Rikin maadoitus

Salamasuojaus

Kiinnostaisi saada kokemuksia ja käytännön vinkkejä rikin maadoituksen toteuttamisesta veneeseen, jossa on kannella seisova masto. Taustaa sen verran, että vaihdoin syksyllä veneen pienempään ja vanhempaan, aiemmassa meni masto kölille asti ja tehtaalla tehty asialliset suojaukset salamoita vastaan. Tässä "uudessa" ei ole, joten se täytyy keväällä rakentaa.

Vanteilta siis pitää vetää johtimet kaappien takaa kölipulteille, mutta juuri tässä kohtaa kiinnostaisi tietää, miten noita on käytännössä toteutettu. Paras reitti lienee se mahdollisimman lyhyt, mutta käytännössä veneen suunnittelusta johtuen se ei onnistu. Jotta nuo johtimet eivät jää näkyville, pitäisi käytännössä kiertää moottoritilan kautta.

Jos jollakulla on hyviä vinkkejä, niin otan niitä mielelläni vastaan. Lueskelin netistä löytyvän STEK:n sähkö ja vene -oppaan, mutta siinä nyt ei varsinaisesti mitään uutta tietoa tullut. Periaatteet on selvät, mutta käytäntö vielä vähän hakusessa.

26

1969

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vaihdoit vanhempaan

      Ihme että veneesi on selvinnyt ilman.

      • Svenkku

        Mitä ihmeellistä siinä on? Salama iskee Suomessa muutamaan veneeseen per kesä, joten todennäköisyys osua juuri tiettyyn botskiin on aika pieni.


    • r44

      Laita vain irtokaapelit, jotka liität ukkosen yllättäessä vantteihin pikaliittimellä niin, että kaapeli menee veteen laidan yli.

      • Tätä ajatusta en ole oikein sisäistänyt ikinä. Vene on kuitenkin yksin laiturissa selvästi enemmän kuin miehitettynä.

        Vuosittain ukkossuojauksesta on keskustelua. Olisi tosiaan kiva kuulla josko jotain uutta on tutkittu, keksitty tai kehitetty.

        Perinteisesti asiaan on kaksi lähestymistapaa tai uskomusta: toisen mukaan riki pitää maadoittaa ja toisen mukaan ei pidä maadoittaa. Ajatus noiden molempien lähestymistapojen takana on tuttu ja ymmärrettävä. Maadoitus tekee rikistä salamalle houkuttelevamman kohteen, eli oletettavasti lisää osuman todennäköisyyttä. Maadoitus toisaalta pienentää oleellisesti vahinkoja mahdollisen osuman tapahtuessa. Itselläni ei ole vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan. Veneeni ratkaisu on siitä välimaastosta, maadoitus on, mutta reilulla kipinävälillä. Sitä ajatusta puoltaa myös tavoite välttää galvaanisia pareja. Oikeasta ratkaisusta ei edelleenkään ole varmuutta (vuosikymmenten ihmettelyn jälkeen). Voihan olla, että oikeaa ratkaisua ei olekaan.


      • 50 v vesillä
        spkoo kirjoitti:

        Tätä ajatusta en ole oikein sisäistänyt ikinä. Vene on kuitenkin yksin laiturissa selvästi enemmän kuin miehitettynä.

        Vuosittain ukkossuojauksesta on keskustelua. Olisi tosiaan kiva kuulla josko jotain uutta on tutkittu, keksitty tai kehitetty.

        Perinteisesti asiaan on kaksi lähestymistapaa tai uskomusta: toisen mukaan riki pitää maadoittaa ja toisen mukaan ei pidä maadoittaa. Ajatus noiden molempien lähestymistapojen takana on tuttu ja ymmärrettävä. Maadoitus tekee rikistä salamalle houkuttelevamman kohteen, eli oletettavasti lisää osuman todennäköisyyttä. Maadoitus toisaalta pienentää oleellisesti vahinkoja mahdollisen osuman tapahtuessa. Itselläni ei ole vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan. Veneeni ratkaisu on siitä välimaastosta, maadoitus on, mutta reilulla kipinävälillä. Sitä ajatusta puoltaa myös tavoite välttää galvaanisia pareja. Oikeasta ratkaisusta ei edelleenkään ole varmuutta (vuosikymmenten ihmettelyn jälkeen). Voihan olla, että oikeaa ratkaisua ei olekaan.

        Paras ottaa vaan asiat sellaisena kuin ne ylhäältä meille annetaan.


