heips te kaikki.
minulal on ongelma. Tyttöystäväni pani välimme
poikki muutama kuukausi sitten. Alkuunsa kaikki
oli helvettiä, tulihan tämä yllätyksenä.
pikkuhiljaa pääsin takasin omaan elään kiinni.
ongelma on se että kun lähden illalla baariin
viettämään sitä normaalia elämää toivoen
löytäväni uuden elämänkumppanin niin minulle
iskee aivan kauhee pettäjän tunne. Vaikka suhde
on ollu poikki jo pari kuukautta niin vieläkään
en voi edes harkita aloittavani uutta. pelkkä
ajatus vieraan kanssa tanssimisesta tai jopa
suutelusta on outo. en vain pysty siihen.
Tietysti minä haluaisin palata menneeseen ja
tyttöni luo mutta se ei ole enään mahdollista.
Pääsenkö ikinä tästä yli?
minulal on ongelma. Tyttöystäväni pani välimme
poikki muutama kuukausi sitten. Alkuunsa kaikki
oli helvettiä, tulihan tämä yllätyksenä.
pikkuhiljaa pääsin takasin omaan elään kiinni.
ongelma on se että kun lähden illalla baariin
viettämään sitä normaalia elämää toivoen
löytäväni uuden elämänkumppanin niin minulle
iskee aivan kauhee pettäjän tunne. Vaikka suhde
on ollu poikki jo pari kuukautta niin vieläkään
en voi edes harkita aloittavani uutta. pelkkä
ajatus vieraan kanssa tanssimisesta tai jopa
suutelusta on outo. en vain pysty siihen.
Tietysti minä haluaisin palata menneeseen ja
tyttöni luo mutta se ei ole enään mahdollista.
Pääsenkö ikinä tästä yli?
Vastaukset 3
Vanhimmat
ota itseäsi niskasta kiinni nuorimies!
voit vaihtoehtoisesti surkutella tapahtunutta ja
entistä tyttökaveriasi tai etsiä uuden ja paremman
naisen ja takoa sen vakoa.
Herää!
mene hakemaan vasta sitten kun haku ei tunnu
pettämiseltä. Sinulla on aikaa. Mikä pakko se on
suudella, jos ei kerran mieli tee?
Toisaalta seksi on seksiä ja jos ystäväsi ei
halua harrastaa sitä kanssasi, niin on kai
sinulla oikeus tehdä sitä muiden kanssa
tunteistasi huolimatta!
Ymmärrän hyvin fiiliksiäsi. Omalla kohdallani on
saattanut mennä jopa vuosi erosta ennen kun oon
voinu kiinnostua muista niin että oon pystyny
kunnon suhteeseen. Välillä on ollu säälittäviä
läheisyydenhakuyrityksiä (=yhdenillanjuttuja),
joista jääny vaan pahempi mieli. (ja pahottanu
välillä sen toisenkin, pidempiaikasta seuraa
hakevan mielen) Nyt kuitenkin oon onnellisessa
parisuhteessa, joka kestänyt jo piiiiiiiiitkään.
Joten toivoa on :)