Nykyään vanhojen kunnon kristillisten piirien keskuuteen on luikerrellut eräänlainen käärme, joka pyrkii sekoittamaan judaismin hapatuksia vanhaan kunnon, terveeseen kristinoppiin. Yksi tälläinen myrkky on joulun väheksyminen. Nämä älypäät kuvittelevat keksineensä suurenkin löydön hoksatessaan ettei Jeesus oikeasti syntynyt jouluna. So what? Me kristityt tiedämme sen ja muistelemme Jeesusta joka päivä. Myös jouluna.
Toinen myrkky, jota syötetään kristittyjen vereen on oppi lauantaista. Vanhaan hyvään aikaan vain adventistit brassailivat lauantailla. Nyt tämä toinen turhislössi yrittää väittää että sunnuntai muka tuli pyhäpäiväksi vasta 300-luvulla Rooman keisarin käskystä. Ei pidä paikkaansa. Se oli "Herran Päivä" alusta alkaen kuten mm. fundamentalisti raamatunkääntäjä Uuras Saarnivaarakin vakuuttaa ja ottaa omassa käännöksessään erityisesti esille seuraavat kohdat:
Apostolien teot:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina) olimme kokoontuneet murtamaan leipää..
1.Korinttolaiskirje:
16:2 Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina) pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.
Myös Justinus Marttyyri ilmoitti selkeästi sunnuntain pyhäpäiväksi jo 150-luvun puolivälissä. Justinus peräti kuoli uskonsa puolesta kun taas tää nykyajan lauantailössi levittää takapuoltaan sohvalla sipsejä syöden ja Israelin lippua heilutellen.
http://en.wikipedia.org/wiki/First_Apology_of_Justin_Martyr
Kirkkoisä Tertullianus (n. v. 200) ilmoittaa myös selkeästi sunnuntain pyhäpäiväksi, koska se oli Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuspäivä.
http://www.sundaylaw.net/books/other/andrews/1stcentury/chapter07.htm
Kyllä JÄMPTI on NIIN!
HYVÄ!
Sunnuntai oli kristittyjen pyhä alusta alkaen
37
170
Vastaukset
- et nyt ihan tajua
Valitan mutta olet väärässä, koska et nähtävästi ymmärrä mistä sapatti-sunnuntai asiassa on kyse. Ei kukaan ole mitään päivää kumonnut tai sunnuntaita vastaan. Kysymys on siitä että kirkko lopetti "Herran sapatin" - ja pani sen tilalle toisen päivän - päivän jota pakana kansat viettivät viikottaisena lepopäivänään. Ei se ole päivän vika - vaan kirkon - kyllä leipää saa murtaa milloin vain ei siitä ole kysymys - tai et kai väitä että Ut ei sisällä sapattia?
KTS - Jeesus Kristus palkitkoon sinut rohkeasta raikkaasta aloituksesta !
Näinhän se on, että sunnuntai oli lepopäivä kristityillä ensin ja sen sitten Rooma vakiinnutti mieluusti vastapainoksi auringonpalvonnalle. Ja joulu tosiaan koetetaan mitätöidä sillä merkityksettömällä hokemalla, että väärä kuu ja päivä.
Jos minä joutuisin valitsemaan: sapatti(päivä) vai ylösnousemus(päivä), niin Ylösnousemuksen valitsisin, sillä Herra Ylösnousemus on sapatinkin herra.
[][] päivän jota pakana kansat viettivät viikottaisena lepopäivänään [][]
On hienoa, että "kaapataan" ikäänkuin takaisin sielunviholliselta kaikkea kivaa.
Ja onhan Sunday(auringonpäivä, sunnuntai) ylevämpi kuin Saturday(saturnuksenpäivä, lauantai). Saturnus-kuu on aivan pimeä, se vain teeskentelee olevansa valopilkku, lainaten auringonvaloa. Oikeastaan lauantai symboloi paholaista ja sunnuntai Luojaa.
Näkee että elämme lopun aikoja, sillä sunnuntaina huvitellaan kaupoissa enemmän kuin lauantaina - ei kunnioiteta lepoa ja hartautta.
anttiKyllä sinä Antti nyt puhut vähän niinkuin pehmosia.
Sunnuntai on ollut viikottainen lepopäivä monissa pakanauskonnoissa jo paljon ennen Jeesuksen syntymää tai kuolemaa tai ylösnousemusta.