      • Tukevasti_maihin
        spkoo kirjoitti:

        Tätä ajatusta en ole oikein sisäistänyt ikinä. Vene on kuitenkin yksin laiturissa selvästi enemmän kuin miehitettynä.

        Vuosittain ukkossuojauksesta on keskustelua. Olisi tosiaan kiva kuulla josko jotain uutta on tutkittu, keksitty tai kehitetty.

        Perinteisesti asiaan on kaksi lähestymistapaa tai uskomusta: toisen mukaan riki pitää maadoittaa ja toisen mukaan ei pidä maadoittaa. Ajatus noiden molempien lähestymistapojen takana on tuttu ja ymmärrettävä. Maadoitus tekee rikistä salamalle houkuttelevamman kohteen, eli oletettavasti lisää osuman todennäköisyyttä. Maadoitus toisaalta pienentää oleellisesti vahinkoja mahdollisen osuman tapahtuessa. Itselläni ei ole vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan. Veneeni ratkaisu on siitä välimaastosta, maadoitus on, mutta reilulla kipinävälillä. Sitä ajatusta puoltaa myös tavoite välttää galvaanisia pareja. Oikeasta ratkaisusta ei edelleenkään ole varmuutta (vuosikymmenten ihmettelyn jälkeen). Voihan olla, että oikeaa ratkaisua ei olekaan.

        Eköhän se alumiinimasto tee rikistä houkuttelevan riippumatta siitä, onko se maadoitettu vai jollain kipinävälillä erotettu. Maston pituuteen verrattuna matka maston tyvestä mereen märkää lasikuitua pitkin tai jonkun kipinävälin yli on kuitenkin mitätön. Eli masto kunnolla maihin vain, mieluiten kannen läpi kulkeva masto tukevasti kölipulttiin kiinni.


      • Salamii

        Tämmöinen toimisi nähdäkseni lähinnä vain "hätäratkaisuna" kulussa ollessa, jos ukkosenjohdatusta ei ole tehty kunnolla. Jos vene on pari viikkoa laiturissa ilman miehitystä, niin tuskin sinne viitsii mitään kaapeleita jättää roikkumaan veteen. Kunnollisen systeemin rakentaminen ei ole kallis eikä aikaa vievä juttu, joten sen tekemättä jättämistäkään ei oikein voi järkisyin perustella.


      • 4+3
        Salamii kirjoitti:

        Tämmöinen toimisi nähdäkseni lähinnä vain "hätäratkaisuna" kulussa ollessa, jos ukkosenjohdatusta ei ole tehty kunnolla. Jos vene on pari viikkoa laiturissa ilman miehitystä, niin tuskin sinne viitsii mitään kaapeleita jättää roikkumaan veteen. Kunnollisen systeemin rakentaminen ei ole kallis eikä aikaa vievä juttu, joten sen tekemättä jättämistäkään ei oikein voi järkisyin perustella.

        Veneatamassa voi olettaa että salama iskee muiden korkeampiin maadoitettuihin mastoihin ja merellä voi heittää vantista kaapelin veteen.


      • 3+9
        spkoo kirjoitti:

        Tätä ajatusta en ole oikein sisäistänyt ikinä. Vene on kuitenkin yksin laiturissa selvästi enemmän kuin miehitettynä.

        Vuosittain ukkossuojauksesta on keskustelua. Olisi tosiaan kiva kuulla josko jotain uutta on tutkittu, keksitty tai kehitetty.

        Perinteisesti asiaan on kaksi lähestymistapaa tai uskomusta: toisen mukaan riki pitää maadoittaa ja toisen mukaan ei pidä maadoittaa. Ajatus noiden molempien lähestymistapojen takana on tuttu ja ymmärrettävä. Maadoitus tekee rikistä salamalle houkuttelevamman kohteen, eli oletettavasti lisää osuman todennäköisyyttä. Maadoitus toisaalta pienentää oleellisesti vahinkoja mahdollisen osuman tapahtuessa. Itselläni ei ole vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan. Veneeni ratkaisu on siitä välimaastosta, maadoitus on, mutta reilulla kipinävälillä. Sitä ajatusta puoltaa myös tavoite välttää galvaanisia pareja. Oikeasta ratkaisusta ei edelleenkään ole varmuutta (vuosikymmenten ihmettelyn jälkeen). Voihan olla, että oikeaa ratkaisua ei olekaan.

