Kysymys kerrankin näin päin. Taustaa, olen pettänyt miestäni kerran, tunnustin ja sain anteeksi. En halua pettää enää uudestaan. Ongelma on, että kyseinen toinen mies on ollut elämässäni aina ja rakastan häntä, vaikka kuitenkin rakastan myös miestäni. Olen valinnut mieheni uudelleen ja uudelleen ja tiedän, että haluan olla hänen kanssaan pysyvästi. Sen toisen miehen kanssa on lähinnä henkinen yhteys, oman miehen kanssa myös seksi toimii mahtavasti. Jostain syystä on todella vaikea tappaa tunteita sitä toista kohtaan, vaikka yritän. Emme ole tavanneet, mutta tiedän että sekin jossain vaiheessa tapahtuu sattumalta, piirit ovat pienet. Emme ole yhteydessä keskenään. Silti ajattelen häntä usein. Olen uskonnollinen ja olen usein rukoillut apua ja tukea tässä, että tekisin aina oikein. Onko täällä ketään, joka olisi selvinnyt vastaavasta? SIis pettänyttä, joka oikeasti haluaa sellaisesta eroon lopullisesti ei vain tekojen vaan myös ajatusten tasolla?
Miten estätte itseänne pettämästä?
rgvrgrtghtr
21434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Pääsääntöisesti laitan tabascoa esinahan alle ja annan vaikuttaa aamusta iltaan. Sen jälkeen on kulli niin hellänä, ettei sillä voi käydä kusellakaan huutamatta!
Tiedostat,että sinulla on ongelma. Haluat muutosta. Rakastat miestäsi ja haluat jatkaa kansaan yhteiselämää! Ehdottaisin,että teet itsetutkiskelua! Kukaan ei ole täydellinen ja se,että miehesi antoi uskottomuuden anteeksi,tarkoittaa,että hän rakastaa sinua! ( moni ihminen ei anna uskottomuutta anteeksi!) Mitä teillä puuttuu suhteesta miehesi kanssa? Sanoit,että henkinen yhteys!!? Mitäpä,jos koittaisitte rakfntaa sillan henkiselle yhteydelle,kiska se on kaikkein yhdistävin seikka suhteessa. Keskustelkaa,suunnitelkaa, tehkää asioita yhdessä! Köykää ulkona yhdessä. Uskon,että ajan kanssa asiat ja henkinen yhyeys syvenee. Älä kuitenkaan enään petä! Monesti petetty vaistoaa,että toinen on ollut uskoton ja se vetää hiljaiseksi ja loukkaa!!! Onnea perheellesi ja pysy rehellisenä! Se on paras ratkaisubitsellesikin. Ilman kunnioitusta,ei voi rakastaa/ elää täysillä suhteessa.Ei myöskään voi antaa anteeksi jatkuvaa pettämistä. Tee valinta,toimi oikein
Kokemuksesta voin kertoa, että oma tahto ei välttämättä riitä kakkossuhteesta irti pääsemiseen. Jos ei muuta olosuhteita, joutuu helposti kierteeseen, jossa retkahtaa aina uudelleen. Ihminen on heikko. Rakkaus ja himo vievät mukanaan.
Tee ensin päätös mitä haluat. Kirjoita päätös paperille ja kätke paperi jonnekin. Päätä pysyä päätöksessäsi. Jos valintasi on ykkönen, muuta olosuhteita. Tee käytännön tekoja. Tee bänksit kakkosen kanssa. Älä harrasta jäähyväisseksiä. Älä mene tilaisuuksiin, joissa kakkonen on läsnä. Älä juo alkoholia. Poista kakkosen numero kännykästä tai vaihda vaikka puhelinnumeroa. Ala harrastaa jotakin uutta, joka täyttää aikaisemmin kakkosen kanssa viettämäsi ajan. Aloita tietoinen lähentymisprojekti ykkösesi kanssa: järjestä yhteisiä hetkiä. Päätä rakastua ykköseesi uudelleen.
Näin itse onnistuin päättämään sivusuhteen. Itselleni tärkein asia oli tupakan ja alkoholin jättäminen. Minusta tuli vähemmän mielihaluistani riippuvainen ihminen.
