Mitä mielestänne tarkoittaa sana RAKASTAMINEN? Ja mitä tarkoittaa sitoutuminen parisuhteeseen?
Minusta rakastaminen tarkoittaa kiintymystä, tykkäämistä, sitoutumista ja intohimoa.
Minusta rakastaminen tarkoittaa kiintymystä, tykkäämistä, sitoutumista ja intohimoa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Rakkaus on ennen kaikkea arvostamista, kunnioittamista, välittämistä ja luottamista. Toisen takana seisomista, tukemista ja suojelemista... ja ajoittain anteeksiantamista.
Tykkääminen ja intohimo ovat mielestäni seuraus rakastamisesta, ei rakkaus itse.
Sitoutuminen parisuhteeseen on sitä, että vaalii ja arvostaa rakkautta, eikä riko sitä.
Se raamatun korinttolaisvärssy on ihan oikeesti viisaasti kirjotettu kun sitä alkaa laittamaan perspektiiviin...
Toki intohimoa voi tuntea ihmistä kohtaan, jota ei rakasta... se on vähän haastava konsepti toi panet... intohimo :)
Olet oikeassa.
Olisko se niin että ensin tykkää ja sitten tulee rakkaus. Ja intohimon jokainen tietää mitä se on parhammillaan, rakastettua kohtaan.
Niin ollaan, mutta harva täällä tykkää siitä.
Jonkinasteinen syvä välittäminen siihen oikeeseen intohimoon kuuluu. Rakkautta se ei kuitenkaan ole, kun tietää ettei se kestä.
miinustajat ei vissiin tiedä :D hahahaa
Rakkaus on sitä, että haluaa toisen olevan onnellinen. Sama tunne siis, olipa kyseessä puoliso, lapsi tai koira. Rakkaus on siis epäitsekäs tunne, johon ei voi päätöksin vaikuttaa.
Sitoutuminen taas on sitä, että pitää kiinni velvollisuuksista ja sopimuksista, vaikka siitä olisi itselle haittaa. Sitoutuminen on siis epäitsekäs periaate, joka on omassa päätösvallassa.
Intohimo puolestaan on itsekäs tunne, johon ei voi päätöksin vaikuttaa.
Väännäs rautalangasta, mitä tuolla viimeisellä lauseella tarkoitat ?
Intohimo, itsekäs tunne?
Intohimo on pakonomaista kaipuuta, vastustamatonta haluamista.
Okei... Poissuljettua silloin, kun toista rakastaa ja on tähän sitoutunut..?
Alan pakostakin miettiä, mikä osa-alue itselläni sitten klikkaa... Vai klikkaako....
Tietenkin ihanteellisesti intohimo, rakkaus ja sitoutuminen osuvat samaan suhteeseen. Mutta eri asioita ne silti ovat.
Vai voiko se intohimo olla seksiä...?
Minusta intohimo on seksuaalisen toiminnan kaipuuta. Sitä voi tuntea ventovierastakin kohtaan. Sitoutuminen in tahdonalaista toimintaa, voihan ihminen sitoutua asiaan tai ihmiseen, vaikkei siitä pitäisikään. Rakkaus onkin sitten hankalampi juttu, joska sitä on monenlaista. On vanhemman ja lapsen välistä rakkautta, johon ei kuulu intohimo. Ja kumppaneiden välistä, johon se kuuluu. Jos ei kuulu, niin puhuisin jälleen ennemminkin sitoutumisesta ja kiintymyksestä.
Sitoutuminen ei kannata ilman tunteita. Syviä kiintymyksen tunteita jotka tulee itsestään ei päätettynä tai sopimuksella, että tehdään vain töitä ja eletään arkea niin ollaan ns. sitoutuneita. Rakkaus tarvitsee kiintymystä, toisesta viehättymistä, toisen ihailua, halua sitoutua.
Sitoutumaan ei pidä lähteä ilman tunteita, mutta sitoutuminen mitataan vasta, kun tunteet sotivat vastaan. Mitä sitoutumista se on, että ollaan yhdessä niin kauan kuin tekee mieli?
Ööh no sellainen on ihmisen mieli, halusit tai et jokainen on täällä jokatapauksessa lopulta vapaa. Jos sanoo olevansa sitoutunut niin ei sen pitäisi tarkoittaa että olen tässä pakotettuna vaan että on tunteita joihin perustan sitoutumisen haluni. Tunteitahan voi olla jossain määrin ilman sitoutumista tai halua siihen mutta sitoutumiseen niitä tarvitaan jo melko paljon enemmän ja siihen vaikuttaa aika paljon toisen persoona, mitä joko voi tai ei voi ihailla ja jota kohtaan tuntea.
