Hei!
Olen reilun kuukauden pähkäillyt työkaverini kanssa tapahtunutta, ja nyt tuntuu siltä, että kaipaan ulkopuolisten tukea ja mielipiteitä.
Olen aloittanut viime heinäkuussa työt firmassa. Tutustuin syksyn aikana mukavaan mieheen, joka firman rapujuhlissa (muutama työkuukausi takana) paljasti olevansa ihastunut minuun. Mies ei ole minun tyyppinen, enkä muutenkaan halunnut mitään kenenkään työkaverini kanssa Vastasin asiallisesti, etten ole kiinnostunut ja asia jäi siihen.
Olimme silti jatkuvasti syksyllä yhdessä, meillä oli hauskaa keskenään. Jossain vaiheessa aloimme joskus pitää myös vapaa-ajalla. Emme oikeastaan tavanneet, mutta soittelimme ja viestittelimme töiden jälkeen, kylläkin lähinnä työjuttuja.
Itsenäisyyspäivän jälkeen vietettiin firman pikkujouluja ja lähdimme ulos syömään ja myöhemmin myös baariin. Baariin siirryttäessä aloimme viettää miehen kanssa yhä enemmän aikaa kahdestaan. Vaihdoimme pöytää, että saimme jutella kahdestaan. Olimme juoneet paljon ja loppuillasta, kun muut olivat jo lähteneet löysin itseni suutelemasta tämän miehen kanssa. Suuteleminen jatkui myös kotimatkalla. Päädyimme kuitenkin yöksi kumpikin omiin koteihimme.
Olin todella hämmästynyt toiminnastani ja siitä, että olin päissäni halunnut tätä miestä. Puhuimme seuraavana päivänä suutelemisesta lähinnä ohimennen. Olin epävarma tunteistani ja tilanteesta, enkä halunnut kollegoiden tietävän "meistä" ennen kuin olisin varma, mitä miehestä haluan. Pyysin, että pitäisimme pikkujoulujen suudelmat meidän kahden välisenä. Mies lupasi, ettei puhuisi asiasta muille työkavereille. Jatkoimme yhteydenpitoa ja ennen lyhyttä joululomaa, suutelimme pari kertaa.
Nyt joululoman jälkeen sain tietää, että mies oli puhunut meidän suudelmista muille työpaikan miehille. Sain tietää asian vahingossa. Olin todella loukkaantunut, että mies teki toisin kuin lupasi. Olin myös pettynyt siihen, että hän valehteli, ettei olisi puhunut asiasta ja kunnioittanut toivettani. Kuulemma hänen vain piti päästä keskustella ihastuksestaan?
Tammikuun 3 viikon työputki on ollut todella raskas. Joudun päivittäin tekemään töitä miehen kanssa ja minulla on vaikea olla hänen seurassaan. Olen loukkaantunut lupauksen pettämisestä, mutta samalla "ikävöin" häntä.
Olen niin sekaisin sen suhteen, mitä miehestä ajattelisin. Siksi toivoisin vinkkejä, miten edetä? Haluaisin, että minun olisi luonteva olla miehen kanssa..
Ymmärrän, että kyseessä on pieni juttu.. Kyseessä on kuitenkin vain muutamat suudelmat.. Minulla kun on vaan tapana ottaa tälläisetkin aika raskaasti..
Olen reilun kuukauden pähkäillyt työkaverini kanssa tapahtunutta, ja nyt tuntuu siltä, että kaipaan ulkopuolisten tukea ja mielipiteitä.
Olen aloittanut viime heinäkuussa työt firmassa. Tutustuin syksyn aikana mukavaan mieheen, joka firman rapujuhlissa (muutama työkuukausi takana) paljasti olevansa ihastunut minuun. Mies ei ole minun tyyppinen, enkä muutenkaan halunnut mitään kenenkään työkaverini kanssa Vastasin asiallisesti, etten ole kiinnostunut ja asia jäi siihen.
Olimme silti jatkuvasti syksyllä yhdessä, meillä oli hauskaa keskenään. Jossain vaiheessa aloimme joskus pitää myös vapaa-ajalla. Emme oikeastaan tavanneet, mutta soittelimme ja viestittelimme töiden jälkeen, kylläkin lähinnä työjuttuja.
Itsenäisyyspäivän jälkeen vietettiin firman pikkujouluja ja lähdimme ulos syömään ja myöhemmin myös baariin. Baariin siirryttäessä aloimme viettää miehen kanssa yhä enemmän aikaa kahdestaan. Vaihdoimme pöytää, että saimme jutella kahdestaan. Olimme juoneet paljon ja loppuillasta, kun muut olivat jo lähteneet löysin itseni suutelemasta tämän miehen kanssa. Suuteleminen jatkui myös kotimatkalla. Päädyimme kuitenkin yöksi kumpikin omiin koteihimme.