"Kokemuksesta voin kertoa, että oma tahto ei välttämättä riitä kakkossuhteesta irti pääsemiseen. "
Kokemuksesta tiedän, että nimen omaan OMA TAHTO tarvitaan siihen aivan välttämättä ja se itse asiassa riittääkin.
Olen samaa mieltä olosuhteiden muuttamisesta, mutta se on asia, joka kuuluu siihen oman tahdon piiriin.
Sanot: "Ihminen on heikko."
Eikä ole. Vain hekko ihminen on heikko. Vahva on vahva. Heikon ihmisen pitää kasvaa ja tulla vahvaksi. Siinä on koko juttu.
Ongelma on yleensä siinä, että ihminen ei osaa tulla vahvaksi ennen kuin on ymmärtää olevansa heikko ja päättää alkaa kehittää tiseään kypsäksi, aikuiseksi ihmiseksi.
Yleensä rakastamaansa ihmistä ei halua pettää. Ajatteletko että kun sait kerran anteeksi saat mahdollisesti toisenkin kerran? Sinulla ei ole rehellistä omaatuntoa jolle väärä on väärää ja oikea oikeaa, jos pettäminen on helppoa. Et koe sitä vääränä niin että haluat siitä puhdistua ja pitää omantuntosi puhtaana?
Sanot rakastavasi toistakin. Yksi ihminen ei tyydytä toisen ihmisen kaikkia tarpeita, se ei ole tarpeellistakaan. Haetko sen toiselta mikä jää tyydyttämättä? Käytät ihmisiä hyväksesi, tyydyttämään sinun tarpeesi. Etkö näe siinä mitään väärää? Keskity mieheesi jonka kanssa haluat olla pysyvästi ja jätä toinen ajatuksistasi! Vääristä ajatuksistasi kaikki lähtee!
Ap tässä.
Pitää nyt kommentoida, etten käytä ketään hyväkseni. En myöskään hae sellaista, mikä jäisi tyydyttämättä. Asia on myös niin, että rakastan aidosti molempia. Seksistä ei ole kyse. Siksi tämä onkin vaikeaa päästä irti ajatuksen tasolla.
Hoidan pettämishalujani runkkaamalla ahkerasti. Suosittelen masturbaatiota, mielikuvutuksessasi olet vapaa sekstaamaan kenen tai minkä tahansa ihmisen tai muunlaisen olennon kanssa! Esim. Bill Clintonin ja Francois Hollanden olisi kannattanut vetää ahkerammin käteen.
Juuri se tekee sinut likaiseksi likaisten ajatustesi kautta. Ei toimi ihmisellä joka haluaa olla sisimmässään uskollinen ja puhdas.
Siis häh? Mitä pahaa itsetyydytyksessä on?
Ap tässä
Eikö kukaan ymmärrä kysymystäni, kun kaikki kirjoittavat vain seksistä? Minulla nimenomaan ei ole seksistä kyse, oma mies on paljon seksikkäämpi. Ongelma on, että rakastan myös toista. Ei siihen mikään masturbaatio auta, haloo.
No, ehkä tämä ketju kuvaa pettämisen eroa miesten ja naisten välillä, olisiko miehillä sitten aina kyse seksistä ja naisilla tunteista.
Pystytkö sinä tyydyttämään kahden rakastamasi ihmisen tarpeet .
No. Jos kyse ei ole seksistä, niin sittenhän voit olla vain harrastamatta seksiä tämän toisen kanssa.
ap, edelleen.
Joo-o, niin voin ja olenkin harrastamatta seksiä hänen kanssaan. Vain muka seksissäkö menee raja pettämiseen? Paljon vakavampaahan se on, jos jotakuta rakastaa ja jatkuvasti ajattelee kuin se, onko seksiä, näin minun mielestäni. Ainakin oman mieheni (ja minun) mielestä yhteydenpito ja tapailukin on pettämistä.
Noh, ellei olekaan, niin sittenhän tässä ei ole mitään ongelmaakaan.
