Niin,eli pitäis käydä yö elämässä ja etsiä sitä naista, mutta mites kun ei vois vähempää kiinnostaa mennä mihinkään... Kattelin iskurin ilmoituksia ja minua alkoi lähinnä oksettaa, se sai minut voimaan pahoin, tunsin inhoa näitä naisia kohtaan..
Jos menen suomi 24treffiosiolle, niin minua alkaa etomaan, en juuri löydä mieleisiäni naisia ja viimeistään tekstiosion jälkeen tulee etova olo..
Ajatus parisuhteesta tuntuu etäiseltä. Mieleeni tulvii lähinnä kaikenlaisia negatiivisia ajatuksia ja kuinka elämästäni lähinnä tulisi hankalampaa parisuhteessa. Vielä 5vuotta takaperin tilanne oli toinen ja tunsin halua parisuhteelle ja mieleni oli vastaanottavainen ja mulla oli halu rakastua.
Ilmeisesti on niin, että parasta ennen aika se tulee näissäkin asioissa eteen. Olen muuttunut, se on fakta. Libido ja kyky itsessään ei ole muuttunut, ainoastaan mieleni.
Onko teillä ajatuksia asiasta??
Jos menen suomi 24treffiosiolle, niin minua alkaa etomaan, en juuri löydä mieleisiäni naisia ja viimeistään tekstiosion jälkeen tulee etova olo..
Ajatus parisuhteesta tuntuu etäiseltä. Mieleeni tulvii lähinnä kaikenlaisia negatiivisia ajatuksia ja kuinka elämästäni lähinnä tulisi hankalampaa parisuhteessa. Vielä 5vuotta takaperin tilanne oli toinen ja tunsin halua parisuhteelle ja mieleni oli vastaanottavainen ja mulla oli halu rakastua.
Ilmeisesti on niin, että parasta ennen aika se tulee näissäkin asioissa eteen. Olen muuttunut, se on fakta. Libido ja kyky itsessään ei ole muuttunut, ainoastaan mieleni.
Onko teillä ajatuksia asiasta??
Vastaukset 26
Vanhimmat
Niin, kun tulee vanhemmaksi, tietää paremmin mitä tahtoo. Ei keskiverto nainen suomessa ole mikään suuren unelman arvoinen. Yöelo nyt on ihan perseestä.Jos naista haluat, unohda netti. Saat naisen helpommin vaikka vain seisomalla kadunkulmassa..
Sinäkö olet unelmien mies?
Tervetuloa kerhoon. Ei se ole sen arvoista. Elelet vaan ihan seesteisesti ja tasapainossa maailman kanssa. Kyllä siitä hyvä tulee.
Itse huomasin sellaisen asian, kun lopetin suhteen hakemisen (tosin en ikinä aktiivisesti ole "hakenut" mitään), että olen rahoittunut ja tasapainottunut paljon. Luin taannoin vanhoja muistiinpanoja vuosien takaa ja totesin, miten paljon olen yksilönä kehittynyt. Itseasiassa näin jälkikäteen ajatellen tuntui typerältä edes alitajuisesti haaveilla parisuhteesta. Nyt näille asioille voi jo nauraa, kun tietää olevansa oikealla tiellä.
Yhtään onnellista pariskuntaa en ole ikinä nähnyt. Itkua, parkua ja kuluttavia eroja kylläkin. Kannattaako sellaiseen elämäänsä käyttää?
"Yhtään onnellista pariskuntaa en ole ikinä nähnyt. Itkua, parkua ja kuluttavia eroja kylläkin. Kannattaako sellaiseen elämäänsä käyttää?"
Voitko kertoa noista tapauksista tarkemmin?
Yhdessäkin tapauksessa nainen sanoi suoraan, että hän vie sinulta kaiken. Taistelivat oikeudessa vuosia.
Toisessa tapauksessa mies jätti muijan toisen takia, josta syystä muija kävi aika syvällä. Ei ollut itsemurha kaukana. Aikamoisiin rahavaikeuksiin myös joutui.
Kolmannessa tapauksessa muija jätti ja mies meni ihan raiteiltaan. Ryyppäsi itsensä hengiltä kahden vuoden sisään.
Neljännessä tapauksessa mies petti vuosia ja nainen lopulta lähti menemään. Noh nykyään tällä naisella on pientä mielenterveysongelmaa johtuen tästä. Rahat eivät myöskään riitä.
