Eli meillä on ollut salasuhde kohta vuoden verran. Mies on naimisissa ja minä avoliitossa, molemmilla pienet lapset. Kesällä suhteemme syventyi ja mietimme molemmat eroa omista puolisoistamme. Itse aloin onneksi järjellä ajattelemaan, mutta tunteet ovat ihan toista mieltä. Suhteen olen "sanonut irti" jo monta kertaa, mutta loppujenlopuksi mies ottaa yhteyttä ja taas mennään. Viimeksi eilen hän otti yhteyttä, vaikka olemme "eronneet" reilu kk sitten. Itse olen 35 ja mies 30, aivan erilainen kuin oma mieheni. Kaikki sujuu meillä liian täydellisesti, hän on juuri sellainen, kun miehen pitääkin olla(ainakin mulle). Helkutti mä sanon....
salamies otti jälleen yhteyttä...
Jupiter
221092
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Usko pois, salasuhteen ihanuus on vain harhaa!
Koveta itsesi ja tule järkiisi, miehesi ja lapsesi sekä muut läheisesi eivät tule ikinä sinua kunnioittamaan tekosi paljastuttua... Satutat liian monia...
"Kaikki sujuu meillä liian täydellisesti, "
Voiko mikään olla liiaan täydellistä ollakseen totta ?
Silloin se ei ole totta, usko pois vaan.
Kaikki mikä on liian hyvää ollakseen totta. Ei ole totta. Se on harhaa , ja mielikuviruksen tuotosta.
Nimenomaan pitäisi totuus paljastaa ja erota, jos ei oma mies kiinnosta. Tai ei suju.
Koittakaa päättää. Aikooko hän oikeasti erota vaimostaan vai yrittääkö saada sut yksin eroamaan miehestäs. Jos kerta muut on parempia kuin miehesi, eroa. Asukaa lähellä lapsia kaikki, pieni lapsi tai lapsi ei voi olla ilman äitiä. Eikä ilman isääkään.
Et rakasta omaa miestäsi vaan toista. Luulen. Kerro totuus miehellesi, ellei hän ole väkivaltainen.
Pelimies käyttäytyy noin. Ja sinä olet koukussa.
Laita se mies eroamaan ensin. Ja mieti sitten haluatko asua yksin lapsen kanssa. Samaa mieltä, että kyseessä saattaa olla pelimies.
Mies oli omien sanojensa mukaan hakemassa avioeroa, vaimo on ollut kuulema samaa mieltä. Tällähetkellä mulle on aivan sama onko tuo totta vai ei, sillä vaikka ajattelinkin ja kaipaan häntä paljon, niin oma mies ja lapset ovat mulle ne tärkeimmät, heitä en halua menettää.
Salamiehen vaimo ja lapset ovat totta, olen nähnyt heidät ja tunnen heidän "piirinsä" ja erinäisistä syistä tiedä ettei hän ole pelimies...
Jokainen mies, joka pettää vaimoaan, on pelimies. Jokainen nainen, joka pettää miestään, on pelinainen. Hyvin sopisitte yhteen, kaksi pelaajaa. Joukkueena en menisi teistä takuuseen.
Usko pois, sun petos paljastuu vielä miehellesi. Miten sitten käy? Oletko jo miettinyt taktiikkasi valmiiksi?
Mitään näin osuvaa en ole hetkeen lukenut!
Sinuna kertoisin hänen vaimolleen suhteestanne. Se on ainoa tapa saada salasuhteenne katkeamaan, sillä varattu mieshän suuttuu siitä sinuun verisesti.
Oma parisuhteesihan ei riviesi välistä luettuna ole edes sinulle onnellinen parisuhde, joten sen rikkoutumista ei kannata surra, vaan se kannattaakin lopettaa.
Näin pääset hankalasta vyyhdistä eroon. Nyt kun tiedät, millainen mies olisi sinun ihanne, niin sitten vaan etsimään sitä sinkku sellaista - usko tai älä on niitä jokaiselle useampi täydellinen mies olemassa.
Rohkeutta sinulle toimia viisaasti!
Yritä ottaa opiksi vyydin hyvistä ja huonoista puolista!
Voi Jupiter, olen kovasti samantyyppisessä tilanteessa itse. Suhdetta kestänyt 7kk. Molemmat olemme tahoillamme naimisissa. Tunteita on mukana ihan liikaa, tuntuu etten millään pääse tästä irti vaikka oikeasti haluan pysyä nykyisessä avioliitossa. Mistä ihmeestä kaivan sen selkärangan kun sitä ei enää tunnu olevan... :(
Jos haluat jutella laita laita meiliä [email protected]. Tai muut vastaavantyyppisessä tilanteessa olevat, vaihdetaan ajatuksia meilitse.
Et sä nyt vakivissas hae mitään vertaistukea pettämiseen?? Hae saatana ammattiapua tollaseen tuuliviireyteen.
