Toisenlainen professori Suomessa

Pahoittelen, että vastaan matkojen vuoksi vasta nyt Alfred J Kvaakin nokkelaan kirjoitukseen, mistä kiitän.

Kirjoitan Tarkalle lukijalle Hesarissa (25.01.): " Strandbergin esiin nostamia tilastoyhteyksiä noudattaen voisi..... jne". Siis nämä tilastoyhteydet nosti esiin professori Strandberg, en minä. Jatkankin Hesarissa: "Kokonaan toinen asia on, kertovatko tilastolliset merkinnät mitään syy-seurausyhteydestä". Aihealueilla, joissa tarvitaan tilastomatematiikkaa, ensimmäiseksi alkeisopetukseksi painotetaan tosiasiaa, ettei tilastollinen yhteys ole sama kuin syy ja seuraus. Tästä olen kaikissa kirjoituksissani ml. Hesarin juttu pitänyt osaltani huolen.

Olisinkin toivonut , että Alfred olisi lukenut kirjoitukseni huolella ja jos mahdollista, myös ymmärryksellä. Säästyisi kommentointivaivaa.Sinänsä on hyvä, että hän myös omalta osaltaan painottaa tätä alkeistietoa tilastoyhteyden ja syy-seurausyhteyden suhteesta.

Ystävällisin terveisin

Kari Salminen

Kari Salminen kirjoitti:

Pahoittelen, että vastaan matkojen vuoksi vasta nyt Alfred J Kvaakin nokkelaan kirjoitukseen, mistä kiitän.

Kirjoitan Tarkalle lukijalle Hesarissa (25.01.): " Strandbergin esiin nostamia tilastoyhteyksiä noudattaen voisi..... jne". Siis nämä tilastoyhteydet nosti esiin professori Strandberg, en minä. Jatkankin Hesarissa: "Kokonaan toinen asia on, kertovatko tilastolliset merkinnät mitään syy-seurausyhteydestä". Aihealueilla, joissa tarvitaan tilastomatematiikkaa, ensimmäiseksi alkeisopetukseksi painotetaan tosiasiaa, ettei tilastollinen yhteys ole sama kuin syy ja seuraus. Tästä olen kaikissa kirjoituksissani ml. Hesarin juttu pitänyt osaltani huolen.

Olisinkin toivonut , että Alfred olisi lukenut kirjoitukseni huolella ja jos mahdollista, myös ymmärryksellä. Säästyisi kommentointivaivaa.Sinänsä on hyvä, että hän myös omalta osaltaan painottaa tätä alkeistietoa tilastoyhteyden ja syy-seurausyhteyden suhteesta.

Ystävällisin terveisin

Kari Salminen

Hyvin kommentoitu Strandbergin kannanottoja.

Kari Salminen kirjoitti:

Pahoittelen, että vastaan matkojen vuoksi vasta nyt Alfred J Kvaakin nokkelaan kirjoitukseen, mistä kiitän.

Kirjoitan Tarkalle lukijalle Hesarissa (25.01.): " Strandbergin esiin nostamia tilastoyhteyksiä noudattaen voisi..... jne". Siis nämä tilastoyhteydet nosti esiin professori Strandberg, en minä. Jatkankin Hesarissa: "Kokonaan toinen asia on, kertovatko tilastolliset merkinnät mitään syy-seurausyhteydestä". Aihealueilla, joissa tarvitaan tilastomatematiikkaa, ensimmäiseksi alkeisopetukseksi painotetaan tosiasiaa, ettei tilastollinen yhteys ole sama kuin syy ja seuraus. Tästä olen kaikissa kirjoituksissani ml. Hesarin juttu pitänyt osaltani huolen.

Olisinkin toivonut , että Alfred olisi lukenut kirjoitukseni huolella ja jos mahdollista, myös ymmärryksellä. Säästyisi kommentointivaivaa.Sinänsä on hyvä, että hän myös omalta osaltaan painottaa tätä alkeistietoa tilastoyhteyden ja syy-seurausyhteyden suhteesta.

Ystävällisin terveisin

Kari Salminen

Ok, kiitos vastineesta.

Valitettavasti mahdollisuuteni lukea hesaria on rajallinen. Siksi olin tässä postauksessani täysin toisen käden tiedon varassa. Enkä voi tietää, mitä kj.mattila jätti pois tekstistä.

Se, mitä tulee hiilihydraatteihin, niin ainakin tämän tilaston mukaan niiden osuus kokonaisenergiasta on laskenut:

http://www.pronutritionist.net/wp-content/uploads/2012/10/Näyttökuva-2012-10-08-kohteessa-15.53.16.png

Tämän mukaan siis, jos niillä jokin yhteys on, niin se ei ainakaan ole suoraan verrannollinen.