Viidennessä tapauksessa mies hakkaa vaimoaan ja elävät edelleen yhdessä.
Tällaset nyt viimeaikaisista, mitä tuttavapiiristä tulee mieleen. Olen ajatellut, että ilmankin tuollaista paskaa voi ihminen elää.
"Voitko kertoa noista tapauksista tarkemmin?"
No asia nyt vain on näin and that's it ja piste
Kiitos vastauksesta. En kylläkään odottanut noin rajuja tosielämän esimerkkejä...
Elämä on aika raadollista. Itsekseen, kun elelee, niin suurin draama, mitä kotosalla voi syntyä on se, että basilika on päässyt nuupahtamaan ruukussa tai maito on loppu. Basikalle saa kraanasta lisää vettä ja maitoa saa kaupasta, mutta mielenterveyden tai elämänhalun palauttaminen voikin sitten olla hankalempaa.
Kertoo enemmän sun tuttavapiiristä kuin mistään yleisestä. Omasta tuttavapiiristä löytyy ihan hyviä suhteita, joissa ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ilman mitään ihmeellistä draamaa, mutta omaan tuttavapiiriini kuuluukin suht. fiksua porukkaa, että voi olla, että tuo sun kuvailema dramatiikka on ihan yleistä joissain muissa piireissä.
"Kertoo enemmän sun tuttavapiiristä kuin mistään yleisestä. Omasta tuttavapiiristä löytyy ihan hyviä suhteita, joissa ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ilman mitään ihmeellistä draamaa, mutta omaan tuttavapiiriini kuuluukin suht. fiksua porukkaa, että voi olla, että tuo sun kuvailema dramatiikka on ihan yleistä joissain muissa piireissä."
Monet ihmiset ovat mestareita näyttelemään kulissia. Tässä hieman maistiaisia millaisesta paratiisista on kyse:
"Viisi kulissiliitossa sinnittelevää ihmistä kertoo, miten seksi loppui jo vuosia sitten ja käytännön asiat hoidetaan sähköpostilla. Miksi he sitten jäivät kulissiin?"
http://www.iltalehti.fi/nainen/2013103017664173_na.shtml
Ei minun tarvitse iltapäivälehdistä lukea mitä minun kavereiden elämään kuuluu. Ehkä sinulla on toisin.
Voi olla. Olettaen, että seura tekee kaltaisekseen, olen siis hyvinkin riskivyöhykkeellä, ja minun kannattaa pysyä erossa suhteista. Mielestäni nämä ihmiset ovat/olivat varsin normaaleja ja mukavia. Ainakin se puolisko, jonka paremmin tunnen/tunsin. Kaksi kymmenestä duunari ammateissa, loput esimies- tai asiantuntijatehtävissä.
Toki nämä ovat niitä värikkäimpiä esimerkkejä. Nopeasti tulisi varmasti nelinkertainen määrä onnettomia pareja mieleen, jotka eivät vaan tee asialle mitään esimerkiksi lasten tai rahan takia. Lopulta on sitten nämä, jotka ovat olleet niin kauan yhdessä, että menevät sitten samoilla eväillä hautaan asti, vaikka sitten tinkien omasta hyvinvoinnista. Ei osata enää muuta. Mielestäni tämä viimeisin on se kamalin ihmiskohtalo. Siinä on koko elämä heitetty hukkaan. Eikä uutta, ainakaan nykytiedon valossa, tule.
Ja tiedät tämän kaiken, koska olet poikkeuksellisen empaattinen ihminen, joka eläytyä muiden ihmisten tunne-elämään ja lisäksi omistat laajan vakoilukameroiden järjestelmän?
Erilaista draamaa on nähty. Osa on kertonut, että homma tökkii. Joillakin on elämäntapa nurista koko ajan kuinka kotona on kamalaa. Muutamassa tapauksessa puoliso on parhaimmillaan viikonkin poissa, kun ei kestä olla kotona.
Isosta osasta pariskuntia taas näkee ihan naamasta ja käytöksestä, että ei kyllä kovin onnellisia olla.
Mene perjantaina valitsemaasi duopolin suureen ruokakauppaan ja katsele ympärillesi viisi minuuttia. Montako onnellisen näköistä paria näet? Akka huutaa, että "tuo niitä kärryjä tänne". Miehellä on tylsää. "En mä kyllä syö mitään kevyt-fetaa!". "Ai me grillataan kasvisnyyttejä?!". "Et osta sitä kaljaa noin paljon." Kakara itkee ja paiskoo pinaattipusseja kärrystä. Mies tulee surulliseksi, kun vaimon pitää saada se fasun sininen kärryyn ja perse leviää. Siitä sitten saunaillassa miestä kiusataan.