Käy niin että sä eroat ja mies jatkaa teidän suhdetta eikä tee mitään. Usko pois, lopulta jäät yksin, ei oo lapsia, ei perhettä. Kannattaa miettiä, tai sitten tosiaan pitää vaan seksinä
Näin sitä ollaan oltu erossa jo viikkoja :) Mies on ottanut useasti yhteyttä, haluaisi jatkaa edes ystävänä, itse en halua sitä, sillä tiedän mihin se johtaa taas myöhemmin. Viestien perusteella on loukkaantunut muhun... Mutta kiitos teidän ja kiitos itselleni, että olen tullut järkiini ja lopetin tuon suhteen ennen kuin oli liian myöhäistä. Ajatuksissani tuo mies on päivittäin, olihan meillä erittäin upeita hetkiä ja mies tosiaan oli aivan ihana. Kyllä mä mietin mitä jos olisinkin eronnut omasta miehestä ja alkanut suhteeseen tuon miehen kanssa, mutta...
Onnittelut! Uusioliitot eivät aina mene kuin unelmassa, eikä se ole lasten kannalta paras ratkaisu. Kaikki kärsivät!
Sain juuri kuulla lähipiiristäni, kuinka uusiovaimo lyttää miehen teini-ikäiset lapset täysin ja riehuu omassa tyytymättömyydessään!
Siinäkin naisen piti saada tuo mies keinolla millä hyvänsä! Tuli kaksi onnetonta eroa ja jäi 7 surullista lasta.
Uusi suhde on kestänyt vasta 2 vuotta!
Mitä pidempi salasuhde, sitä todennäköisempi käry. Kyllä se ero sitten onnistuu.
Heh,tai sitten EI! Toiset kun taas ajattelevat,että aikanaan salasuhde kariutuu omaan mahdottomuuteensa! Voi olla,että salasuhteessakin oleva hakee" vain jännitystä arkeen"! Lopulta käyvät jopa uhkailemaan salakumppania,että jättää hänet perheineen rauhaan! Ja ainahan oma kumppani voi antaa anteeksi! Toisille aviovala merkitsee ikuista yhteiselämää!..
niinku yks, joka sano kakkosta lopulta kakkakasaksi minulle, vaimolleen...
Pakko avautua edes tänne. Nyt on "muutama päivä" ollut ihan mieletön ikävä salamiestä. Tekisi niin mieli soittaa hänelle. Vielä olen saanut itseni pidettyä kurissa, mutta vaikeaa on. Mies pyörii mielessäni taas liian usein.
Tiedän tunteesi. Älä silti ota yhteyttä jos kerran jo noinkin kauan olette erossa olleet. Itse tuossa vaiheessa missä olet, erosin. Mies tosiaankaan ei, ei vieläkään ja aikaa on aivan järkyttävän kauan, suhde jatkuu vaan koska en osaa sanoa hänelle että on erottava tai sitten lopetetaan tämä. Et usko miten rikki ihminen menee. Sinnittele tai niinkuin aiemmin oli kommentti sanoi, vaadi miestä eroamaan ensin.
Lue vaikkapa uusioperheet-palstaa. En väitä etteikö toisella kierroksella voisi onnistua, mutta haasteet usiperhekuvioissa ovat sellaisia, että huh huh. Siinä on romantiikka ja villi suhde äkkiä tainnoksissa.
Tottahan salasuhde voi tuntua suurelta rakkaudelta, kun toista näkee aivan liian vähän. Aina on ihania hehkeitä kohtaamisia. Kaipausta, unelmointia. Arjen pyöritys tutun kumppanin kanssa on uuvuttava riesa. Lapset vievät mehut. Salaiset pikaiset kohtaamiset ihanuuden kanssa tuntuu siltä oikealta elämältä.
Ja tärkeimpänä pointtina on lasten osa. Elämä on vaativaa ihan siinä omassa perheessä omien vanhempien kanssa. Kasvaa isoksi, kasvaa aikuiseksi ja käydä läpi kaikki vaiheet ja kehitystehtävät. Entäpä kun se kaikki pitääkin tehdä kahdessa kodissa - vanhempien uusien kumppaneiden ja heidän lastensa ja ties kuinka monimutkaisissa ja vaihtuvissa perhekuvioissa. Minusta se vaikuttaa käsittämättömän vaativalta elämältä.
Vielä kerran korostan, että kyllä uusperhe voi onnistua. Moni onnistuu ja lapsilla on rikas ihmissuhdeverkosto. Mutta monille se on kovin vaikeaa ja todellakin monimutkaista. Ihana salamies saattaa kadottaa ihanuutensa siinä sopassa.
Vielä semmoinen juttu, että joskus on todellakin syytä erota. Jos puoliso on es väkivaltainen eikä hae apua itselleen. Tai alkoholi on liian suuressa roolissa. Itse olen kasvanut alkoholisti-isän lapsena ja se oli uuvuttavaa ja surkeaa. Lapset eivät ole lapsia - alkoholi ja alkoholismi ja känninen isä ovat niitä perheen lapsia. Mielestäni ko tapauksissa on parempi erota.
Mutta jos puoliso on ihan tolkullinen isä tai äiti lapsille. Hoitaa hommansa perheessä ja elämässä. Tylsä kenties. Liian tuttu. Ärsyttävä. Onko silloin eron paikka? Minä yrittäisin elvyttää suhdetta ja elämää. Joku päättää erota ja se voi olla hyvä ratkaisu sekin.
MUTTA älkää rynnätkö uuteen perhekuvioon salasuhteen tai jonkun muun kanssa. Elelkää lasten kanssa omaa elämäänne. Ja jos ihastusta ilmaantuu niin riiustelkaa riiuustelkaa. Tapaikaa ja hengailkaa, mutta voisiko lasten kodin pitää ihan vaan heidän kotinaan?