Positiivisia asioita

Onhan niitä: vapaus, henkinen vapaus, taloudellinen vapaus, väkivallattomuus, henkinen väkivallattomuus, stressittömyys, pettymyksettömyys, seesteisyys, vapautuneisuus, ilo, elämän helppous, kepeys, pelottomuus jne - nämä siis tuli ihan suorilta mieleen puolessa minuutissa ja varmaan enemmänkin on, jos alkaa miettimään =)

Kyllä...juuri sitä!
vaikka kaiki asiat ovat vielä levällään kuin "jokisen eväät" niin ainakin olen helpottunut, vapautunut ja aivan älyttömän tyytyväinen siihen että vihdoin sain itsestäni niin paljon irti että otin oman elämän hallintaani...

Komppaan edellisiä, vaikka ero tuli yllättäen pitkän liiton jälkeen. On tapahtunut niin paljon kivaa. Kaikki vatsavaivani ja -ongelmani hävisivät eron myötä. Ilmeisesti oli jotain stressi/jännitysperäistä. Olen ollut töissä paljon rohkeampi ja ioloisempi ja ottanut haasteita vastaan.

Nyt vasta olen tajunnut kuinka painostavaa oli elää exän kanssa. En voinut olla oma itseni, hän suhtautui asioihin hyvin kriittisesti (negatiivisesti) ja oli perfektionisti. Yksin voin tehdä virheitäkin!

Onhan varmasti olemassa hyvinkin painostavia suhteita ja toki niistä eroon pääseminen voi vapauttaa suuri ihan kuvaamistasi vatsavaivoista ym. muista.

Joskus kumppanit ovat niin määräileviä, että ottavat kokonaan toisen vapauden, mikä on väärin, kyllä ihmisen pitää voida elää suhteessakin niin, että on oikeus omaan mielipiteeseen ilman pelkoa.
Samoin ihmisen pitää saada pitää oma palkkansa, toki täytyy aina maksaa oma osuutensa elämän kuluista, siivellä ratsastajat on syytä laittaa heti ulos.

Kun sitten maltatte olla yksin ja elää sitä vapaata elämää, ette ota siihen heti uutta kumppania, joka tietenkin alussa tuntuu ihmiseltä, jollaista ei ole olemassakaan, mutta niinhän se oli entisenkin kanssa alussa, kannattaisi muistaa.

Todellakin vapautunut olo!

Ei tarvitse kuunnella nälvintää, eikä olla saiturille ilmainen kodinhoitaja.

ja vaikka rahaa vähempi, kukaan ei kuulustele mitä ostit, se on parasta nyt..

Voimaannuttavia ja rohkeutta antavia vastauksi. Kiitos. Näitä lukiessa löysin jotain kaunista ja kadotettua.

Paskan maku. Minua petettiin.

Erosta seurasi pelkkiä positiivia asioita:

-huoneiston ja ilmapiirin kylmyys vaihtui lämmöksi
-koti on nyt ehjä ja siisti
-henkinen ja fyysinen väkivalta loppui
-saan mennä, tulla ja olla miten vain haluan, entisen vahtimisen ja alistamisen sijaan
-saan käyttää rahaa haluamallani tavalla
-saan syödä rauhassa, niin ettei minua häiritä tai arvostella
-saan nukkua rauhassa, ettei minua valvoteta haukkumalla ja uhkailemalla koko yötä
-lapset saavat olla rakastavassa ilmapiirissä, sen sijaan, että tarvitsisi kuulla miten äitiä ja heitä alistetaan, haukutaan ja määrillään
-seksikäyttäytymiseni on vapaata, entisen pakottamisen ja väkisin ottamisen sijaan
-saan iloita ja nauraa vapaasti, kun ennen piti pitää kaikki tunteet piilossa
-saan matkustaa minne haluan ja milloin haluan
-koti on nyt alkoton, ennen piti siivoilla yötä myöten miehen kusilammikoita, kun jatkuvasti kännipäissään kuseskeli sohville, sänkyyn ja kaappeihin
-saan opiskella mitä haluan, eikä mies ole torpedoimassa opintojani
-saan tuntea olevani rakastettu ja hyväksytty, ennen sain kuulla, että minua vihataan, eikä kukaan huoli minun kaltaistani ihmistä
-enää ei tarvitse tuntea nöyryytystä, miehen pettäessä minua jatkuvasti
-pääsin ilkeästä anopista ja apesta ja miehen ahdasmielisestä suvusta eroon
-pettymykset loppuivat, kun ei enää tarvitse kuunnella turhia lupauksia
-saan hellyyttä ja läheisyyttä, avioaikana sitä ei ollut alussa, välissä eikä lopussa
-enää ei tarvitse pelätä puolison raivokohtauksia pienimmistäkin asioista

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, mutta tässäpä ehkä ne oleellisimmat..

Olen vanhempi nainen, joka jätettiin yllättäen. Silti: olen alkumasennuksen jälkeen oppinut jotain 10 uutta taitoa. Saanut niistä valtavasti itsevarmuutta. Olen laihtunut ja kaunistunut ja kuntoutunut. Olen parantumassa alituisista vatsavaivoista, kun voin syödä mitä haluan ja voin sekä ei stressaa niin paljon. Minulla on keveämpi mieli kun kuuntelen lempimusiikkiani ja katson haluamiani elokuvia...

Noin kaksi päivää sen jälkeen, kun olin muuttanut omaan pikku yksiööni, tunsin äkkiä valtavaa helpotusta. Osin tietysti siksi, että pääsin vihdoin jatkamaan elämääni eteenpäin ihan käytännössä (mies löysi itselleen uuden naisen, mutta olisi halunnut jatkaa mun kanssa kämppiksenä, jotta mukavaa asuntoa ei tarvitsisi myydä!).

Yhtä suuri helpotuksen syy oli sekin, että sain olla rauhassa oma itseni: ei ollut enää ketään suhtautumassa hiljaisen negatiivisesti kaikkeen ja kaikkiin. Suhteessa ei ollut väkivaltaa, ylenmääräistä riitelyä tai mitään muutakaan sellaista, mutta olin jo monta vuotta tuntenut jatkuvasti, että en kelpaa. Siitä oli hyvä päästä eroon.

Kauheita kokemuksia teillä on avioliitosta. Minä menetin tosin mieheni nuorena kuoleman kautta ja ehkä ainoa hyvä asia siinä oli että pääsin eroon mieheni kamalasta perheestä, jolle en kelvannut koskaan eikä myöskään lapsemme. Eniten siitä kärsi kyllä mieheni. Minä pystyin elämään hyvin ilman anoppia perheineen ja mieheni taas ei halunnut mennä kotiinsa ilman minua.

Vapaus vapaus ja vapaus :-)