Olin vuonna pari vuotta sitten puukenkien maassa töissä ja oli vähän juttua yhden työntekijän kanssa. Juteltiin usein pitkään ja yhtenä baari-iltana olimme koko illan keskenämme. Hän kyseli parisuhdestatuksestani... olin jo ihastunut, mutta häntä oli vaikea lukea! välillä hän vaikutti hiljaiselta, saattoi alkaa juttelemaan vasta kun itse tein aloitteen. Työporukka koostui pelkästään hollantilaisista miehistä ja heilläkin oli vaikea ymmärtää meitä suomalaisia, jotkut loukkaantuivat kun kuvittelivat meidän tyttöjen tyhjänpäiväisen kikattelun kohdistuvan heihin! no kuitenkin, kun lähtö koitti, hän sanoi vielä "ehkä nähdään joskus vielä".
Olen todella luuseri :D siitä on kohta 3 vuotta ja nyt kun olen alkanut muistelemaan sitä aikaa, huomaan olevani ihastunut. Ainakin siihen mielikuvaan mikä minulle hänestä jäi. en ole uskaltanut edes pyytää häntä kaveriksi fb:ssä, olisiko se hullua, näiden vuosien jälkeen outoa? ajattelen tätä sekopäistä skenaariota paljon! pitäiskö vaan unohtaa koko juttu?
Olen todella luuseri :D siitä on kohta 3 vuotta ja nyt kun olen alkanut muistelemaan sitä aikaa, huomaan olevani ihastunut. Ainakin siihen mielikuvaan mikä minulle hänestä jäi. en ole uskaltanut edes pyytää häntä kaveriksi fb:ssä, olisiko se hullua, näiden vuosien jälkeen outoa? ajattelen tätä sekopäistä skenaariota paljon! pitäiskö vaan unohtaa koko juttu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
no en tiedä, miksi ette sillon jo kaverustuneet facessa?
niin no en silloin edes etsinyt häntä, hollantilaiset olivat kyllä kuulemma yrittäneet nähdä keitä olemme ennen kuin tulimme koko paikkaan mutta eivät olleet löytäneet..
siis fb:stä. mitä teen? äeh
Hollantilaiset on pieni munasia runkk areita!
Herää jo ja ota lääkkeesi