani ovat vain lapsilisät, on välillä mennyt rahat minulla vähiin ja mietin sitä yhteistä tiliä. No, kuitenkin katsoin paremmaksi että sanon vain miehelle että maksaa joitakin isompia laskujani, jonkun kerran on myös siirtänyt tililtään minun tililleni. Näin ollaan ihan hyvin pärjätty, joten omia tilejä ei tarvita.
Puolison omat ulkomaanmatkat, heh. Kaikki eivät sellaisia harrasta. Me emme ole edes yhdessä innostuneet käymään ulkomailla, ehkä joskus, mutta vielä tässä kymmenessä vuodessa ei olla innostuttu ;) kotimaa on riittänyt. Mutta se maksaa jolla on enemmän. Ulkomailla olen ihan tarpeeksi yksin käynyt ennen puolisoani, samoin hän, joten omille matkoille ei ole hinkua.
Vaatteet ostamme molemmat omamme, joskus yhdessä marketissa shoppaillessa nyt kun tuloni ovat vähäiset, mies maksaa. Samoin minä joskus ennen tätä vähätuloisuutta saatoin maksaa, kumpi nyt sattui kassalla loppusummatilanteessa paremmin hollilla olemaan. :D Isommat hankinnat keskustelemme muutenkin yhdessä, kummallakaan ei ole kovin isoja intoja mihinkään kovin kalliisiin, ollaan aika järkeviä. - 70 / 65
jokumuuvaan kirjoitti:
En ole suhmura78, mutta voin silti vastata: eiköhän hän tarkoittanut pankissa käynnillä sitä että pitäisi käydä siellä hommaamassa yhteinen tili, josta on kyllä ollut puhetta.
Nyt vastaan omasta puolestani, miten meillä menee. Mies ehdotteli yhteistä tiliä, mutta minusta se ei ole ollut hyvä ajatus. Jokin pieni yksityisyys on ihan hyvä asia, kun muuten sujuu oikein hyvin yhteisten ja omien hankintojen ja laskujen maksu. Lisäksi siitäkin on etuja, että kaikki rahat ei ihan samassa köntässä ole. Rahat ja talous ajatellaan kuitenkin yhteisenä, se maksaa enemmän jolla on enemmän ja molemmat ovat tietoisia omien tiliensä tilanteesta. Nyt kun tilanne on jonkin aikaa ollut se, että minun tulojani ovat vain lapsilisät, on välillä mennyt rahat minulla vähiin ja mietin sitä yhteistä tiliä. No, kuitenkin katsoin paremmaksi että sanon vain miehelle että maksaa joitakin isompia laskujani, jonkun kerran on myös siirtänyt tililtään minun tililleni. Näin ollaan ihan hyvin pärjätty, joten omia tilejä ei tarvita.
Puolison omat ulkomaanmatkat, heh. Kaikki eivät sellaisia harrasta. Me emme ole edes yhdessä innostuneet käymään ulkomailla, ehkä joskus, mutta vielä tässä kymmenessä vuodessa ei olla innostuttu ;) kotimaa on riittänyt. Mutta se maksaa jolla on enemmän. Ulkomailla olen ihan tarpeeksi yksin käynyt ennen puolisoani, samoin hän, joten omille matkoille ei ole hinkua.
Vaatteet ostamme molemmat omamme, joskus yhdessä marketissa shoppaillessa nyt kun tuloni ovat vähäiset, mies maksaa. Samoin minä joskus ennen tätä vähätuloisuutta saatoin maksaa, kumpi nyt sattui kassalla loppusummatilanteessa paremmin hollilla olemaan. :D Isommat hankinnat keskustelemme muutenkin yhdessä, kummallakaan ei ole kovin isoja intoja mihinkään kovin kalliisiin, ollaan aika järkeviä.Kukin toimii tietenkin itselleen sopivalta tuntuvalla tavalla mutta joskus tulee mieleeni yltiöpäisen yksilöllisyyden korostamisen ohjaava vaikutus hankalampaan suuntaan.
Miten yksi, yhteinen käyttelytili ja rinnakkaiset kortit sulkisivat pois yksityisyyden?
Kumpikin käyttää korttiaan mieltymystensä mukaan ilman toisen kontrollia.
Sama koskee seinänostoja joita on hyvin harvoin.
Täydellinen yksityisyys!