        Miten niin "maadoitus tekee houkuttelevamman"? Ei se salama iskiessään tiedä onko masto maadoitettu vai ei. Salama ei ajattele. Kirkontornitkin varmaan mielestäsi houkuttelevat salamat juuri tuon maadoittamisen takia...


      • salaman tietämiset
        3+9 kirjoitti:

        Miten niin "maadoitus tekee houkuttelevamman"? Ei se salama iskiessään tiedä onko masto maadoitettu vai ei. Salama ei ajattele. Kirkontornitkin varmaan mielestäsi houkuttelevat salamat juuri tuon maadoittamisen takia...

        Itseasiassa salama taitaa lähteä alhaalta ylöspäin : )


      • Eristä vaan
        Tukevasti_maihin kirjoitti:

        Eköhän se alumiinimasto tee rikistä houkuttelevan riippumatta siitä, onko se maadoitettu vai jollain kipinävälillä erotettu. Maston pituuteen verrattuna matka maston tyvestä mereen märkää lasikuitua pitkin tai jonkun kipinävälin yli on kuitenkin mitätön. Eli masto kunnolla maihin vain, mieluiten kannen läpi kulkeva masto tukevasti kölipulttiin kiinni.

        Sen eristyksen tarkoitus on estää galvaaninen yhteys sähkökemiallisen korroosion takia, mitään merkitystä salamaniskuun sillä ei tosiaankaan ole.


      • .....
        3+9 kirjoitti:

        Miten niin "maadoitus tekee houkuttelevamman"? Ei se salama iskiessään tiedä onko masto maadoitettu vai ei. Salama ei ajattele. Kirkontornitkin varmaan mielestäsi houkuttelevat salamat juuri tuon maadoittamisen takia...

        Ilmatieteen laitoksen sivuilta:

        "Kun tavallisimman salamaniskun alkuvaihe, negatiivinen esisalama, saapuu pilvestä lähelle maata, johonkin kohtaan maassa (usein korkeaan ja terävään) syntyy vastasalama, joka syöksyy ylös, tavoittaa esisalaman kärjen ja täydentää kanavan, jota pitkin varsinainen voimakas pääsalama iskee.

        Vastasalamaehdokkaita voi syntyä useita, mutta yleensä vain yksi niistä tavoittaa esisalaman."

        Salama siis lähtee pilvestä, ei alhaalta ylöspäin. Mutta vastasalama tulee alhaalta, ja kuten edellä sanottua, vastasalamaehdokkaita voi syntyä useita, ja tässä tilanteessa voidaan arvella, onko maadoitettu masto parempi reitti ja parempi vastasalamaehdokas kuin maadoittamaton.


      • .....
        ..... kirjoitti:

        Ilmatieteen laitoksen sivuilta:

        "Kun tavallisimman salamaniskun alkuvaihe, negatiivinen esisalama, saapuu pilvestä lähelle maata, johonkin kohtaan maassa (usein korkeaan ja terävään) syntyy vastasalama, joka syöksyy ylös, tavoittaa esisalaman kärjen ja täydentää kanavan, jota pitkin varsinainen voimakas pääsalama iskee.

        Vastasalamaehdokkaita voi syntyä useita, mutta yleensä vain yksi niistä tavoittaa esisalaman."

        Salama siis lähtee pilvestä, ei alhaalta ylöspäin. Mutta vastasalama tulee alhaalta, ja kuten edellä sanottua, vastasalamaehdokkaita voi syntyä useita, ja tässä tilanteessa voidaan arvella, onko maadoitettu masto parempi reitti ja parempi vastasalamaehdokas kuin maadoittamaton.

        Jatketaanpa vielä eri kohdasta kyseistä sivua http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen

        "Vaikka salaman tuhovoima on peräisin pääsalamasta, on sen synnystä ja reitin valinnasta vastuussa esisalama, ja siksi on perusteltua sanoa esisalaman suuntaa myös salamaniskun suunnaksi."


      • Sähkömies
        4+3 kirjoitti:

        Veneatamassa voi olettaa että salama iskee muiden korkeampiin maadoitettuihin mastoihin ja merellä voi heittää vantista kaapelin veteen.

        Vene kiinni maasähkössä ja sen töpseli on maadoitettu.
        Sinne salamat vaan valtakunna verkkoon, saadaan nekin sähköt ekolookisesti talteen.


      • laskelmia
        4+3 kirjoitti:

        Veneatamassa voi olettaa että salama iskee muiden korkeampiin maadoitettuihin mastoihin ja merellä voi heittää vantista kaapelin veteen.

