Laitan tämän nyt myös tähän osioon jos saisin enemmän vastauksia (löytyy siis jo paniikkihöiriöosiosta).
Olen 17-vuotias tyttö. Syksyn ensimmäisestä koulupäivästä alkaen minulla on ollut yökkäysrefleksi joka päivä melkein koko ajan ikään kuin "päällä" eli tuntuu kuin oksennus voisi tulla ihan milloin vain. Tähän EI siis liity pahoinvointia tms. Jos suussa on pehmeä pastilli, pieni pala keksiä tai jotain jota voi vähän pureskella niin se auttaa ja vie siksi aikaa tunteen pois kun se pastilli on suussa. Tämä tunne minulla on menin minne vain, kaupungille, kouluun, kotiin... Kun kääntää pään kunnolla oikealle tai vasemmalle, rupeaa myös yökkäilyttämään.
Muutamia kertoja olen nyt saanut sellaisia "kohtauksia" jolloin on yökkäysrefleksin tunne on muuttunut ihan yökkäilyksi, mutta en kuitenkaan ole oksentanut. Olen ruvennut sen takia vapisemaan, minulle on tullut kylmä, hikoilen, ajattelen etten koskaan voi elää normaalisti kun minulla on tämä yökkäilyjutska. Pari päivää sitten olin lähdössä kouluun kun yhtäkkiä sen pastillin suuhun laittaminen ei auttanutkaan, ja sen takia taisinkin saada sellaisen kohtauksen. Rupesin itkemään ja yökkäilemään, vapisin yms. Äitini sitten soitti lääkärilleni joka määräsi minulle jännityksenestolääkettä jota pitää ottaa joka päivä.
Minusta kun vain tuntuu että tää ois puoliksi fyysistä ja puoliksi psyykkistä. En haluaisi olla "mielisairas" vai miten sen nyt sanoisi.. Voisiko tämä siis olla paniikkihäiriötä vai johtua jostain aivan muusta? Minulla on nimittäin jostakin 5-6-vuotiaasta asti ollut tätä myös joskus.... mutta nyt ei moneen vuoteen, paitsi välillä sellainen pieni tunne että yökkäilyttäisi. Siksi kannan mukanani aina keksiä tai pastilleja. Auttakaa, vanhojentanssitkin on tulossa ja pelkään että saan sinä aamuna jonkun kohtauksen tai jotain :( Pelkään etten koskaan pysty elämään normaalisti!
Olen 17-vuotias tyttö. Syksyn ensimmäisestä koulupäivästä alkaen minulla on ollut yökkäysrefleksi joka päivä melkein koko ajan ikään kuin "päällä" eli tuntuu kuin oksennus voisi tulla ihan milloin vain. Tähän EI siis liity pahoinvointia tms. Jos suussa on pehmeä pastilli, pieni pala keksiä tai jotain jota voi vähän pureskella niin se auttaa ja vie siksi aikaa tunteen pois kun se pastilli on suussa. Tämä tunne minulla on menin minne vain, kaupungille, kouluun, kotiin... Kun kääntää pään kunnolla oikealle tai vasemmalle, rupeaa myös yökkäilyttämään.
Muutamia kertoja olen nyt saanut sellaisia "kohtauksia" jolloin on yökkäysrefleksin tunne on muuttunut ihan yökkäilyksi, mutta en kuitenkaan ole oksentanut. Olen ruvennut sen takia vapisemaan, minulle on tullut kylmä, hikoilen, ajattelen etten koskaan voi elää normaalisti kun minulla on tämä yökkäilyjutska. Pari päivää sitten olin lähdössä kouluun kun yhtäkkiä sen pastillin suuhun laittaminen ei auttanutkaan, ja sen takia taisinkin saada sellaisen kohtauksen. Rupesin itkemään ja yökkäilemään, vapisin yms. Äitini sitten soitti lääkärilleni joka määräsi minulle jännityksenestolääkettä jota pitää ottaa joka päivä.
Minusta kun vain tuntuu että tää ois puoliksi fyysistä ja puoliksi psyykkistä. En haluaisi olla "mielisairas" vai miten sen nyt sanoisi.. Voisiko tämä siis olla paniikkihäiriötä vai johtua jostain aivan muusta? Minulla on nimittäin jostakin 5-6-vuotiaasta asti ollut tätä myös joskus.... mutta nyt ei moneen vuoteen, paitsi välillä sellainen pieni tunne että yökkäilyttäisi. Siksi kannan mukanani aina keksiä tai pastilleja. Auttakaa, vanhojentanssitkin on tulossa ja pelkään että saan sinä aamuna jonkun kohtauksen tai jotain :( Pelkään etten koskaan pysty elämään normaalisti!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se unohtui sanoa että eniten tätä yökkäilyä on aikaisin aamulla (6-8 aikaan), oli kouluunlähtö tai ei. Heti kun nousee ylös sängystä nii alkaa tuntua :/