Ei hellyyttä

Ei, juu ja vaarinhousut.
Enempää ei tuohon voi vastata, kun koko 20-vuotisen avioliiton selität 2,5 rivillä.

Tilanteenne on seurausta jostain, koska kaikella on syy-seuraus suhde.
Miehesi ilkeilee eli huomauttelee ylipainostasi, kaihtaa läheisyyttä kanssasi. Kolme vuotta ilman seksiä.
Mies ei tunne fyysistä vetoa sinuun.
Entä sinä itse. Tunnetko itse vielä tarvetta mieheesi?

Voisitko tehdä ylipainollesi jotain? Kuntoilla, piristyä, kohentaa omaa mielentilaasi?

Mieleen tulee heti kolme syytä jatkaa.

Itseni vuoksi kuntoilen nykyään, mutta en miehen vuoksi. Mies itse kuntoilee 8-10 kertaa viikossa, viikonloppuisin saunoo pitkään. Kotona mies istuu illat tietokoneella, hän ei koskaan kysy mitä minulle kuuluu tai käy edes lapsia tervehtimässä kotiin tultuaan. Yleensä hän tyhjentää treenikassin, tekee ruokaa (usein itselleen parempaa kuin muille) ja menee tietokoneelle. Mies ei sanallakaan usein kommentoi, kun kerron lasten huolista tai päivästä. Hän ei huolehdi lasten menoista, ei halaa lapsia, ainoastaan nuorinta alaluokkalaista huomioi. Hän ei koskaan kehu tai kannusta minua, ehkä joskus vuosia sitten niin on tapahtunut. Jos mieheltä kysyy jotain tavanomaista asiaa, hän ei välttämättä vastaa mitään tai osoita mitenkään kuulleensa kysymystä. Hän kiroilee päivittäin itsekseen ja minua hän käskee pitämään turpa kiinni, jos yritän puhua asioista. Mies elää ihan omaa erillistä elämää perheessäämme eikä asia näytä vaivaavan häntä. Koen olevani yksinhuoltaja, joudun toimimaan koko ajan tulkkina myös isän ja lasten välillä. Lasten vuoksi olen jaksanut, mutta elämä tuntuu valuvan hukkaan.

Keskustelu paikallaan ja perheneuvola? Jos tahti ei muutu-että mies vaan käy syömässä kotona-parempi erota.MITÄ TEET tuommoisella miehellä ja mitä lapset saa isältään?..ei rakkautta ainakaan..