        Laskepas sen vantista mereen kaapelin märkäpinta-ala ja vertaa tuohon vaadittuun 91 neliömetriin, niin alat tajuta kuinka tehoton se oikeasti on.
        Eli virta löytää kyllä muitakin reittejä, kun tuota pitkin ei pääse kuin murto-osa kokonaisvirrasta. Meriveden vastus nyt vaan on aika suuri ja murtoveden ja makean veden vieläkin suurempi. Siksi virta jakautuu kyllä kymmenien neliömetrien alueelle joka tapauksessa, ja kaapelisi ei sellaista yhteyttä mereen tarjoa.


      • 5 + 6
        ..... kirjoitti:

        Jatketaanpa vielä eri kohdasta kyseistä sivua http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen

        "Vaikka salaman tuhovoima on peräisin pääsalamasta, on sen synnystä ja reitin valinnasta vastuussa esisalama, ja siksi on perusteltua sanoa esisalaman suuntaa myös salamaniskun suunnaksi."

        Niin, ja kun esisalamalla oli tässä sama suunta kuin pääsalamallakin niin ...

        Vastasalaman suunta ei siis ole se mikä määrää nimitykset. Salaman tuhoihin nimityksillä ei tietenkään ole mitään vaikutusta.


      • Anonyymi
        50 v vesillä kirjoitti:

        Paras ottaa vaan asiat sellaisena kuin ne ylhäältä meille annetaan.

        Tämä on pohjimmiltaan paras tie.


    • ukkonen kuriin

      Vantilta riittävän paksu kaapeli kölipulttiin, mutta liitos eristetään vaikkapa ohuella muoviprikalla. Näin ei normaalisti ole galvaanista yhteyttä. Salaman iskiessä on sille kakunpala päästä pienen eristeen läpi, onhan se jo matkannut satojakin metrejä ilmassa.

      • laskelmia

        Tämän:
        http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_resistivity_and_conductivity#Resistivity_of_various_materials
        mukaan austeniittisen teräksen 18/8 resistiivisyys on 6.9×10−7 ohmimetriä ja kuparin taas 1.68×10−8 ohmimetriä. Kölipulttimateriaalin resistiivisyys on siis noin 41 kertainen kuparikaapeliin verrattuna. Mikäli riittävän paksulla kaapelilla tarkoitetaan sellaista, jonka vastus metriä kohti on sama kuin kölipultilla, tulee kuparikaapelin halkaisija olla 15,6% kölipulttien kierteen sisämitan halkaisijasta.
        Eli ei mitenkään erityisen paksu. Paksua kaapelia käytettäessä kölipultti kuumenee sähkövirrasta huomattavasti kaapelia enemmän. Takaako joku ettei pultin heikkeneminen tai jopa sulaminen tuota suurempaa vaaraa veneelle, kuin mitä hieman ohuemman kaaplein käyttäminen olisi tuottanut?
        Toisaalta meriveden (siis ei kotimaisen murtoveden) resistiivisyys on 290 000 kertainen kölipulttimateriaaliin verrattuna. Siis vaatii 91 neliömetrin poikkipinta-alan meriveteen, että vastus on metriä kohti sama kuin 20mm pyörötangolla austeniittista terästä, eli noin 2,2 milliohmia/metri.
        Ei kellään niin isoa maadoituspinta-alaa kölissä ole, joten pääosa vastuksesta on joka tapauksessa siellä.
        100 kA virralla metrin pituisen kölipultin yli vaikuttaa siis jännite 220 V, ja hetkellinen pätöteho on 22 MW. Metrin matkalla merivettä jännite onkin sitten helposti yli 10 kV, joten ukkosella ei tosiaankaan kannata uida, ei kölin vieressä eikä muualla.
        Olennaista ei siis ole jättimäiset poikkipinta-alat kuparikaapeleissa, vaan kaapeleiden riittävä suoruus, ettei virta oikaise jotain muuta reittiä vahinkoa tuottaen.