Olin todella hämmästynyt toiminnastani ja siitä, että olin päissäni halunnut tätä miestä. Puhuimme seuraavana päivänä suutelemisesta lähinnä ohimennen. Olin epävarma tunteistani ja tilanteesta, enkä halunnut kollegoiden tietävän "meistä" ennen kuin olisin varma, mitä miehestä haluan. Pyysin, että pitäisimme pikkujoulujen suudelmat meidän kahden välisenä. Mies lupasi, ettei puhuisi asiasta muille työkavereille. Jatkoimme yhteydenpitoa ja ennen lyhyttä joululomaa, suutelimme pari kertaa.
Nyt joululoman jälkeen sain tietää, että mies oli puhunut meidän suudelmista muille työpaikan miehille. Sain tietää asian vahingossa. Olin todella loukkaantunut, että mies teki toisin kuin lupasi. Olin myös pettynyt siihen, että hän valehteli, ettei olisi puhunut asiasta ja kunnioittanut toivettani. Kuulemma hänen vain piti päästä keskustella ihastuksestaan?
Tammikuun 3 viikon työputki on ollut todella raskas. Joudun päivittäin tekemään töitä miehen kanssa ja minulla on vaikea olla hänen seurassaan. Olen loukkaantunut lupauksen pettämisestä, mutta samalla "ikävöin" häntä.
Olen niin sekaisin sen suhteen, mitä miehestä ajattelisin. Siksi toivoisin vinkkejä, miten edetä? Haluaisin, että minun olisi luonteva olla miehen kanssa..
Ymmärrän, että kyseessä on pieni juttu.. Kyseessä on kuitenkin vain muutamat suudelmat.. Minulla kun on vaan tapana ottaa tälläisetkin aika raskaasti..
Vastaukset 11
Vanhimmat
osallistua "Kuinka kärpäsestä tehdään härkänen" -MM-kisoihin?
Vai että halusi mies keskustella ihastuksestaan. Veikkaan ennemmin että siellä on oltu rinta pitkällä röhnöttäen kun sai viimeinkin pussata tyttöä.
Tiedät itsekin, että niin pieni asia, kuten mainitset. Anna olla ja keskustele miehen kanssa, kerro että olet loukkaantunut ja hän varmasti on pahoillaan jos aidosti on ihastunut. Ei halua menettää sua vaan kertoa susta kaikille. Ei se niin väärin oo. Oikeastaan se on ihanaa.
Minkä ikäinen mies kyseessä? Jos jo alkuun pettää luottamuksen eikä osoita kunnioitusta toivetta kohtaan, niin mitäköhän jatko voisi tuoda tullessaan?
Minusta aikuismainen teko olisi juuri alussa pitää asia kahdenkeskisenä, eikä puhua siitä muille. Osoittaa myös aitoa arvostusta kohtaamaansa ihastusta kohtaan, eikä näin edes halua kuulla mitä muut ovat mieltä. Mutta toisaalta, se voi olla vaikeaa pitää asia omana tietona jos todella on niin ihastunut että asia pyörii mielessä kokoajan..
Tai sitten ihastuneen ihmisen hehkutuksen sijaan on kyse yksinkertaisesti pelimiehen valloituksellaan kehuskelusta..
Kiitos kommenteista! Kiitos erityisesti niille, jotka vastaavat asiallisesti, vaikka asia on kuitenkin pieni. Vaikka ymmärrän sen, se vaivaa ja kaipasin mielipiteitä.
Olen keskustellut miehen kanssa siitä, että hän loukkasi pahasti. Mies on pyytänyt anteeksi ja uskoisin hänen olevan aidosti pahoillaan.
Olen kanssasi 17 9 samaa täysin samaa mieltä arvostuksesta toista kohtaan. Tosin mieskin vetosi juuri tuohon, mitä sanoit, että hän oli niin ihastunut ja sekaisin, että tarvitsi puhua jollekin. Ymmärrän haluan puhua asiasta, mutta olisi ollut reilumpaa jutella jonkun kanssa firman ulkpuolelta?
Mies on kolmekymppinen, itse muutaman vuoden nuorempi, joten aikuisia tässä ollaan. En usko, että haluan miehen kanssa mitään enempää, suhdetta tms. Lähinnä pohdin miten olla miehen kanssa jatkossa ja suhtautua häneen?
Vaikuttaa mieheltä, joka lavertelee myös kaikki muutkin "saavutuksensa". Ei vain pysty pitämään salaisuuksia. Pitäisin näppini erossa, jollen kestäisi myös kaiken muun vuotamista työpaikan keskusteluihin.
Niin ikävää kuin se onkin, kannattaa sopia pelisäännöistä. Vinkiksi löysin tällaisen: http://www.sak.fi/luottamushenkiloille/jutut/viisi-vinkkia-tyopaikkaromansseihin-suhtautumisesta-2014-01-17
Sen sä opit ja huomaat olemalla. Ei kannata enempää analysoida, kun katsoa mitä tuleman pitää.
Puhuithan säkin sun työkaverille, jonka kanssa jo kk ootte asiaa pähkäilly.
Sitä se samppanja teettää.