Sitä viettivät esimerkiksi suurin osa ihmisistä Rooman valtakunnassa viikottaisena lepopäivänään. Se oli auringonpäivä - ei sitä kutsuttu viikon ensimmäiseksi päiväksi tai ylösnousemuspäiväksi vaan .. justiinsa niin - auringonpäiväksi - se oli auringon-palvelijoiden pyhäpäivä.
Kun katolinen kirkko syntyi eri uskontojen kompromissina keisari konstantiinuksen käskystä (ja hänen uskontonsa oli auringonpalvonta) joskus 325 luvulla hyväksyttiin katolisuudessa kaksi viikottaista lepopäivää - toiset viettivät samaa auringonpäiväänsä kuin aina ennenkin ja toiset sapattia niinkuin aina ennenkin. Siten haluttiin yhdistää nämä eri kaksi uskontoa yhdeksi, se oli keisarin määräys, koska uskonnolliset eripuraisuudet olivat uhkaamassa koko valtakunnan olemessa oloa.
Aikaa myöten kuitenkin kirkko hylkäsi sapatin - mikä osittain johtuu siitä että sen katsottiin olevan juutalaisten lepopäivä (mikä kuultaa tästäkin aloituksesta läpi) ja koska monet juutalaiset eivät pitäneet Jeesusta Messiaanaan syntyi sen ajan kristinuskossa (siis katolisuudessa) eräänlainen "juutalaisviha" joka oli omalta osaltaan kiihdytti sapatin poistamista kirkon lepopäivänä ja jäljelle jäi sunnuntai - siis auringonpalvojien päivä. Sapatti oli ennen katolisuutta kristittyjen viikottainenlepopäivä mutta eivät he ajatelleet että lisi väärin murtaa leipää myös muina päivinä.
Se että sunnuntaita alettiin kutsumaan ylösnousemuspäiväksi ei muuta sapatti-asiaa mitenkään - sapatti on sapatti. Ei ihmisen tarvitse hylätä sapattia viikottaisena lepopäivänään vain siksi että murtaa leipää myös muina päivinä, vaikka sitten sunnuntaina. Kunhan ei väitä että lauantai ei ole Herran sapatti, tai että sunnuntai on sapatti.
Kysymys: Miksi monet eivät hylkää sapattia?
Juu, koska he pitävät sapattia Jumalan kansan (tai Jumalan valtakunnan) lepopäivänä - ja koska auringonpalvonta josta sunnuntai kristinuskoon tuli on pakana oppi - siksi he pitävät sitä jonkun pakana opin valtakunnan päivänä ja Raamattu todella tukee tätä ajatusta, jos asiaa tutkii siltä kantilta.
Sapatin pitäjät uskovat että Jumalan valtakunta on AINOA jossa kukaan voi saada iankaikkisen elämän, eivätkä siis voi monestakin syystä uskoa että heidän oikeudenmukainen ja rakkaudellinen Jumalansa loisi elämää ikuiseen piinaan - auringonpalvojat uskoivat omaan kuolemattomuuteensa ja sen mukana tulevaan mahdolliseen ikuiseen piinaan jossain muualla kuoleman jälkeen.
Näillä molemmilla uskonnoilla on lepopäivänsä ja esimerkiksi adventistit uskovat siksi että sapatti on Jumalan antama ja siksi he eivät luovu sapatista. Huomaa myös että sapatti on yksi kymmenestä käskystä - ja käskyt ovat Jumalan antamat ja siksi muuttumattomat. On iso ero käskyillä joita säilytettiin liitonarkissa ja Israelin lailla jota säilytettiin liitonarkin sivulla.
On siis monta syytä, että monet eivät luovu sapatistaan.. se mikä ihmetyttää on että se on niin monille muille niin kova paikka.
alex- Viisas pastori
alex.kasi kirjoitti:
Kyllä sinä Antti nyt puhut vähän niinkuin pehmosia.
Sunnuntai on ollut viikottainen lepopäivä monissa pakanauskonnoissa jo paljon ennen Jeesuksen syntymää tai kuolemaa tai ylösnousemusta.
Sitä viettivät esimerkiksi suurin osa ihmisistä Rooman valtakunnassa viikottaisena lepopäivänään. Se oli auringonpäivä - ei sitä kutsuttu viikon ensimmäiseksi päiväksi tai ylösnousemuspäiväksi vaan .. justiinsa niin - auringonpäiväksi - se oli auringon-palvelijoiden pyhäpäivä.