Vaikea kuvitella, kun päästään kotiin, että siitä se auvo sitten alkaa.
Mies joutuu katsomaan Hugh Grantin ilveilyä pari tuntia käsi puutuneena naisen maatessa sen päällä, ihanan mukavasti kainalossa, jotta saisi seksiä. Onhan perjantai! Ei tipu - ostit kaljaa.
Nainen juo yksin viiniä kotona, kun mies lähti poikain kanssa seuraamaan jotain pallopeliä. Lauantaina oksentaa sitten krapulassa grilliin niille kasvisnyyteille. Nainen ja naisen kaverit eivät hyväksy.
Mies juo pullon viinaa, hakkaa vaimon.
Nainen juo pullon viinaa, hakkaa miehen. Veitsellä!
Lapsi nielaisee haarukan. Kumpi lähtee päivystykseen? Se kumpi ei ehdi ottamaan huikkaa pullosta.
Sitten minä menen kauppaan ja ostan mitä haluan ja tarvitsen. Juttelen, jos näen jonkun tutun, maksan ja lähden. Ei tarvitse kinata.
Etkö ymmärrä mitä tarkoitin? Keep it simple! Good effort and four and back and four and back!
Siitä se perhehelvetti sitten alkaa, hehe hehe heheheeeeeee, vähän mustempaa huumoria nääs niin.
Tampereella asuvia voi ahdistaa joku muukin. Minua ainakin ahdistaisi, jos sanottaisiin, että "tässä on Pispala ja täällä astu loppuikäsi".
Tervetuloo Tampereelle, voi tulla nyrkistä tai jopa stiletistä nääs niin. Vähänä mustempaa huumoria, noin niinku mustamakkara, ehe ehe heheheee!!!
No jos totta puhutaan, niin kyllä minua ahdistaisi ainakin 100 kertaa enemmän asua jossain Turussa, Helsingissä tai Oulussa kuin Tampereella.
Sama homma ettei voisi vähempää kiinnostaa tuo baarielämä ja hienosti menee taas muutenkin kun taisi tässä vähän niinku mennä sukset ristiin erään naisen kanssa. No, kai tässä kestää elää ilman seksiäkin kun ei jaksaisi taas alkaa säätään uuden naisen kanssa kun ei siitä seuraa loppupeleissä kuin pelkkiä ikävyyksiä. Nyt vituttaa saatana mutta ei voi mitään.
No eipä itseänikään seurustelu juuri pahemmin tällä hetkellä kiinnosta. Eikä itseasiassa ole kiinnostanut moneen vuoteen, jossei nyt tuota yhtä taannoista ihastusta lasketa joka ei ollut minusta ollenkaan kiinnostunut. Kaipa sitä myöhemminkin ehtii, onhan ne parhaat nuoruusvuodet kolmekymppisenäkin vasta edessäpäin...
"No eipä itseänikään seurustelu juuri pahemmin tällä hetkellä kiinnosta. Eikä itseasiassa ole kiinnostanut moneen vuoteen, jossei nyt tuota yhtä taannoista ihastusta lasketa joka ei ollut minusta ollenkaan kiinnostunut. Kaipa sitä myöhemminkin ehtii, onhan ne parhaat nuoruusvuodet kolmekymppisenäkin vasta edessäpäin..."
Itse olen ollut ihastunut tiettyyn tyttöön jo pian 2 vuotta mutta en edes uskaltanut ottaa selvää, voisiko hän olla pätkääkään kiinnostunut minusta ja nyt on ollut myöhäistä jo aikoja sitten. En ole koskaan ollut yhtä ihastunut yhteenkään naiseen. Näin hänestä untakin moneen otteeseen.
Olen täysin samaa mieltä mutta olen nainen..ja etsin miestä.
Täällähän näitä tosimiehiä on, itseään kilteiksi kunnon miehiksi kutsuvia, jotka varmasti tenttaavat sinulta ensimmäiseksi, että monenko käyttämä on tautinen huoranvittusi.
siis joskus etsin. en oikeastaan enää etsi.
Niin juuri ja tietäkää se saatana!!! Enkä mä nyt voi tässä itselleni naiseksi muuttua.