Se, mitä tulee dementiaan ja kolesteroleihin, on minulle täysin hämäränpeitossa. Joka tapauksessa, kolesterolit ovat olleet laskussa koko Suomessa:

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00298.png

Yhteys kuolleisuuteen, dementiaan, korkeushypyn maailmanennätykseen tai prosessorien laskentatehon nousuun jää sitten jokaisen pohdittavaksi.

Missähän iässä tuo dementia mahtaa tulla? Jotain viitteitä voisi saada siitäkin. On selvää, että vanhempana dementian mahdollisuus kasvaa. Jos kansan elinikä nousee, on selvää, että erilaisten sairauksien mahdollisuus kasvaa samalla. Sairastuvuutta ei mielestäni voida tutkia yksinomaan toteamalla, että jonkin sairauden määrä kasvaa. On esimerkiksi täysin selvää, että New Yorkissa on enemmän flunssaa kuin Kärsämäellä. Tuskin kivikaudella dementia on ollut kovinkaan yleinen sairaus, kun odotettu elinikä huiteli jossain alle 40 vuoden korvilla.

p.s. Kommenttini ei ollut tarkoitettu suoranaisesti sinulle hyvin tietoisena siitä, että juttua oli varmasti "referoitu" tarkoituksenmukaisesti. Mutta saat silti liittyä meidän itsenäisten tutkijoiden joukkoon, vaikkakin vähän myöhässä. Karps1:ltä otettiin tutkija-assistentin titteli pois. Se on vaan Cheetah.

Mutta kiitos vastineesta!

Älä välitä. On tulossa uusi lääke kolesterolin jälkihoitoa varten.
Ensin statiineja ja sitten jälki hoitoa. Hyvin menee lääketehtailla.

Alfred J. Kvaak kirjoitti:

Ok, kiitos vastineesta.

Valitettavasti mahdollisuuteni lukea hesaria on rajallinen. Siksi olin tässä postauksessani täysin toisen käden tiedon varassa. Enkä voi tietää, mitä kj.mattila jätti pois tekstistä.

Se, mitä tulee hiilihydraatteihin, niin ainakin tämän tilaston mukaan niiden osuus kokonaisenergiasta on laskenut:

http://www.pronutritionist.net/wp-content/uploads/2012/10/Näyttökuva-2012-10-08-kohteessa-15.53.16.png

Tämän mukaan siis, jos niillä jokin yhteys on, niin se ei ainakaan ole suoraan verrannollinen.

Se, mitä tulee dementiaan ja kolesteroleihin, on minulle täysin hämäränpeitossa. Joka tapauksessa, kolesterolit ovat olleet laskussa koko Suomessa:

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00298.png

Yhteys kuolleisuuteen, dementiaan, korkeushypyn maailmanennätykseen tai prosessorien laskentatehon nousuun jää sitten jokaisen pohdittavaksi.

Missähän iässä tuo dementia mahtaa tulla? Jotain viitteitä voisi saada siitäkin. On selvää, että vanhempana dementian mahdollisuus kasvaa. Jos kansan elinikä nousee, on selvää, että erilaisten sairauksien mahdollisuus kasvaa samalla. Sairastuvuutta ei mielestäni voida tutkia yksinomaan toteamalla, että jonkin sairauden määrä kasvaa. On esimerkiksi täysin selvää, että New Yorkissa on enemmän flunssaa kuin Kärsämäellä. Tuskin kivikaudella dementia on ollut kovinkaan yleinen sairaus, kun odotettu elinikä huiteli jossain alle 40 vuoden korvilla.

p.s. Kommenttini ei ollut tarkoitettu suoranaisesti sinulle hyvin tietoisena siitä, että juttua oli varmasti "referoitu" tarkoituksenmukaisesti. Mutta saat silti liittyä meidän itsenäisten tutkijoiden joukkoon, vaikkakin vähän myöhässä. Karps1:ltä otettiin tutkija-assistentin titteli pois. Se on vaan Cheetah.

Mutta kiitos vastineesta!

Hei Alfred

Kiittäen reilusta vastauksesta totean, että koetan aina lukea alkuperäisen tekstin ja esittää mahdollisen kritiikin vasta sitten. Näin säästyy kömmähdyksiltä. Tämä tästä.

Nostat esille THL:n mielenkiintoisen piirroksen suomalaisten 30-59-vuotiaiden miesten kolesterolipitoisuuden muutoksista 1972-2012. Se ansaitsee muutaman kommentin.

