Tässäpä pähkinä purtavaksi.
Jostain aivan käsittämättömästä syystä en osaa
luottaa naisystävääni. Tiedän, että hän ei minua
pettäisi, mutta jostain syystä mielikuvitukseni
saa välillä siivet ja ajattelen niitä
mahdollisuuksia, joita hänellä on pettämiseen.
Asumme eri paikkakunnilla ja näemme toisiamme
yleensä viikonloppuisin ja lomien aikaan. Muuten
olemme päivittäin puhelinyhteydessä. Minua
kuitenkin kiusaa hänen tapansa välillä "kadota"
ilta-aikaan, vaikka hän on luvannut soittaa esim.
klo 20, soitto voi tulla joskus
puolenyönaikoihin...
En viitsi ottaa tuota puheeksi, koska hänen
edellinen suhteensa päättyi osaksi miehen
sairaalloiseen mustasukkaisuuteen ja vahtimiseen.
Oma suhteeni taas karahti, kun yllätin vaimoni
toisen miehen kanssa samasta hotellihuoneesta.
Voi olla, että aikaisemmat suhteemme ovat meillä
kummallakin rasitteena. Minä en uskalla luottaa.
Tein sen edellisessä suhteessa ja mitenkäs
kävi... Hän taas ei kestäisi "kuulustelua" tai
menojensa selittelemistä...
Tiedän joka tapauksessa sisimmässäni, että hän ei
minua pettäisi, mutta miten oppisin luottamaan
häneen tai naisiin tai ihmisiin ylipäätään?
Jostain aivan käsittämättömästä syystä en osaa
luottaa naisystävääni. Tiedän, että hän ei minua
pettäisi, mutta jostain syystä mielikuvitukseni
saa välillä siivet ja ajattelen niitä
mahdollisuuksia, joita hänellä on pettämiseen.
Asumme eri paikkakunnilla ja näemme toisiamme
yleensä viikonloppuisin ja lomien aikaan. Muuten
olemme päivittäin puhelinyhteydessä. Minua
kuitenkin kiusaa hänen tapansa välillä "kadota"
ilta-aikaan, vaikka hän on luvannut soittaa esim.
klo 20, soitto voi tulla joskus
puolenyönaikoihin...
En viitsi ottaa tuota puheeksi, koska hänen
edellinen suhteensa päättyi osaksi miehen
sairaalloiseen mustasukkaisuuteen ja vahtimiseen.
Oma suhteeni taas karahti, kun yllätin vaimoni
toisen miehen kanssa samasta hotellihuoneesta.
Voi olla, että aikaisemmat suhteemme ovat meillä
kummallakin rasitteena. Minä en uskalla luottaa.
Tein sen edellisessä suhteessa ja mitenkäs
kävi... Hän taas ei kestäisi "kuulustelua" tai
menojensa selittelemistä...
Tiedän joka tapauksessa sisimmässäni, että hän ei
minua pettäisi, mutta miten oppisin luottamaan
häneen tai naisiin tai ihmisiin ylipäätään?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ootko ihan pöljä ?
Jos nainen haluaa että siihen luotetaan niin se
pitää sanansa, siis soittaa ajallaan kun lupasi
(useimmiten).
Jos nainen useinkin "katoaa" on selvää että joku
toinen upottaa kyrpäänsä sen koloihin.
Turha luottaa sen kummemmin.
ps:rupea vakoilemaan sitä :-)
Älä luota...tulet pettymään..naiset kieroja
olentoja...on monesta kokemusta. jos ei pysty
puhumaan..ei ole yhteistä tulevaisuuttakaan..jätä
se hupakko..
Naisesi tavat ovat sellaiset, että ne yllyttävät
mustasukkaisuuteen. Niin kävi kai hänen
edelliselle miehelleenkin, kohta sinulle ja
tulevaisuudessa seuraavalle miesystävälle.
Kun entinen naisesi kävi vieraissa, niin ei ole
ihme, että sinä olet herkkä tuollaiselle
käytökselle. Siinä on vaaransa. Sinusta voi tulla
nopeasti kroonisesti mustasukkainen ja siksi
sinun tulisikin nyt löytää nainen, jonka käytös
on sellaista, ettei epäilykselle jää tilaa.
Hylkää tämä ja selitä hänelle syy. Ei varmaan
opi, mutta joutuupahan miettimään.
