Hyviä uutisia!
Oulun kaupunki ei saanut valitustaan hovioikeuteen, vaan velvoitetaan korvaamaan kiusatulle käräjäoikeudessa määrätyt korvaukset.
Ne jotka tietävät asiasta enemän joivat tuoda tietoja muidenkin luettavaksi, ilman nimiä pyydän.
Oulun kaupunki ei saanut valitustaan hovioikeuteen, vaan velvoitetaan korvaamaan kiusatulle käräjäoikeudessa määrätyt korvaukset.
Ne jotka tietävät asiasta enemän joivat tuoda tietoja muidenkin luettavaksi, ilman nimiä pyydän.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Saataisiinko törkeät työpaikkakiusaamistapaukset loppumaan, jos asiat vietäisiin aina oikeuteen saakka? Pienemmistäkin asioista käräjöidään, jotka aiheuttavat vähemmän henkistä haittaa.
Saataisiin, pelote toimii!
Eiks toisten ihmisten pelottelu ole kiusaamista? Vai olenko jotenkin ymmärtänyt väärin?
Pelote toimii myös Kiinassa, Pohjois-Koreassa ja ennenvanhaan Natsi-Saksassa.Onneksi ei olla siellä.
Peloite on yhtäkuin rangaistus tehdystä rikoksesta. Jos myymälävarkaat eivät koskaan saisi rikoksestaan sakkoja tai muuta myymälävarkauksia olisi enemmän. Jos murhasta ei annettaisi tuomioita, joillekin ihmisen henkgiltä ottaminen olisi helpompaa.
Rangaistus on siis peloite joka hillitsee rikollista toimintaa, eikö?
Peloite ei ole yhtä kuin rangaistus tehdystä rikoksesta, vaan se pitää myös todistaa länsimaisen oikeuskäytännönnön mukaan. Rangaistuksen antaa tuomioistun voimassa olevien lakien mukaan. Joissain muissa maissa ei ihan näin mene.
Mikä olikaan laittoman uhkauksen ja laillisen uhkauksen ero?
jos ei rikoksesta tuomita, kuinka kukaan oppii ettei rikoksia saa tehdä? Kukaan ei puhu laittomista uhkailuista, muut kuin sinä... ei se ole laiton uhkaus jos sanoo että rikoksesta saa tuomion! Suomen laki määrittelee rikoksen ja siitä saatavan rangaistuksen. henkinen väkivalta on työturvallisuus rikos, pahimmassa tapauksessa jopa rikos lainkin mukaan pahoinpitelynä tuomittavaa.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa Oulun kaupungille, joten Rovaniemen hovioikeuden tuomio viime vuodelta jäi lainvoimaiseksi.
KKO ei myöntänyt Oululle valituslupaa
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kko-ei-myontanyt-oululle-valituslupaa/653657/
Millä perusteella kiusattu, joka voitti ´jutun´ joutui maksamaan osan oikeudenkäyntikuluistaan?
Olisiko siksi että oikeudenkäynti kulut hovissa ovat olleet suhteellisen korkeat. kaupunki joutui siis maksamaan 2/3 ja entinen työntekijä siis 1/3. Tarkempaa syytä tuohon en tiedä. Mielenkiintoinen juttu... hmmm. Pitää lukea tarkemmin tuomio asiakirjat.
Eli, tuossa lehdessä on virhe. Tuomio asiakirjassa lukee:
Oulun kaupunki on velvollinen korvaamaan takaisin valtiolle sen varoista hovioikeudessa maksetuista todistelu kustannuksista kaksi kolmas osaa, muilta osin todistelu kustannukset jäävät valtion vahingoksi.
Eli ei työntekijä sitä joudu maksamaan vaan valtio.
Nyt löytyi oikea kohta... eli koska kantaja on osittain voittanut ja osittain hävinnyt. Eli joitain syyte kohtia ei kantaja voittanut.
Oulun kaupunki velvoitetaan maksamaan xxxxxlle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista
käräjäoikeudessa 10 798,83 euroa, josta on palkkiota 8 250 euroa,
kuluja 651,33 euroa ja arvonlisäveroa 1 897,50 euroa. Korvaukselle on
maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien,
kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.
Valtion varoista maksetaan asianajaja xxx xxxx xxxxn avustamisesta
hovioikeudessa valituksen laatimisesta ja asian valmistelusta kohtuulliseksi
katsotun 18 tunnin ajankäytön perusteella 1 800 euroa ja pääkäsittelystä 8 tunnin
10 minuutin ajankäytön perusteella 800 euroa ja arvonlisäveron määrä 624
euroa, yhteensä 3 224 euroa.