    • maadoitusohjeita

      Salaman tekemiä reikiä pohjassa ja läpivienneissä:
      http://users.evtek.fi/~karisv/ukkonen/3F.JPG
      Lisää Leeveneen kuvalinkkejä tässä osoitteessa:
      http://users.evtek.fi/~karisv/ukkonen/ukkon2000.htm

      Maston ja rustien maadoittaminen köliin tulisi tehdä paksuilla johtimilla, joissa ei ole jyrkkiä mutkia. Esim. Nautor käyttää sormen paksuisia kaapeleita staagien ja vanttien rusteista kölipulttiin. Myös metallisten läpivientien maadoittamista samaan pisteeseen on suositeltu, jotta ei syntyisi runkovaurioita niiden kautta (ks. Leeveneen kuvamateriaali!). Tilapäiset ukkosenjiohdattimet vanteista kaapeleilla mereen, saattavat johtaa rikivaurioon (salamaniskun energia riittää staagien ja vanttien vahingoittumiseen). Hyvää lukemista tästä aiheesta löytyisi mm. J. Paynen kirjassa “The Marine Electrical and Electronics Bible”. Netistäkin näyttää löytyvän monenlaista ohjetta.
      http://www.kastenmarine.com/Lightning.htm
      Jotkut suosittelevat maston toppiin asennettavaa tankoa, joka maadoitetaan mahdollsimman paksulla kaapelilla
      http://www.sail-world.com/cruising/usa/Lightning-at-sea:-Myth-and-Reality/103074
      http://www.pearson35.com/projects/lightning.htm

      katamaraaneissa, joissa ei ole metalliköliä maadoitusta varten, salamaniskuilta suojaus voi edellyttää maadoituslevyn asennusta rungon ulkopuolelle:
      http://www.marinelightning.com/catamaran/

      • johtimet vanteilta

        Onko lasikuituun leivottu rautaköli maadoitettu?


      • laskelmia
        johtimet vanteilta kirjoitti:

        Onko lasikuituun leivottu rautaköli maadoitettu?

        http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_resistivity_and_conductivity#Resistivity_of_various_materials

        Lasin resistiivisyys on lähteen mukaan: 10×10^10 to 10×10^14 ohmimetriä, ilman 1.3×10^16 to 3.3×10^16 ohmimetriä.
        Eli paremmin johtaa kuin ilma, mutta aivan surkeasti meriveteenkin verrattuna.
        Laminaatti siis todellakin sulaa tai höyrystyy salaman iskussa, muttei ohuena kerroksena läpilyöntiä todellakaan estä, kun virta kuitenkin pääsee sitä kautta helpommin kulkemaan kuin ilmaa pitkin.
        0,46 nanometrin halkaisijainen kuparikaapeli johtaa vähintään yhtä hyvin kuin neliömetrin pinta-ala lasia.
        0,46 nanometriä = 0,00046 mikrometriä = 0,00000046 millimetriä.
        Tuo kertonee suuruusluokan tilanteesta, eli johtavuus on juuri niin surkea että sähköteho on jättimäinen.


      • 18+15
        laskelmia kirjoitti:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_resistivity_and_conductivity#Resistivity_of_various_materials

        Lasin resistiivisyys on lähteen mukaan: 10×10^10 to 10×10^14 ohmimetriä, ilman 1.3×10^16 to 3.3×10^16 ohmimetriä.
        Eli paremmin johtaa kuin ilma, mutta aivan surkeasti meriveteenkin verrattuna.
        Laminaatti siis todellakin sulaa tai höyrystyy salaman iskussa, muttei ohuena kerroksena läpilyöntiä todellakaan estä, kun virta kuitenkin pääsee sitä kautta helpommin kulkemaan kuin ilmaa pitkin.
        0,46 nanometrin halkaisijainen kuparikaapeli johtaa vähintään yhtä hyvin kuin neliömetrin pinta-ala lasia.
        0,46 nanometriä = 0,00046 mikrometriä = 0,00000046 millimetriä.
        Tuo kertonee suuruusluokan tilanteesta, eli johtavuus on juuri niin surkea että sähköteho on jättimäinen.

        Ei ole lasiveneitä kuitenkaan.


      • Anonyymi
        johtimet vanteilta kirjoitti:

        Onko lasikuituun leivottu rautaköli maadoitettu?

        Hyvä kysymys. Omassa on inplastad bly eli sisäänvalettu lyiy. Enkä muuten tiedä missä mahdollinen maadoituskaapeli menee.


    • salam-santeri

      Purjeveneen maadoittaminen?!?!?


      Silloin sinun pitäisi olla kivillä, eli ukkosella suuntaa nopeasti matalikolle ja aja vene mahdollisimman tiukasti pohjaan kiinni! Ei iske salama pollaan....

    • kenttä vs. meri

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      160
      9235
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2829
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      31
      2607
    4. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      57
      2541
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      197
      1935
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      98
      1862
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      24
      1806
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      50
      1341
    9. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1217
    10. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1201
    Aihe