"Mies 38" kirjoitti 27.1 11:07:
"Rakkaus on ennen kaikkea arvostamista, kunnioittamista, välittämistä ja luottamista. Toisen takana seisomista, tukemista ja suojelemista... ja ajoittain anteeksiantamista.
Tykkääminen ja intohimo ovat mielestäni seuraus rakastamisesta, ei rakkaus itse.
Sitoutuminen parisuhteeseen on sitä, että vaalii ja arvostaa rakkautta, eikä riko sitä.
Se raamatun korinttolaisvärssy on ihan oikeesti viisaasti kirjotettu kun sitä alkaa laittamaan perspektiiviin..."
Allekirjoittaisin tuon pienellä muutoksilla, nimittäin tykkääminen, ihastuminen ja intohimo usein JOHTAVAT syvempään tunteeseen toista ihmistä kohtaan ja näin mahdollistavat rakkauden.
Rakastaa tosiaankin voi ilman intohimoa ja intohimoa voi kokea toista kohtaan ilman rakkautta (tiedän, itsestäänselvyyksiä)
Sitoutuminen parisuhteeseen tarkoittaa, että asettaa sen oman edun edelle.
"Sitoutuminen parisuhteeseen tarkoittaa, että asettaa sen oman edun edelle."
Eikö olis helpompaa olla sitoutunut ihan omasta vapaasta tahdosta eikä mitenkään väkisin yrittää ajatella toista eikä itseä, kun ei se kumminkaan toimi niin vaikka kuin haluaisi. Sitoutumiseen tarvittavat tunteet (joihin kuuluu oman rakkaan ajattelu useita kertoja päivässä) joko on tai ei ole. Kun on erossa toisesta ne tunteet punnitaan ja näkyy käytännössä, tekeekö mieli soittaa toiselle, onko ikävä jne jne.
Ei kenelläkään ole halua tai edes pakkoa sitoutua mihinkään sellaiseen mihin ei itse halua- ainakaan länsimaissa, missä peruselintaso on turvattu. Siellä jossa pakko vallitsee ei välttämättä voida puhua rakkaudesta, vaan elämää ylläpitävästä kumppanuudesta, ei juuri muusta.
Naurettavia siis sellaiset marttyyrit jotka vannovat muka toista ajatellen ja omaa kruunuaan kiillottaen sitoutumista vaikkeivat edes oikeasti rakasta ja sehän näkyy sitten joka päivä suhteen arjessa. Nuo marttyyrit ovat tekopyhiä ja syntisiäkin valehdellessaan rakkaudesta mitä ei ole koskaan nähtykään, ilmeisesti ajattelevat olevansa Jumalia antaessaan toiselle sellaisen määrän jotain mitä ei joku muu toista JOPA aidosti rakastava voisi antaa. Ei itseä kannata niin korkealle omassa pienuudessaan korottaa, se on TÄYSIN turhaa ja palvelee ko. henkilön omia narsistisia tarpeita.
Hassua miten eri lailla ihmiset käsittävät tuon sanan sitoutuminen. Itse käsitän sen niin, että siihen suhteeseen sitoudutaan ihan kuin mihin tahansa projektiin tai muuhun. Että siihen yleisesti ottaen panostetaan, eli otetaan se toinen ja se suhde huomioon jokapäiväisessä elämässä, eikä olla kuin yksin. Ja kun tulee vaikeuksia vastaan, ne pyritään selvittämään. Ei mitenkään väkipakolla, vaan sen takia että halutaan sitä suhdetta niistä vaikeuksista huolimatta.
Omasta mielestäni tuollaiset toisen ajattelut ja ikävöinnit taas kuuluvat ihastumiseen, tykkäämiseen tai rakastamiseen. Ne voivat olla ilman sitoutumistakin.
"ne paimentolaiset" olipas hieman sekava kommentti. Eihän tuossa lainaamassasi lauseessa mistään pakosta mainittu, vai kuinka? Eikä yhtälailla edellytetty ajattelemasta vain puolisoa itsensä sijasta.
Ei halu soittaa puhelu puolisolle nyt mistään tunteista, puhumattakaan sitoutumisesta kerro! Sitoutumisesta kertoo juurikin se, että HALUAA välttää tekoja jotka olisivet ehkä oman mielensä mukaisia, mutta vahingollisia parisuhteelle.
Sitoutuminen ja rakkaus eivät ole yksi ja sama asia, eivätkä toistensa edellytyksiä eikä yhtälailla toisiaan poissulkevia käsitteitä.
Eihän nyt ollutkaan kyse mistään PAKOSTA sitoutumiseen, vaan, mitä tuo kasite merkitsee.