Onhan tietenkin kulujen ja saldojen henkilökohtainen seuranta ohjelmanumero sinänsä verrattuna siihen tilanteeseen jossa se puuttuu täysin.
Kummalla nyt sattuu olemaan enemmän?!
Pankkien talletussuojan raja on niin korkealla, ettei meidän käyttelytilimme ole lähelläkään. Antaa vaan olla samassa korissa.
Minusta olisi vaimoani alentavaa jos hän joutuisi jossakin tilanteessa ehdottamaan minun maksettavakseni mitään, puhumattakaan tilanteesta jossa hän pyytäisi jotain.
Asenteet matkusteluun vaihtelevat.
Me olemme olleet 44-vuotisen liittomme aikana yhteisillä lomamatkoilla yhteen laskien yli 4,5-vuotta. Suurimmalta osin omatoimisia reisuja.
Riittävyys on henkilökohtaista. Meille tuo ei vielä ole riittävä mutta taitaa tulla ikä vastaan kun aloitimme vasta 1970.
Vaimoni matkustelee minua enemmän. Itse en viitsi lähteä yksin mihinkään mutta vaimoni tekee vuosittain yhden tai kaksi tyttöjen matkaa.
Useimmiten johonkin Keski- tai Etelä-Euroopan kaupunkiin, 5 - 7vrk, harvemmin Välimerelle tai Atlantille. 1 - 3 viikkoa.
Piristäviä irtiottoja jotka sopivasti muistuttavat minua yksin asumisen ankeudesta.
Mutta tuo rahojen, menojen ja tulojen "jyvittäminen"! Kyllä kai se joillakin onnistuu ilman riitelyä tai ilman sanaharkkaakaan.
Tunnen vain niitä KESKUSTELEVIA pareja.
Jos välttämättä täytyy torata niin voihan keksiä muitakin aiheita! - Omat ja yhteinen
jokumuuvaan kirjoitti:
En ole suhmura78, mutta voin silti vastata: eiköhän hän tarkoittanut pankissa käynnillä sitä että pitäisi käydä siellä hommaamassa yhteinen tili, josta on kyllä ollut puhetta.
Nyt vastaan omasta puolestani, miten meillä menee. Mies ehdotteli yhteistä tiliä, mutta minusta se ei ole ollut hyvä ajatus. Jokin pieni yksityisyys on ihan hyvä asia, kun muuten sujuu oikein hyvin yhteisten ja omien hankintojen ja laskujen maksu. Lisäksi siitäkin on etuja, että kaikki rahat ei ihan samassa köntässä ole. Rahat ja talous ajatellaan kuitenkin yhteisenä, se maksaa enemmän jolla on enemmän ja molemmat ovat tietoisia omien tiliensä tilanteesta. Nyt kun tilanne on jonkin aikaa ollut se, että minun tulojani ovat vain lapsilisät, on välillä mennyt rahat minulla vähiin ja mietin sitä yhteistä tiliä. No, kuitenkin katsoin paremmaksi että sanon vain miehelle että maksaa joitakin isompia laskujani, jonkun kerran on myös siirtänyt tililtään minun tililleni. Näin ollaan ihan hyvin pärjätty, joten omia tilejä ei tarvita.
Puolison omat ulkomaanmatkat, heh. Kaikki eivät sellaisia harrasta. Me emme ole edes yhdessä innostuneet käymään ulkomailla, ehkä joskus, mutta vielä tässä kymmenessä vuodessa ei olla innostuttu ;) kotimaa on riittänyt. Mutta se maksaa jolla on enemmän. Ulkomailla olen ihan tarpeeksi yksin käynyt ennen puolisoani, samoin hän, joten omille matkoille ei ole hinkua.
Vaatteet ostamme molemmat omamme, joskus yhdessä marketissa shoppaillessa nyt kun tuloni ovat vähäiset, mies maksaa. Samoin minä joskus ennen tätä vähätuloisuutta saatoin maksaa, kumpi nyt sattui kassalla loppusummatilanteessa paremmin hollilla olemaan. :D Isommat hankinnat keskustelemme muutenkin yhdessä, kummallakaan ei ole kovin isoja intoja mihinkään kovin kalliisiin, ollaan aika järkeviä.Voisihan olla sekä omat tilit, että yksi yhteinen tili. Ei kaikkia rahoja tarvitse laittaa samaan könttään samalle tilille.
