Erosin ihannemiehestäni pikkuhiljaa syksyn koittaessa. Uskoin viimeiseen asti, että mies herää ja tajuaa, mitä meni pieleen ja mitä olisi voinut rakentaa... Molemmat tehtiin virheitä, mutta vain toinen halusi pysyä yhdessä. Se toinen oli minä.
No sen jälkeen olen deittaillut miehiä. Tällaista ruuhkaa ei ole vielä ollutkaan... Nytkin kolme yhtä aikaa... Sänkyyn asti en ole mennyt kuin yhden kanssa...
Milloin minusta tuli tällainen? Mietin niin, että pidetään nyt hauskaa, että kyllä se yksi ainoa sieltä sitten aikanaan erottuu....
Onko tämä ajattelu jotenkin harvinaista?
No sen jälkeen olen deittaillut miehiä. Tällaista ruuhkaa ei ole vielä ollutkaan... Nytkin kolme yhtä aikaa... Sänkyyn asti en ole mennyt kuin yhden kanssa...
Milloin minusta tuli tällainen? Mietin niin, että pidetään nyt hauskaa, että kyllä se yksi ainoa sieltä sitten aikanaan erottuu....
Onko tämä ajattelu jotenkin harvinaista?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.