Minun naiseni on sellainen, että ei uskalla
sitoutua kunnolla kehenkään ja tekee siksi
minulle kiusaa vihjailemalla muihin
miehiin..kuitenkin hän on aina paikalla ja
soittaa jos lupaa. Tiedän että hän luotettava. Ja
jos ei olisi, niin mitä sitten? Tärkeintä on
etten odota koskaan soittoa turhaan!
Moi
Kannattaa kertoa naisystävälle selkeästi mitä
näistä "katoamisista" ajattelee.
Sopikaa yhteiset pelisäännöt, joiden puitteissa
molemmat voi sallia kumppaninsa viettää vapaa-
aikaa. Suhde heti poikki jos toinen lipeää
sovitusta, oli selitykset sitten mitä hyvänsä.
Jos pelisäännöistä ei pystytä edes
keskustelemaan, on suhde aika hataralla pohjalla.
Voi tietysti olla, ettei yhteisymmärrystä löydy
avoimesta keskustelusta huolimatta. Tällöin ei
sitoutumishaluisen henkilön kannata jäädä sivusta
seuraamaan toisen pörräämistä.
Meillä on kyllä naisystäväni kanssa samat
ajatukset sitoutumisesta ja uskollisuudesta.
Näistä asioista on puhuttu. Toki käytämme kaikki
mahdollisuudet hyväksi, jotka meillä on yhdessä
olemiseen. Asumme eri paikkakunnilla olosuhteiden
pakosta vielä vuoden verran, mutta yhteen
muuttaminen on todennäköisesti edessä. Ja onhan
sentään lomat ja viikonloput...
Todennäköisesti "epäilyni" ja pelkoni johtuvat
aikaisemmista karvaista kokemuksistani. Ikävää
vaan, että moinen painolasti vaikuttaa vielä
tähän uuteenkin suhteeseen. Jotenkin siitä
pitäisi päästä eroon.
Täytynee ottaa nämä asiat puheeksi, kun seuraavan
kerran tapaamme. Puhelimessa näistä ei viitsi
puhua...
Kiitos vastauksistanne. Tosin nuo vastaukset,
jotka ovat luokkaa: "Se pettää sua, jätä se...",
jätän omaan arvoonsa.
Mutta en enään henkilökohtaisesti usko tuohon
enään. Luottamus täytyy ansaita ei yrittää antaa.
Silloin kun "henkilö" on tehnyt työtä
luottamuksen eteen. Sitä ei helpolla halua
menettää, koska jos on saavuttanut sen!
Naisenkin pitäs pitää sanansa, jos esimerkiksi
lupaa soittaa, eikä sit soitakaan.. Kyllähän
tollanen epäilyt herättää pakosti.
omanikin huoras vuosi sitten
...sopiko mitään tiettyjä kellonaikoja koska
soittaa, se on tosi rajoittavaa ja
raivostuttavaa...me asuttiin kans eri
paikkakunnilla ja mua esim. ärsytti suoraansanoen
kun hän soitti joka päivä tasan klo 20. Jotenkin
se tuntu vahtimiselta, hän oli aika mustasukkanen
ja mulla ei todellakaan ollu ketään muuta, en
edes kuvitellut pettäväni häntä...Älä nyt jätä
häntä, luultavasti hän on vaan ollu käymässä
työ/opiskelukaverien kans kaljalla tai jotain
muuta viatonta, tuskin pettäis...mitä ihmettä hän
vielä sun kans ois jos ruoho on vihreempää aidan
takana ? Molemmille tilaa niin kyllä se
siitä...voit muuten kyllä mielestäni kysyä, et
missäs olit kun sun piti soittaa, kyllähän
lupaukset on pidettävä eikä se saa suututtaa
toista, mut ei niin tarkkoja
kellonaikoja...Mieheni teki muuten tollasen
yllätysvierailun kerran, kun hänen ei pitäny
tulla paikkakunnalle. Ovi vaan kävi puolenyön
aikaan viikonloppuna, joten sillai hänelle
selvisi, et en pettäny...Ei pahemmin puhuttu
tästä, tiesin et se oli tsekkauskäynti, vaikka
hän sen selitti niin, et tuli vaan hirvee ikävä
ja hän päätti yllättää...
En muuten pahemmin usko horoskooppeihinkaan, mut
sattumalta omaani on tutkinu ja esim. vesimies on
ainaisen vapauden kaipuun haluinen ja jättää
perheen perustamisen myöhempään ja tämä ei
tarkota pettämistä ja sitä et ei seurustelis,
vaan sitä, et tarttee omaaki tilaa...Olipa
sekavaa tekstiä, mut kyl te selviätte...