Oulun kaupunki velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista xxxxn avustajalle
asianajaja xxx xxxxxlle hovioikeudessa maksetusta avustajanpalkkiosta
2 149,33 euroa, josta palkkion osuus on 1 733,33 euroa ja arvonlisäveron
osuus 416 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin
mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden
tuomion antamispäivästä. Muilta osin xxxxn avustajalle maksettu palkkio jää
valtion vahingoksi.
Oulun kaupunki velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa
maksetuista todistelukustannuksista 324,30 euroa. Muilta osin valtion varoista
todistajille maksetut palkkiot jäävät valtion vahingoksi.
Korvausvelvollisuus
Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta
rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia
velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. Oulun
kaupunki on huolimattomuudesta laiminlyönyt työturvallisuuslain 28 §:n
mukaisen työturvallisuusvelvoitteensa x kohtaan. Oulun kaupunki on
velvollinen korvaamaan xxxxx siitä aiheutuneen vahingon.
Ansionmenetys
Oulun kaupunki on myöntänyt vaatimuksen ansionmenetyksestä 1 500 euroa
ajalta 1.4. - 31.5.2010 määrällisesti oikeaksi. Oulun kaupunki on kiistänyt, että
xxxxx olisi annettu sitovaa lupausta töiden jatkumisesta projektin jälkeen
1.6. - 31.12.2010. xxxxxx on puolestaan kertonut, että hänelle oli luvattu varahenkilöjärjestelmästä
vastaavan henkilön taholta töiden jatkuvan projektin jälkeen,
koska Oulun kaupungilla oli tuolloin ollut terveydenhoitoalalla hyvät
työllisyysnäkymät. Hovioikeus pitää xxxxx kertomusta uskottavana asiassa.
Lisäksi xxxxx olisi tarvittaessa voinut ilman sairastumistaan työllistyä toisen
työnantajan palvelukseen, mikäli työsuhde Oulun kaupunkiin ei olisi jatkunut.
Oulun kaupunki on velvollinen korvaamaan xxxxxx ansionmenetyksestä
8 500 euroa ajalta 1.4. - 31.12.2010. Kipu ja särky ja tilapäinen haitta
xxxxxx sairastumisen on edellä todetuin tavoin ainakin osittain katsottu johtuneen
hänen esimiestensä häneen kohdistamasta epäasiallisesta kohtelusta.
Asiassa on jäänyt kuitenkin osittain epäselväksi, mikä osuus xxxxx oireilusta
on aiheutunut häneen kohdistuneesta epäasiallisesta kohtelusta ja mikä osuus
tutkimuslupa-asiaan liittyvästä häntä ahdistaneesta ongelmasta. Tämä ja Oulun
kaupungin sopimusrikkomuksen laatu huomioon ottaen hovioikeus arvioi kohtuulliseksi
korvaukseksi xxxxxx aiheutuneesta kivusta, särystä ja tilapäisestä
haitasta 3 000 euroa.
Lääkärikulut
Oulun kaupunki on myöntänyt lääkärikulut 300 euroa määrältään oikeaksi.
Kärsimys
Asiassa ei ole näytetty, että xxxxxx olisi kohdistettu rikoslain 47 luvun 3
§:ssä tarkoitettua työsyrjintää tai rikoslain 11 luvun 11 §:n mukaista syrjintää.
xxxxx ei siten ole oikeutta korvaukseen kärsimyksestä.
Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa
xxxx on osittain voittanut ja osittain hävinnyt valituksensa asiassa. Näin ollen
Oulun kaupunki on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 2 momentin ja 16
§:n nojalla velvollinen korvaamaan xxxxx oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa
kaksi kolmasosaa sekä oikeusapulain 22 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiolle sen varoista xxxx avustajalle hovioikeudessa
maksetusta palkkiosta kaksi kolmasosaa. Muilta osin xx avustajalle hovioikeudessa
maksettu palkkio jää valtion vahingoksi.
Todistelukustannusten korvaaminen
Oulun kaupunki on velvollinen korvaamaan takaisin valtiolle sen varoista hovioikeudessa
maksetuista todistelukustannuksista kaksi kolmasosaa. Muilta
osin todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
Hovioikeuden ratkaisu
Käräjäoikeuden tuomio kumotaan.