Kun katolinen kirkko syntyi eri uskontojen kompromissina keisari konstantiinuksen käskystä (ja hänen uskontonsa oli auringonpalvonta) joskus 325 luvulla hyväksyttiin katolisuudessa kaksi viikottaista lepopäivää - toiset viettivät samaa auringonpäiväänsä kuin aina ennenkin ja toiset sapattia niinkuin aina ennenkin. Siten haluttiin yhdistää nämä eri kaksi uskontoa yhdeksi, se oli keisarin määräys, koska uskonnolliset eripuraisuudet olivat uhkaamassa koko valtakunnan olemessa oloa.
Aikaa myöten kuitenkin kirkko hylkäsi sapatin - mikä osittain johtuu siitä että sen katsottiin olevan juutalaisten lepopäivä (mikä kuultaa tästäkin aloituksesta läpi) ja koska monet juutalaiset eivät pitäneet Jeesusta Messiaanaan syntyi sen ajan kristinuskossa (siis katolisuudessa) eräänlainen "juutalaisviha" joka oli omalta osaltaan kiihdytti sapatin poistamista kirkon lepopäivänä ja jäljelle jäi sunnuntai - siis auringonpalvojien päivä. Sapatti oli ennen katolisuutta kristittyjen viikottainenlepopäivä mutta eivät he ajatelleet että lisi väärin murtaa leipää myös muina päivinä.
Se että sunnuntaita alettiin kutsumaan ylösnousemuspäiväksi ei muuta sapatti-asiaa mitenkään - sapatti on sapatti. Ei ihmisen tarvitse hylätä sapattia viikottaisena lepopäivänään vain siksi että murtaa leipää myös muina päivinä, vaikka sitten sunnuntaina. Kunhan ei väitä että lauantai ei ole Herran sapatti, tai että sunnuntai on sapatti.
Kysymys: Miksi monet eivät hylkää sapattia?
Juu, koska he pitävät sapattia Jumalan kansan (tai Jumalan valtakunnan) lepopäivänä - ja koska auringonpalvonta josta sunnuntai kristinuskoon tuli on pakana oppi - siksi he pitävät sitä jonkun pakana opin valtakunnan päivänä ja Raamattu todella tukee tätä ajatusta, jos asiaa tutkii siltä kantilta.
Sapatin pitäjät uskovat että Jumalan valtakunta on AINOA jossa kukaan voi saada iankaikkisen elämän, eivätkä siis voi monestakin syystä uskoa että heidän oikeudenmukainen ja rakkaudellinen Jumalansa loisi elämää ikuiseen piinaan - auringonpalvojat uskoivat omaan kuolemattomuuteensa ja sen mukana tulevaan mahdolliseen ikuiseen piinaan jossain muualla kuoleman jälkeen.
Näillä molemmilla uskonnoilla on lepopäivänsä ja esimerkiksi adventistit uskovat siksi että sapatti on Jumalan antama ja siksi he eivät luovu sapatista. Huomaa myös että sapatti on yksi kymmenestä käskystä - ja käskyt ovat Jumalan antamat ja siksi muuttumattomat. On iso ero käskyillä joita säilytettiin liitonarkissa ja Israelin lailla jota säilytettiin liitonarkin sivulla.
On siis monta syytä, että monet eivät luovu sapatistaan.. se mikä ihmetyttää on että se on niin monille muille niin kova paikka.
alexEi se ole kova paikka muutoin kuin siinä kohdassa, että sapatin pitäjät yrittävät kaikin keinoin painostaa muita pitämään sapattia ja hylkäämään ylösnousemuspäivän. Jokainen voi pitää sen päivän kuin hyväksi näkee, näinhän Paavalikin kirjoittaa. Jättäkää nyt toisenne rauhaan! Väite muka auringonpäivän kunnioittamisesta : mitenkäs se oikein on sen Saturnuksen päivän kanssa... Romaanisissa kielissä sunnuntai muuten on Domenica (ja siitä johdannaiset) eli HERRAN päivä - että sillei... Meidän pastori muuten suosittelee pitämään molemmat päivät, jos jollain on tässä ongelmaa, viisas ratkaisu!
