Hoitotestamentin tekeminen on vanhuksen paras yhteiskunnallinen teko. Ei tehohoitoa, vaan kipulääkettä. Liian pitkään elävien vanhusten aiheuttama taloudellinen ongelma poistuu ja varmasti paljon surua ja kipua jää kokematta.
Luonnollinen kuolema
Helios2
787
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luonnollinen kuolema,
moni kokee tuskia kun NESTEYTYS lopetetaan.
Arvaas millaisia tuskia siitä syntyy, kun tipan neula tungetaan suoneen, joka ei löydy kuin kaivamalla etsien. Hyvin monet repivät tuskissaan ja sekopäissään neulat irti ja lääkäri määrää takaisin paikoilleen ymmärtämättömyyttään tai omaisten tahdosta.
Sama homma, kun verinäytteitä otetaan jatkuvasti, vaikka ei ole, mistä ottaa. Missä järki? Se ei todella luuraa missään kohdassa nykyistä vanhustenhuoltoa ja -hoitoa.
>Hoitotestamentin tekeminen on vanhuksen paras yhteiskunnallinen teko. Ei tehohoitoa, vaan kipulääkettä.<
Olen täsmälleen samaa mieltä. Minusta on luonnotonta, järkyttävää resurssien tuhlausta ja ehdottomasti väärin pitää jopa yli yhdeksänkymppisiä monisairaita ja dementoituneita vanhuksia tehotoimin väkisin hengissä viemässä laitos- ja hoitopaikkoja niiltä, jotka nopea ja tehokas hoito sekä kuntoutus pelastaisi kenties jopa takaisin työelämään.
Ei pidä unohtaa sitäkään, että nämä väkisin hengissäpidetyt, elämään väsyneet ja kärsivät yli yhdeksänkymppiset laitoshoidokit - puolikasvikset - vievät myös ison siivun KELAn vuotuisista määrärahoista, jotka olisivat tarpeen nuorempien kuntouttamiseen.
Tekemällä hoitotestamentin HYVISSÄ AJOIN voi itse päättää, miten haluaa itseänsä kohdeltavan ja hoidettavan sitten, kun ei enää itse kykene ilmaisemaan tahtoaan. Loppuun asti tehokas kivunlievytys on minusta avainsana, silläkin uhalla että se lyhentää elämää joillakin päivillä tai viikoilla.
Ymmärrän inhimillisessä mielessä aloituksia ja kommentteja, mutta miksi noissa kaikissa paistaa niin selävsti yhteiskunnallinen ja taloudellinen etu. Kyllä ihmisellä on oikeus elää hyvällä omallatunnolla vaikka 120-vuotiaaksi. Ei elämän viimeiset vuodet ole yhtään sen vähempiarvoisia kuin vuodet nuorena ja rahasampona.
Aloitus syyllistää selvästi niitä jotka elävät sairaana, eituottavana ja pitkään. Hoidoan työssäni näitä 90-kymmppisiä. Monilla on sairauksia, mutta elämänhalua vaikka toislle jakaa.
Itse pyrin vaikuttamaan. että nämä tervaskannot saavat hyvää, ravintorikasta ruokaa, liikuntaa ja kaikenlaista hyvinvointia. Ovat sota-ajanlapsia ja nyt heillä on oikeus elää ja nauttia olemassaolostaan.
Ei liian pitkään eläviä ole meistä kukaan. Luija saa päättää jokaisen päivien määrän.
Hoitotestamenttihan on vapaaehtoinen, oma toivomus. Tunnen henkilökohtaisesti ainoastaan sellaisia vanhuksia, jotka mielellään luopuisivat raskaasta elämästään eiväkä missään tapauksessa halua tehohoitoon. Hoitotestamentti on vielä outo asia eivätkä vanhukset oassa sitä käyttää. Kynnys on korkea ottaa tämä vaihtoehto puheeksi, vaikka tilanne olisi kuinka surullinen.
Jos sinä olet oikeasti hoitaja, niin missähän, jos et tiedä etkä tunne 'vihannes'osastoa ollenkaan. Mistä h-stä sinä niitten elämänhalun tiedät?
Omatoiminen ja itselliseen ajatteluun kykenevä iäkäs ihminen on tietysti aivan eri asia kuin vuoteen omaksi sidottu liikuntakyvytön, joka ei tee enää mitään itse eikä omaehtoisesti.
rispektiä