"Joo-o, niin voin ja olenkin harrastamatta seksiä hänen kanssaan"
No hyvä. Puolet asiasta on jo kunnossa. Toinen puoli on se, että olet tekemättä mitään muutakaan hänen kansaan. Se on aivan yhtä helppoa.
Sitten vain elät näiden tunteidesi kanssa, tekosi hilliten ja keskittyen perheeseesi ja todellisen elämän arkeen.
Ne tunteet menevät ohi paljon nopeammin kuin ikinä arvaatkaan. Parin vuoden päästä jo ihmettelet, että mikä se ongelma oikeastaan edes oli.
Sinun vain täytyy tehdä ihan todellinen ero tästä toisesta, enää hän ei kuulu kavereihin missään muodossa, Ei Facebookissa, ei puhelimitse ei sähköpostitse, sinun täytyy olla nyt erittäin vahva ja siirtää hänet kokonaan pois elämästäsi.
Näytä tuolle toiselle, että mitään sijaa hänelle ei ole elämässäsi, sinun täytyy karttaa häntä kuin ruttoa.
ei minkäänlaista puhetta, ei kohtaamisia, eli ihan eri teille kulkemaan, silloin tuo toinenkin saisi ehkä itselleen muuta seuraa ja irtoaisi sinusta kokonaan.
Mikään muu ei auta kuin hänen unohtamisensa kokonaan, tee se. Ei minkäänlaista yhteyttä.
Ihan totaalinen kieltäytyminen kaiksesta kanssakäymisestä. Aika kyllä parantaa tunnepuolen. Älä altista itseäsi mahdolliseen tapaamiseen. Kaikki mahdollisuudet pois kovalla kädellä missä vaan ikinä mieheen voisit törmätä. Ei tarvitse mennä tunteiden mukana, eihän? Tunne ei pitkälle kannattele, sen sijaan yhteiset sopimukset ja luoaukset ja halu pysyä sen takana. Parisuhde on tahdon asia, ei tunteiden.
Ajatukset ja tuntee kuolevat kyllä ajallaan jos niitä ei tahallaan ruoki. Ja siihen ei auta muu kuin pysyä tiukkana. Tuo kyllä kuulostaa siltä että olet jo luvannut itsellesi pettämisen.
pettämisestä voi oppia elämään ilman pakkoa hyppiä sängystä toiseen. Henkistä yhteyttä voi saada muualtakin rehellisesti kuin pettämällä.
Hyvä esimerkki siitä että vaikka henki on vahva liha on heikko.
Ainoa keino on, että löydät jonkun sellaisen kumppanin, jota rakastat niin paljon että kiinnostus kaikkia muita kohtaan häviää. Ehkä sellainen löytyy jonain päivänä, ehkä ei.
Olemalla normimies, joka ei yritä ehdoin tahdoin itse hakeutua naissuhteisiin. Takuuvarma keino.
Ehkä minulta puuttuu pettämiseen johtava geeni, mutta en voisi kuvitella koskaan pettäväni vaimoani. Minulla on toinen parisuhde menossa. Ensimmäinen päättyi naisystäväni törttöilyihin muiden miesten kanssa. Nyt olen naimisissa ja meillä on lapsi.
En ole koskaan elämässäni harrastanut yhden illan juttuja tai tuntenut pienintäkään kipinää sellaiseen. Seksin suhteen olenkin enemmän takapajuinen. Seksiä harrastan vain parisuhteessa ja rakkaudesta kumppaniani kohtaan. Ajatus seksistä jonkun vieraan tai edes puolitutun kanssa tuntuu todella kaukaa haetulta.
En ole minkään uskonnon harrastaja, tai muutenkaan osallinen mihinkään pyhimyskulttiin vaan ihan normaali kolmekymppinen kaupunkilaismies. :)
Elämä on valintoja.Kun saa jotain,joutuu usein myös luopumaan jostain.Kun tämän ymmärtää,on helpompaa hyväksyä oma valintansa.Ja nimenomaan,oma tahto ja halu ratkaisevat,kuten edellä joku kirjoitti.Tunteille ei välttämättä voi mitään,ennenkuin tekee valintansa,hyväksyy että suhde ei ole mahdollinen ja kun antaa sen ajan kulua.