- oikea todistus
alex.kasi kirjoitti:
Kyllä sinä Antti nyt puhut vähän niinkuin pehmosia.
Sunnuntai on ollut viikottainen lepopäivä monissa pakanauskonnoissa jo paljon ennen Jeesuksen syntymää tai kuolemaa tai ylösnousemusta.
Sitä viettivät esimerkiksi suurin osa ihmisistä Rooman valtakunnassa viikottaisena lepopäivänään. Se oli auringonpäivä - ei sitä kutsuttu viikon ensimmäiseksi päiväksi tai ylösnousemuspäiväksi vaan .. justiinsa niin - auringonpäiväksi - se oli auringon-palvelijoiden pyhäpäivä.
Kun katolinen kirkko syntyi eri uskontojen kompromissina keisari konstantiinuksen käskystä (ja hänen uskontonsa oli auringonpalvonta) joskus 325 luvulla hyväksyttiin katolisuudessa kaksi viikottaista lepopäivää - toiset viettivät samaa auringonpäiväänsä kuin aina ennenkin ja toiset sapattia niinkuin aina ennenkin. Siten haluttiin yhdistää nämä eri kaksi uskontoa yhdeksi, se oli keisarin määräys, koska uskonnolliset eripuraisuudet olivat uhkaamassa koko valtakunnan olemessa oloa.
Aikaa myöten kuitenkin kirkko hylkäsi sapatin - mikä osittain johtuu siitä että sen katsottiin olevan juutalaisten lepopäivä (mikä kuultaa tästäkin aloituksesta läpi) ja koska monet juutalaiset eivät pitäneet Jeesusta Messiaanaan syntyi sen ajan kristinuskossa (siis katolisuudessa) eräänlainen "juutalaisviha" joka oli omalta osaltaan kiihdytti sapatin poistamista kirkon lepopäivänä ja jäljelle jäi sunnuntai - siis auringonpalvojien päivä. Sapatti oli ennen katolisuutta kristittyjen viikottainenlepopäivä mutta eivät he ajatelleet että lisi väärin murtaa leipää myös muina päivinä.
Se että sunnuntaita alettiin kutsumaan ylösnousemuspäiväksi ei muuta sapatti-asiaa mitenkään - sapatti on sapatti. Ei ihmisen tarvitse hylätä sapattia viikottaisena lepopäivänään vain siksi että murtaa leipää myös muina päivinä, vaikka sitten sunnuntaina. Kunhan ei väitä että lauantai ei ole Herran sapatti, tai että sunnuntai on sapatti.
Kysymys: Miksi monet eivät hylkää sapattia?
Juu, koska he pitävät sapattia Jumalan kansan (tai Jumalan valtakunnan) lepopäivänä - ja koska auringonpalvonta josta sunnuntai kristinuskoon tuli on pakana oppi - siksi he pitävät sitä jonkun pakana opin valtakunnan päivänä ja Raamattu todella tukee tätä ajatusta, jos asiaa tutkii siltä kantilta.
Sapatin pitäjät uskovat että Jumalan valtakunta on AINOA jossa kukaan voi saada iankaikkisen elämän, eivätkä siis voi monestakin syystä uskoa että heidän oikeudenmukainen ja rakkaudellinen Jumalansa loisi elämää ikuiseen piinaan - auringonpalvojat uskoivat omaan kuolemattomuuteensa ja sen mukana tulevaan mahdolliseen ikuiseen piinaan jossain muualla kuoleman jälkeen.
Näillä molemmilla uskonnoilla on lepopäivänsä ja esimerkiksi adventistit uskovat siksi että sapatti on Jumalan antama ja siksi he eivät luovu sapatista. Huomaa myös että sapatti on yksi kymmenestä käskystä - ja käskyt ovat Jumalan antamat ja siksi muuttumattomat. On iso ero käskyillä joita säilytettiin liitonarkissa ja Israelin lailla jota säilytettiin liitonarkin sivulla.
On siis monta syytä, että monet eivät luovu sapatistaan.. se mikä ihmetyttää on että se on niin monille muille niin kova paikka.
alex"Sunnuntai on ollut viikottainen lepopäivä monissa pakanauskonnoissa jo paljon ennen Jeesuksen syntymää tai kuolemaa tai ylösnousemusta. "
Historia, Alex!