Oulun kaupunki velvoitetaan maksamaan xxxxx korvaukseksi lääkärikuluista
300 euroa, ansionmenetyksestä 8 500 euroa ja korvaukseksi kivusta, särystä
ja tilapäisestä haitasta 3 000 euroa, yhteensä 11 800 euroa korkolain 4 §:n
1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.5.2011 lukien.
xxxxx vapautetaan velvollisuudesta korvata Oulun kaupungin oikeudenkäyntikulut
käräjäoikeudessa.
Oulun kaupunki velvoitetaan maksamaan xxxx korvaukseksi oikeudenkäyntikuluistakäräjäoikeudessa 10 798,83 euroa, josta on palkkiota 8 250 euroa,
kuluja 651,33 euroa ja arvonlisäveroa 1 897,50 euroa.
Korvaukselle on
maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien,
kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.
Valtion varoista maksetaan asianajaja xxxxx xxxxxxx avustamisesta
hovioikeudessa valituksen laatimisesta ja asian valmistelusta kohtuulliseksi
katsotun 18 tunnin ajankäytön perusteella 1 800 euroa ja pääkäsittelystä 8 tunnin
10 minuutin ajankäytön perusteella 800 euroa ja arvonlisäveron määrä 624
euroa, yhteensä 3 224 euroa.
Oulun kaupunki velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista xxxxx avustajalle
asianajaja xxxxxx hovioikeudessa maksetusta avustajanpalkkiosta
2 149,33 euroa, josta palkkion osuus on 1 733,33 euroa ja arvonlisäveron
osuus 416 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin
mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden
tuomion antamispäivästä. Muilta osin xxxxx avustajalle maksettu palkkio jää
valtion vahingoksi.
Oulun kaupunki velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa
maksetuista todistelukustannuksista 324,30 euroa. Muilta osin valtion varoista
todistajille maksetut palkkiot jäävät valtion vahingoksi.
Voitto, mutta vain puolittainen. Vaikka jutun voittaneella projektityöntekijällä on ollut asianajaja, niin korvausvaatimuksissa ei ollut vaatimusta yhdenvertaisuuslain 9 §:n tarkoittamasta hyvityksestä. Eikä rangaistusta ollut vaadittu pahoinpitelystä tai vammantuottamuksesta, jolloin korvausta olisi voinut vaatia myös henkilövahingosta. Kuitenkin asianomistaja oli ollut 7 kk sairauslomalla masennuksen vuoksi. Mm. masennuksen tahallinen aiheuttaminen on rinnastettu ruumiilliseen pahoinpitelyyn jo 1.9.1995 voimaan tulleesta rikoslain uudistuksesta lähtien. Siis noin tietämättömiä ovat myös kovapalkkaiset asianajajat.
uskoisin että sen jälkeen kun Ahteen tuomio julkistetaan ja jos siinä nuo rikosnimkkeet saavat ilmaa siipien alle, käytäntö tulee muuttumaan, eli että myös pahoinpitelyn osalta tulisi tuomio. Milloin Ahteen /rädyn tuomio tulee julkiseksi?
Kuka asianajaja oli hoitanut ´juttua´? Entä kuka syyttäjä?
Tuomio AKT-härdellissä annetaan ensi maanantaina, 27.1.2014 klo. 13.00 kansliatuomiona Helsingin käräjäoikeudessa.
Henkinen pahoinpitely ei ole työturvallisuusrikos. Teko, jolla tahallisesti aiheutetaan joko ruumiillinen tai henkinen vamma tai sairaus on pahoinpitelyä. Tuottamuksellisesti tehtynä kyseessä on vammantuottamus edellyttäen, että aiheutettu seuraus ei ole vähäinen.
Työturvallisuusrikoksesta on kysymys silloin kun työnantaja tai tämän edustaja on tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä tai sallinut työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen.
Esimerkiksi, jos työnantaja tai tämän edustaja on saanut tiedon, että työntekijään on kohdistunut tämän terveyttä haittaavaa tai vaarantavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, eikä ole ryhtynyt käytettävissään olevin keinoin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan siitä tiedon, kyseessä työturvallisuusmääräysten rikkominen. Samalla on mahdollistettu työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkuminen.
Tapaturmien yhteydessä on työnantaja ja/tai tämän edustaja usein tuomittu työturvallisuusrikoksesta, käytännössä työturvallisuuslain 8 §:n tarkoittaman työnantajan yleisen huolehtimisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Sen lisäksi tuomio on annettu myös vammantuottamuksesta, koska laiminlyönnistä on aiheutunut henkilövahinko.