1. Ennen vuotta 1982 ja jälkeen mitatut kolesteroliarvot eivät ole vertailukelpoisia. Ennen ko. vuotta saadut arvot on mitattu kemiallisella menetelmällä ja sen jälkeen sen sijaan entsymaattisella menetelmällä. Kemiallinen menetelmä antoi noin 10 % suuremmat arvot. Olen kirjoittanut asiasta Duodecim-lehdessä (2003;119:903). Vastaväitteitä ei ole tullut.

2. THL:n ilmoittamia 30-59 -vuotiaiden miesten arvoja ja niiden hajontoja ei ulkopuolinen voi mistään alkuperäistutkimuksesta tarkistaa. Ne ovat ja pidetään THL:n mustassa aukossa.

Ainoat vertailukelpoiset arvot hajontoineen voi löytää Finriski-tutkimuksen raporteista vuosilta 2007 ja 2012. Ne osoittavat, ettei mitään muutosta ole tapahtunut 25-74 -vuotiaiden miesten tai naisten arvoissa (Cohen d vastaavasti 0,02 ja 0,1).

Kuitenkin THL on mielestäni vastuuttomasti päästänyt liikkeelle huhun, että suomalaisen väestön kolesterolitaso olisi näiden vuosien välillä noussut.

3. Finriski-tutkimus ja sen johtopäätökset ovat nykymuodossaan heikkoja. Koska THL joutuu jatkossa säästökuurille, sopiva kohde löytyisi mm. Finriski- tutkimuksen karsimisessa ja järkeistämisessä. Mikäli joku on kiinnostunut kritiikistäi, minulla on se sähköisessä muodossa.

Kari Salminen

Alfred J. Kvaak kirjoitti:

Ok, kiitos vastineesta.

Valitettavasti mahdollisuuteni lukea hesaria on rajallinen. Siksi olin tässä postauksessani täysin toisen käden tiedon varassa. Enkä voi tietää, mitä kj.mattila jätti pois tekstistä.

Se, mitä tulee hiilihydraatteihin, niin ainakin tämän tilaston mukaan niiden osuus kokonaisenergiasta on laskenut:

http://www.pronutritionist.net/wp-content/uploads/2012/10/Näyttökuva-2012-10-08-kohteessa-15.53.16.png

Tämän mukaan siis, jos niillä jokin yhteys on, niin se ei ainakaan ole suoraan verrannollinen.

Se, mitä tulee dementiaan ja kolesteroleihin, on minulle täysin hämäränpeitossa. Joka tapauksessa, kolesterolit ovat olleet laskussa koko Suomessa:

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00298.png

Yhteys kuolleisuuteen, dementiaan, korkeushypyn maailmanennätykseen tai prosessorien laskentatehon nousuun jää sitten jokaisen pohdittavaksi.

Missähän iässä tuo dementia mahtaa tulla? Jotain viitteitä voisi saada siitäkin. On selvää, että vanhempana dementian mahdollisuus kasvaa. Jos kansan elinikä nousee, on selvää, että erilaisten sairauksien mahdollisuus kasvaa samalla. Sairastuvuutta ei mielestäni voida tutkia yksinomaan toteamalla, että jonkin sairauden määrä kasvaa. On esimerkiksi täysin selvää, että New Yorkissa on enemmän flunssaa kuin Kärsämäellä. Tuskin kivikaudella dementia on ollut kovinkaan yleinen sairaus, kun odotettu elinikä huiteli jossain alle 40 vuoden korvilla.

p.s. Kommenttini ei ollut tarkoitettu suoranaisesti sinulle hyvin tietoisena siitä, että juttua oli varmasti "referoitu" tarkoituksenmukaisesti. Mutta saat silti liittyä meidän itsenäisten tutkijoiden joukkoon, vaikkakin vähän myöhässä. Karps1:ltä otettiin tutkija-assistentin titteli pois. Se on vaan Cheetah.

Mutta kiitos vastineesta!

"Se, mitä tulee hiilihydraatteihin, niin ainakin tämän tilaston mukaan niiden osuus kokonaisenergiasta on laskenut:"

Hiilarien laadussa on menty honompaan suuntaan ja samalla on margariinien kultus noussut huimasti ja voin vastaavasti vähentynyt. Myös sairaudet ovat tuntuvasti lisääntyneet.

Epäilen tosin hieman tuota taulukkoa, koska etenkin sokerin määrää ruuissa on lisätty tuntuvasti rasva kiellon jälkeen.

On näköjään jo aiheuttanut

Iltalehden päivystävä trolli kosse111 on taas ottanut uuden nimimerkin käyttöön. Muistaa kuitenkin aina lyödä välilyönnin ennenkuin laittaa huutomerkin. Kosse111 on taas kossuhumalassa.

Kiitos kosse111, iltalehdestä tuttu trolli.

Tämä on taas tuttua nimimerkiltä kosse111