Antiikin aikana elettiin orjayhteiskunnassa, jossa orjat olivat täysin ilman ihmisoikeuksia, isäntiensä omaisuutta, siis ilman viikottaista vapaapäivää. Vapaita kansalaisia oli vain muutama prosentti.
Auringolle omistettu päivä ei ollut mikään viikottainen juhlapäivä tai pyhä, vaan astrologinen päivä, kuten muutkin viikonpäivät. Juhlallisuuksia vietettiin ainoastaan vuosittain.
Rooman valtakunnassa kuitenkin juutalaisilla oli poikkeusoikeus viikottaiseen sapattiinsa (la).
Vasta 300-luvulla Rooman keisari vapautti Rooman kansalaiset työstä sunnuntaisin. Siihen mennessä kristityt olivat viettäneet viikottaista ylösnousemuksen muistopäivää, Herran päivää, jo melkein 300 vuotta.
Tietenkään kaikilla ei ollut mahdollisuutta koko päivän viettoon. Se mikä oli kristityille tärkeintä oli kokoontuminen sunnuntaiaamuisin papin johdolla viettämään ehtoollista, rukoilemaan ja kuuntelemaan todistusta Ylösnousseesta. - oikea todistus
Viisas pastori kirjoitti:
Ei se ole kova paikka muutoin kuin siinä kohdassa, että sapatin pitäjät yrittävät kaikin keinoin painostaa muita pitämään sapattia ja hylkäämään ylösnousemuspäivän. Jokainen voi pitää sen päivän kuin hyväksi näkee, näinhän Paavalikin kirjoittaa. Jättäkää nyt toisenne rauhaan! Väite muka auringonpäivän kunnioittamisesta : mitenkäs se oikein on sen Saturnuksen päivän kanssa... Romaanisissa kielissä sunnuntai muuten on Domenica (ja siitä johdannaiset) eli HERRAN päivä - että sillei... Meidän pastori muuten suosittelee pitämään molemmat päivät, jos jollain on tässä ongelmaa, viisas ratkaisu!
"Meidän pastori muuten suosittelee pitämään molemmat päivät, jos jollain on tässä ongelmaa, viisas ratkaisu! "
No, se ei ratkaise käskyongelmaa, joka taas sanoo, että tee työsi kuutena päivänä ja pyhitä seitsemäs.
Minusta tämä ei ole pedonmerkin aihe. - oikea todistus
alex.kasi kirjoitti:
Kyllä sinä Antti nyt puhut vähän niinkuin pehmosia.
Sunnuntai on ollut viikottainen lepopäivä monissa pakanauskonnoissa jo paljon ennen Jeesuksen syntymää tai kuolemaa tai ylösnousemusta.
Sitä viettivät esimerkiksi suurin osa ihmisistä Rooman valtakunnassa viikottaisena lepopäivänään. Se oli auringonpäivä - ei sitä kutsuttu viikon ensimmäiseksi päiväksi tai ylösnousemuspäiväksi vaan .. justiinsa niin - auringonpäiväksi - se oli auringon-palvelijoiden pyhäpäivä.
Kun katolinen kirkko syntyi eri uskontojen kompromissina keisari konstantiinuksen käskystä (ja hänen uskontonsa oli auringonpalvonta) joskus 325 luvulla hyväksyttiin katolisuudessa kaksi viikottaista lepopäivää - toiset viettivät samaa auringonpäiväänsä kuin aina ennenkin ja toiset sapattia niinkuin aina ennenkin. Siten haluttiin yhdistää nämä eri kaksi uskontoa yhdeksi, se oli keisarin määräys, koska uskonnolliset eripuraisuudet olivat uhkaamassa koko valtakunnan olemessa oloa.
Aikaa myöten kuitenkin kirkko hylkäsi sapatin - mikä osittain johtuu siitä että sen katsottiin olevan juutalaisten lepopäivä (mikä kuultaa tästäkin aloituksesta läpi) ja koska monet juutalaiset eivät pitäneet Jeesusta Messiaanaan syntyi sen ajan kristinuskossa (siis katolisuudessa) eräänlainen "juutalaisviha" joka oli omalta osaltaan kiihdytti sapatin poistamista kirkon lepopäivänä ja jäljelle jäi sunnuntai - siis auringonpalvojien päivä. Sapatti oli ennen katolisuutta kristittyjen viikottainenlepopäivä mutta eivät he ajatelleet että lisi väärin murtaa leipää myös muina päivinä.