- joku muu vaan
70 / 65 kirjoitti:
Kukin toimii tietenkin itselleen sopivalta tuntuvalla tavalla mutta joskus tulee mieleeni yltiöpäisen yksilöllisyyden korostamisen ohjaava vaikutus hankalampaan suuntaan.
Miten yksi, yhteinen käyttelytili ja rinnakkaiset kortit sulkisivat pois yksityisyyden?
Kumpikin käyttää korttiaan mieltymystensä mukaan ilman toisen kontrollia.
Sama koskee seinänostoja joita on hyvin harvoin.
Täydellinen yksityisyys!
Onhan tietenkin kulujen ja saldojen henkilökohtainen seuranta ohjelmanumero sinänsä verrattuna siihen tilanteeseen jossa se puuttuu täysin.
Kummalla nyt sattuu olemaan enemmän?!
Pankkien talletussuojan raja on niin korkealla, ettei meidän käyttelytilimme ole lähelläkään. Antaa vaan olla samassa korissa.
Minusta olisi vaimoani alentavaa jos hän joutuisi jossakin tilanteessa ehdottamaan minun maksettavakseni mitään, puhumattakaan tilanteesta jossa hän pyytäisi jotain.
Asenteet matkusteluun vaihtelevat.
Me olemme olleet 44-vuotisen liittomme aikana yhteisillä lomamatkoilla yhteen laskien yli 4,5-vuotta. Suurimmalta osin omatoimisia reisuja.
Riittävyys on henkilökohtaista. Meille tuo ei vielä ole riittävä mutta taitaa tulla ikä vastaan kun aloitimme vasta 1970.
Vaimoni matkustelee minua enemmän. Itse en viitsi lähteä yksin mihinkään mutta vaimoni tekee vuosittain yhden tai kaksi tyttöjen matkaa.
Useimmiten johonkin Keski- tai Etelä-Euroopan kaupunkiin, 5 - 7vrk, harvemmin Välimerelle tai Atlantille. 1 - 3 viikkoa.
Piristäviä irtiottoja jotka sopivasti muistuttavat minua yksin asumisen ankeudesta.
Mutta tuo rahojen, menojen ja tulojen "jyvittäminen"! Kyllä kai se joillakin onnistuu ilman riitelyä tai ilman sanaharkkaakaan.
Tunnen vain niitä KESKUSTELEVIA pareja.
Jos välttämättä täytyy torata niin voihan keksiä muitakin aiheita!Sinulla on jotenkin ikäväntuntuinen tyyli tässä vastauksessa, miksi? Kerroin oman suhteeni toiminnasta (aiempikin toimi muuten samaan tapaan onnistuneesti, rahojen takia tiemme eivät eronneet) ja ainakin itse ymmärrän että on moniakin ratkaisuja, jollekin parille toimii paremmin toinen tyyli ja toiselle toinen.
Ei minusta ole hankalaa seurata omaa tiliäni, minulla on ollut se aina, ja jo lapsesta asti olen ollut tietoinen rahoistani. Ehkä se jollekin sitten on hankalaa, silloin se yhteinen tili ja niin että toinen on se joka on tietoisempi tilanteesta, on varmastikin parempi. Meistä ei myöskään ole alentavaa sanoa toiselle että maksaisitko tämän laskun. Ihan sama se on kuin sanoisi toiselle että kävisitkö kaupassa. Jos arvottaa raha-asiat noin vahvasti, niin kai se voi alentavalta tuntua, itse en tavoita tunnetta. Rahat meillä katsotaan yhteisiksi, vaikka omat tilit onkin. Yhteiset menot menevät omien edelle.
Viimeistä kappaletta en ihan ymmärrä, tarkoititko sen edelleen minulle? Ei ole tarvinnut jyvittää menoja ja tuloja, mitä sillä tarkoitatkaan. Se maksaa enemmän jolla on enemmän (miksi tähänkin suhtauduit halveksuvaan sävyyn?), niinhän se teilläkin menee, ihan samahan se on onko ne rahat yhdessä köntässä vai erikseen. ;)
Jännän yksisilmäisesti sitä ajattelet kun koet sen oman systeemisi yhdeksi ja ainoaksi. Minä ainakin tiedän että eri perheissä ja pareilla on erilaisia ratkaisuja ihan syystä ja omien mieltymysten mukaan. Joku tuossa alempana ehdotti sekä yhteistä että omia tilejä - se on myös ihan hyvä ratkaisu jollekin, jos tulee kiistaa siitä että toinen käyttää enemmän omiin menoihinsa ja rahat ei sitten riitä toiselle tai jopa yhteisiin menoihin. Meillä tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole, joten ihan turhaksi koimme ajatuksen yhteisestä tilistä. Ainakin tässä vaiheessa elämää, eihän sitä tulevasta tiedä.
