Moi, tänään se sitten päättyi 6vuoden pitkä yhteistyö psykologini kanssa, josta on nyt haikea mieli ja itkeny olen hiukan.. En ole vielä täysi ikäinen..
Yhteistyömme alkoi siitä kun vanhempani erosivat 7v sitten ja sen jälkeen passitettiin perheneuvolaan..
Hän kirjoitti minulle kirjeen, ´´ työskentely kanssasi oli kaiken kaikkiaan hieno prosessi joka varmasti jää meidän molempien mielessä elämään muistoina, ajatuksina, tunteina ja kokemuksina, näihin sanoihin on hyvä yhteistyömme lopettaa ja kovasti tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää. ´´
Meillä oli aina kivaa ja olin iloinen kun sain käydä hänen luonaan..
Tulee vaan niin haikea olo kun miettii että enään en palaa sinne kenties koskaan enkä näe psykologiani kenties enään.. Meistä ehti tulla hyvät ystävät :(
Onko kellään mitään neuvoa miten tästä pääsee yli jne ? Ja älkää viitisikö kirjoittaa mitään herjaavia kommentteja kun tämä on minulle tärkeä asia jne..
Yhteistyömme alkoi siitä kun vanhempani erosivat 7v sitten ja sen jälkeen passitettiin perheneuvolaan..
Hän kirjoitti minulle kirjeen, ´´ työskentely kanssasi oli kaiken kaikkiaan hieno prosessi joka varmasti jää meidän molempien mielessä elämään muistoina, ajatuksina, tunteina ja kokemuksina, näihin sanoihin on hyvä yhteistyömme lopettaa ja kovasti tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää. ´´
Meillä oli aina kivaa ja olin iloinen kun sain käydä hänen luonaan..
Tulee vaan niin haikea olo kun miettii että enään en palaa sinne kenties koskaan enkä näe psykologiani kenties enään.. Meistä ehti tulla hyvät ystävät :(
Onko kellään mitään neuvoa miten tästä pääsee yli jne ? Ja älkää viitisikö kirjoittaa mitään herjaavia kommentteja kun tämä on minulle tärkeä asia jne..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuli vielä mieleen että mitä mieltä olette jos kysyisin häneltä voitaisiinko aina silloin tällöin vaihtaa kuulumiset vaikka sähköpostin välityksellä ??
Kuusi vuotta on pitkä aika, sinä aikana ehtii muodostua jo syvä luottamussuhde. On luonnollista, että sinua surettaa kun elämääsi 6 vuoden ajan kiinteästi vaikuttanut, tutuksi ja turvalliseksi käynyt ihmissuhde on jäämässä historiaan.
En tiedä, sotiiko se ammattietiikkaa vastaan mutta mielestäni voisit hyvin kiittää häntä kuudesta vuodesta, joilla on sinulle ollut arvaamattoman suuri merkitys. Samassa yhteydessä voisit hyvin esittää toiveen, että mielelläsi säilyttäisit häneen edes jonkinlaisen yhteyden jatkossakin, esimerkiksi tyyliin kävisitte kaffeella vaikka kerran vuodessa tai jotain vastaavaa. Kysyvä ei tieltä eksy.
Onnea sinulle ja elämääsi :-)