Se että sunnuntaita alettiin kutsumaan ylösnousemuspäiväksi ei muuta sapatti-asiaa mitenkään - sapatti on sapatti. Ei ihmisen tarvitse hylätä sapattia viikottaisena lepopäivänään vain siksi että murtaa leipää myös muina päivinä, vaikka sitten sunnuntaina. Kunhan ei väitä että lauantai ei ole Herran sapatti, tai että sunnuntai on sapatti.
Kysymys: Miksi monet eivät hylkää sapattia?
Juu, koska he pitävät sapattia Jumalan kansan (tai Jumalan valtakunnan) lepopäivänä - ja koska auringonpalvonta josta sunnuntai kristinuskoon tuli on pakana oppi - siksi he pitävät sitä jonkun pakana opin valtakunnan päivänä ja Raamattu todella tukee tätä ajatusta, jos asiaa tutkii siltä kantilta.
Sapatin pitäjät uskovat että Jumalan valtakunta on AINOA jossa kukaan voi saada iankaikkisen elämän, eivätkä siis voi monestakin syystä uskoa että heidän oikeudenmukainen ja rakkaudellinen Jumalansa loisi elämää ikuiseen piinaan - auringonpalvojat uskoivat omaan kuolemattomuuteensa ja sen mukana tulevaan mahdolliseen ikuiseen piinaan jossain muualla kuoleman jälkeen.
Näillä molemmilla uskonnoilla on lepopäivänsä ja esimerkiksi adventistit uskovat siksi että sapatti on Jumalan antama ja siksi he eivät luovu sapatista. Huomaa myös että sapatti on yksi kymmenestä käskystä - ja käskyt ovat Jumalan antamat ja siksi muuttumattomat. On iso ero käskyillä joita säilytettiin liitonarkissa ja Israelin lailla jota säilytettiin liitonarkin sivulla.
On siis monta syytä, että monet eivät luovu sapatistaan.. se mikä ihmetyttää on että se on niin monille muille niin kova paikka.
alex"ja koska auringonpalvonta josta sunnuntai kristinuskoon tuli on pakana oppi "
Jaksat tätä vääntää...
Mitkään dokumentit eivät tällaista väitettä puolla. Päin vastoin apostolit olivat hyvin tarkkoja siitä, että he pitivät sen mitä Herra heille oli opettanut. - Kieliä
Antti - tuo päivien nimillä perustelu muka auringonpäivä (Sunday etc.), jota adventistit niin mielellään käyttävät, on vain germaanisia kieliä tarkastellessa kuin siinä muka olisi jotain perää... Siltä menee pohja jo kättelyssä siitä syystä, että kun otamme esiin romaanisissa kielissä (siis latinasta pohjautuvissa) esiintyvän sunnuntain nimityksen, niin se onkin "Herran päivä" eli latinaksi Dominica ja siitä ovat lähtöisin kaikki romaanisten kielten nimet sunnuntaille. Tätä adventistit eivat koskaan kerro. Eikä tästäkään huolimatta kukaan muutenkaan voi väittää kristittyjen kumartavan aurinkoa - jos tälle tielle lähdettäisiin, niin sittenhän voitaisiin saman systeemin mukaan vedota Saturnuksen päivään.
- latinalainen viikko
Kieliä kirjoitti:
Antti - tuo päivien nimillä perustelu muka auringonpäivä (Sunday etc.), jota adventistit niin mielellään käyttävät, on vain germaanisia kieliä tarkastellessa kuin siinä muka olisi jotain perää... Siltä menee pohja jo kättelyssä siitä syystä, että kun otamme esiin romaanisissa kielissä (siis latinasta pohjautuvissa) esiintyvän sunnuntain nimityksen, niin se onkin "Herran päivä" eli latinaksi Dominica ja siitä ovat lähtöisin kaikki romaanisten kielten nimet sunnuntaille. Tätä adventistit eivat koskaan kerro. Eikä tästäkään huolimatta kukaan muutenkaan voi väittää kristittyjen kumartavan aurinkoa - jos tälle tielle lähdettäisiin, niin sittenhän voitaisiin saman systeemin mukaan vedota Saturnuksen päivään.
