suhde ei toimi ja haluan erota. Olen jo vuoden verran yrittänyt lopettaa suhteemme jossa on aivan liian paljon alkoholia. Koen, että en ole puolisoni ykkönen vaan kakkonen. Alkoholi on ykkönen.
Olemme vuoden sisällä olleet erossa viikkoja hänen riippuvuuden vuoksi. Aina hän on kuitenkin onnistunut luikertelemaan takaisin. Hän on hyvä, kiltti, auttavainen ihminen ja osaa todella antaa minulle huonon omantunnon halustani vapautua hänestä.
Nyt olen päättänyt, että tälläkertaa en enää peru sanojani.
Joskus mietin, että pitäiskö lähteä liikenteeseen uuden kaverin hakumielessä, että jospa silloin puolisoni ymmärtäs että nyt on todella tosi kysymyksessä.
En kuitenkaan halua loukata häntä sillä kun hän on juomatta niin on parisuhteemme täydellinen. Tällähetkellä haluan ainoastaan rauhaa.
Toivon vain, että hän hyväksyisi eron.
Minkälaisia vaikeuksia toisilla on eron toteuttamisessa? Kuinka pahasti on puoliso reagoinut? Mitä tehnyt? Miten saa alkoholistin ymmärtämään, että tämä on nyt loppu?
Olemme vuoden sisällä olleet erossa viikkoja hänen riippuvuuden vuoksi. Aina hän on kuitenkin onnistunut luikertelemaan takaisin. Hän on hyvä, kiltti, auttavainen ihminen ja osaa todella antaa minulle huonon omantunnon halustani vapautua hänestä.
Nyt olen päättänyt, että tälläkertaa en enää peru sanojani.
Joskus mietin, että pitäiskö lähteä liikenteeseen uuden kaverin hakumielessä, että jospa silloin puolisoni ymmärtäs että nyt on todella tosi kysymyksessä.
En kuitenkaan halua loukata häntä sillä kun hän on juomatta niin on parisuhteemme täydellinen. Tällähetkellä haluan ainoastaan rauhaa.
Toivon vain, että hän hyväksyisi eron.
Minkälaisia vaikeuksia toisilla on eron toteuttamisessa? Kuinka pahasti on puoliso reagoinut? Mitä tehnyt? Miten saa alkoholistin ymmärtämään, että tämä on nyt loppu?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Asuin ihanan miehen kanssa. Hänessä oli paljon hyvää ja on edelleenkin.
Luonteeltaan kiltti, auttavainen, kannustava, hellä jne.
Hän muuttui kaljasta kireäksi. Hermostui ja huusi.
Minulla oli kokoajan asuntoni, jota en uskaltanut laittaa vuokralle huomatessani miehen suhteen kaljaan.
Lähdin usein tyhjään asuntooni yöksi miehen muuttuessa kaljasta. Syitä kaljotteluun löytyi minusta. En esim. huomioinut häntä tai riitamme venyi minun vuoksi.... Aina löytyi syy.
Lähdin lopullisesti kesällä ja ilmoitin jälleen asian. Viikon sisällä lähdöstäni mies yritti itsemurhaa. Tuli onneksi asunnolleni ja sain hänelle apua.
Oli hirveää aikaa.
Hän myös osasi tuon syyllistämisen taidon ja osittain kannan mukanani painetta tuosta ajasta.
Ei nähnyt eikä näe ongelmaansa.
Nyt uutena vuotena mies otti yhteyttä.
Kaipasi minua ja toki minäkin häntä. Rakastaa edelleen niinkuin minäkin, mutta...
Juttelimme asioista ja kuinka kävikään huomasin ettei ole muuttunut. Kalja vie/vei ja viestit/puhelut senmukaisia katkeria , syyllisti ja huusikin.
Minulla on ollut vaikeaa hänen itsemurhayrityksen jälkeen.
Jään vuorotteluvapaalle kohta ja elän itselleni tuon ajan.
Voimia sinulle!
Uskalla tehdä rohkea päätös!
Elämää ei kannata pilata.
Kiitos "voimia sinulle", tänään ei ole tullut soittoja eikä viestejä. Jotenkin mielessäni vilkkuu varotuslamppu kokoajan. hän sanoi eilen pelänneensä kuolemaa, koska hällä huoli minun pärjäämisestä jos hän ei ole täällä.
En tiedä mitä halusi tuolla sanoa, Pelotellako?Pitäisikö olla huolissaan hänen puolesta vai omasta?
Olen iloinen jokaisesta päivästä jolloin hän ei soita eikä viestittele.
Emme ole vastuussa toisten teosta. Niin se on. Ymmärrän kyllä huolesi. Sitä oli ja on edelleen minullakin.
Tällä hetkellä on pieni ahdistus jota kannan. Ehkä se on syyllistämisestä johtuvaa. Lisäksi jätin toisen mutten pystynyt auttamaan. Niin voimakas ote kaljalla oli.
Heillä on varmasti paha mieli tietäessään tilanteensa. Toki ajattelevat meitä. Ovat kilttejäkin...
On niin tunnerikasta ja monitahoisia ajatuksia.
Ota levollisesti kuitenkin.
Emme pysty auttamaan elleivät itse myönnä, hae, ota apua vastaan ja pysty taistelemaan. Sitten vasta voimme.
Edetään päivä kerrallaan huomiseen luottaen.
Kiitos sinulle.
Lopettakaa se alkkisten lupauksiin uskominen. Miten ne pienet hyvät hetket voivat olla sen massiivisen paskan ja elämän tuhlaamisen arvoisia? Paskoja miehiä on tässä maassa sen takia niin paljon, että naiset sietävät sitä käytöstä aivan liian pitkään. Miksi olla kunnolla jos nainen pysyy vierellä kännätessäkin? Ja vieläpä varmemmin kuin muuten.