Huh, en odottanut ihan noin hyökkäävän sävyistä vastausta täällä, vaikka suomi24:stä onkin kyse.
Se matkustelu vielä: kommentoin sitä siksi, että kysymyksenasettelullasi osoitit oletukseksi sen että toinen matkustelee yksin. Minusta se oli hieman hassu, miksi juuri sellainen kuuluisi joka pariskunnalle. En niinkään sitä tarkoittanut että sinun tarvitsisi vaimon matkustelua selitellä. Minusta oletus on se, että jos matkalle menee, ei tarvitse miettiä millä rahoilla, koska se on ihan ylimääräistä, ei mikään välttämättömyys jokaisen elämässä. :)
- ,,,,,,,,,,,,,,,,,
Aloittajalle ratkaisuksi: miehen on siirrettävä kerran kuussa sinun tilillesi summa, jolla saat ostettua koko perheen tarvikkeet. Eihän tuossa muukaan auta, automaattinen siirto vaan palkkapäivänä. Tai sitten soitto miehelle töihin, "tuopa tullessasi näitä seuraavia elintarvikkeita..." Miten ihmeessä voi joku olla niin välinpitämätön, ettei tajua vaikka asiasta on jo keskusteltukin? Miten ihmeessä joku jaksaa sitä että asioihin ei tule muutosta? Meneekö suhteessa muuten hyvin, en usko? On vain totuttu olemaan yhdessä?
- Yök
Aloittajalle ratkaisuksi: jätä moinen ääliö.
Jos mies ei tajua, ei tajua, vaikka voissa paistettaisiin.
Jos mies ei omaa alkeellista kykyä kantaa kortensa yhteiseen kekoon, niin.. heippa. - kynnysmattoko
Niin, varmaankaan ei halua tajuta...helppoa, antaa kaapin olla tyhjä, kyllä se toinen lopulta taas jotain hakee mahan täytyöksi. Näin varmaan jää rahaa omiin menoihin.
Meillä ei tosiaankaan matkustella erikseen eikä juuri yhdessäkään.
Ei yhteisiä tillejä ole eikä tule. Emme ole vielä kovin vanha pari yhdessä, alusta asti ehkä lähti meneen vikaan, oma moka, kun kannoin tullessa ruuat kotiin.
Mutta vaikka kuinka onkin oma moka, niin ei ole tervettä tällainen hyväksi käyttö, niin nyt se tuli kirjoitettua toi hirveä sana, mutta sitähän tämä on.
En laskisi joka senttiä, jos tuloni olisivat sellaiset, että riittäisi kahdelle...
Yhteinen koti, yhteinen talous jne olisi kiva ajatus, mutta siten, ettei tulottoman tai siis tässä tapauksessa huonolla päivärahalla elävän tarvisi laittaa joka euroa ruokaan ja siistä syystä kärsivän, niin ettei voi edes omia henkilökohtaisia tarvikkeitaan hankkia, vaatteista puhumattakaan...
Mies sentään tienaa kuusinkertaisena palkkansa kuukaudessa, tämä on niin väärin.- Tähhäh
No mites laskut hoituu? Jos sä käyt kaupassa niin maksatko laskutkin? Jos et niin jääkö ne maksamatta?
Miksi yhteistä tiliä ei ole eikä tule? Meillä juuri se on vähentänyt riitaa rahasta. Ei tarvitse väitellä, että kun mä maksoin sen ja sen laskun. No mutta kyllä mäkin maksoin sen ja sen etkö muista. Yhteiseltä tililtä maksetaan laskut puoliksi. Toinen tienaa 2-3 krt enemmän kuin toinen. Täysin tämä ei ole aukoton systeemi, kun toinen voi mennä lainailemaan tililtä tai muuttaa summaa mikä tilille piti laittaa. Meillä ei siis koko tili mene yhteiselle tilille. Vaan sen verran mikä kattaa laskut. Ruoka maksetaan erikseen, sillekin vois tietty varata jonkun summan kuukausittain.
Jotain sun kannattaa tehdä asialle tai toi homma menee aina noin, että sä oot maksumiehenä.
Herranen aika nyt vaan ostat ittelles niitä henk. koht. tarvikkeita ja vaatteita. Maksat lopulla ruokia. Jättääkö mies todella persuuksensa pyyhkimättä, jos sulla ei ole varaa wc-paperiin?
- nainen1
Pistä se mies ulkoruokintaan,.olen ymmärtänyt, että teillä ei ole lapsia.
- Ryhtiä!
Ota kauppakuitit talteen ja laske sitten tulojen suhteen, että paljonko miehen pitää maksaa. Tai hommatkaa yhteinen tili mihin tulojen suhteen laitetaan tietty määrä rahaa kuukausittain yhteisiin menoihin. Vaikka automaattisesti menemään kummankin omalta tililtä. Tai ainakin 50/50, ei se kuitenkaan niin voi meinaa, että työtön maksaa enemmän? Tai jos ei sitten ole niin hirmuiset isot työttömyyskorvaukset? Tai vaihtoehtona, että teillä on täysin yhteinen tili. Johon molempien tulot menee kokonaan. Mutta jos mies vaikka törsäilee johkin rahansa, vaarana on, että menee sunkin rahat.
Mihin miehen rahat menee? Onko miehellä velkaa jota makselee tms.? Vai säästääkö vaan tililleen. Jätä käymättä kaupassa ja syö jossain muualla tai syö sillä välin kotona, kun mies töissä. Anna jääkaapin ammottaa tyhjyyttään. Jemmaa itelles vessapaperia johkin. Vaikka pidemmän päälle siinäkään ei ole järkeä. Mutta jos vähän herättäs. Eihän se ole oikein, mutta onko sekään oikein, että hän käyttää sua hyväkseen? Ryhdistäydy!
Vaihtoehtona myös käydä yhdessä kaupassa. Ryntäät pakkaamaan ostokset ja jätät miehen maksamaan. Tai anna miehelle ostoslista ja sano, että käy kaupassa töistä tullessasi. - centtiskä
Mieheni on tuhlaileva ahmatti!
Hänellä pitää olla kaiken maailman herat, rahkat, raejuustot, jukurtit, kananmunat, kokolihaleikkeet, vitamiinit, piristeet, hormoonit jne.
Apteekkitavaraa lukuun ottamatta se ostaa kaiken yhteiselle ruokatilille
Apteekkitavarat se ostaa luottokortilla jonka lasku menee yhteiselle käyttötilillemme.
Salikortti sillä on voimassa läpi vuoden ja tietenkin maksettu kortilla.
Perusruokaakin menee massoittain.
Ei se sentään juopottele eikä tupakoi mutta kyllä se on hyvin kallis mies.
Ainoana lohtuna kustannusten kaatumisesta yhteiselle tiliillemme on se, että se sentään tienaa 3 kertaa enemmän kuin minä joten antaa olla niin kauan kunhan se ei puutu minun henkilökohtaisiin kuluihini. - Jadette
Jos mies ei ala kustantaa osuuttaan ruokamenoihin, niin ei muuta naiselle keinoksi kuin ostaa säkki perunoita.
Ostaa sitten itselle siihen lisuketta, mutta perunat yhteisiä.
Vessapaperiakin vain omaan käyttöön, siis lukollinen kaappi jossa säilyttää omat tarvikkeensa.
Herää vain kysymys, että parisuhde ei todellakaan toimi... mies haluaa rankaista täten työtöntä osapuolta...
rakkaus on kadonnut suhteesta kokonaan. - Anonyymi
Tilanne sama kuin oli omassa avoliitossani aikanaan, itse maksoin kaiken ja avovaimo oli aika kova kulutukseltaan, mutta ei voinut itse ostaa edes maitoa kotiimme.
Senkin vähä mitä osti ruokaa, osti vain ja ainoastaan itselleen.
Pari vuotta jaksoin sitä meininkiä, sitten riitti.
Ex-avokki kun alkoi puhumaan erosta, kun en halunnut enää lisätä taakkaani hankkimalla kaiken maailman harrastushevosia(hänen haluamiaan) sun muita lapsista puhumattakaan(hänen kanssaan), niin melkeinpä hypin tasajalkaa onnesta ja sanoin, että tuossa on ovi, milloin lähdet?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 703159
- 622505
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.562146Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1942055- 551962
- 421594
- 401570
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t141263EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1391168- 61093