Vanhin indoeurooppalainen kieli on kreikka, jossa on kovaan pintaan kaiverrettuja kirjoituksia noin ajalta 1400 eKr.
Latina on ollut pieni indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Alkujaan Roomassa ei tunnettu viikkoja ja viikonpäiviä; itämailla niitä sen sijaan on käytetty ikivanhoista ajoista. Kun ne sittemmin tulivat Roomassakin käyttöön, ne saivat itämaisten esikuvien mukaisesti taivaankappaleiden nimet. Koska roomalaiset käyttivät planeetoista jumaliensa nimiä, joita niistä edelleenkin käytetään, tulivat viikonpäivienkin nimet samalla myös jumalien mukaisiksi:
Dies Solis – sunnuntai (auringon päivä)
Dies Lunae – maanantai (kuun päivä)
Dies Martis – tiistai (Marsin päivä)
Dies Mercuri – keskiviikko (Merkuriuksen päivä)
Dies Iovis – torstai (Jupiterin päivä)
Dies Veneris – perjantai (Venuksen päivä)
Dies Saturni – lauantai (Saturnuksen päivä)
Useimmat näistä latinalaisista nimistä ovat muuntuneessa muodossa edelleen käytössä muun muassa ranskassa ja italiassa. Myös englannissa viikonpäivän nimi Saturday (lauantai) johtuu Saturnuksesta, jota paitsi sunnuntain ja maanantain nimet (Sunday ja Monday) samoin kuin niiden vastineet monissa muissakin kielissä ovat suoria käännöksiä latinasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalainen_kalenteri - Kieliä
latinalainen viikko kirjoitti:
Vanhin indoeurooppalainen kieli on kreikka, jossa on kovaan pintaan kaiverrettuja kirjoituksia noin ajalta 1400 eKr.
Latina on ollut pieni indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Alkujaan Roomassa ei tunnettu viikkoja ja viikonpäiviä; itämailla niitä sen sijaan on käytetty ikivanhoista ajoista. Kun ne sittemmin tulivat Roomassakin käyttöön, ne saivat itämaisten esikuvien mukaisesti taivaankappaleiden nimet. Koska roomalaiset käyttivät planeetoista jumaliensa nimiä, joita niistä edelleenkin käytetään, tulivat viikonpäivienkin nimet samalla myös jumalien mukaisiksi:
Dies Solis – sunnuntai (auringon päivä)
Dies Lunae – maanantai (kuun päivä)
Dies Martis – tiistai (Marsin päivä)
Dies Mercuri – keskiviikko (Merkuriuksen päivä)
Dies Iovis – torstai (Jupiterin päivä)
Dies Veneris – perjantai (Venuksen päivä)
Dies Saturni – lauantai (Saturnuksen päivä)
Useimmat näistä latinalaisista nimistä ovat muuntuneessa muodossa edelleen käytössä muun muassa ranskassa ja italiassa. Myös englannissa viikonpäivän nimi Saturday (lauantai) johtuu Saturnuksesta, jota paitsi sunnuntain ja maanantain nimet (Sunday ja Monday) samoin kuin niiden vastineet monissa muissakin kielissä ovat suoria käännöksiä latinasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalainen_kalenteriSinulle, "latinalainen viikko" sunnuntain nimitys latinalisperäisissä eli romaanisissa kielissä on:
latinaksi: Dominica eli Herran päivä - tästä johdannaiset seuraavasti
italiaksi: Domenica
espanjaksi: Domingo/domínica
ranskaksi: Dimanche
portugaliksi:Domingo
romaniaksi:Duminicã
Näillä ei ole auringon kanssa mitään tekemistä, ainoastaan "Herran päivän". Lauantaita voimme tietysti kutsua Saturnuksen päiväksi, jos niin välttämättä toivotaan... Viisas pastori kirjoitti:
Ei se ole kova paikka muutoin kuin siinä kohdassa, että sapatin pitäjät yrittävät kaikin keinoin painostaa muita pitämään sapattia ja hylkäämään ylösnousemuspäivän. Jokainen voi pitää sen päivän kuin hyväksi näkee, näinhän Paavalikin kirjoittaa. Jättäkää nyt toisenne rauhaan! Väite muka auringonpäivän kunnioittamisesta : mitenkäs se oikein on sen Saturnuksen päivän kanssa... Romaanisissa kielissä sunnuntai muuten on Domenica (ja siitä johdannaiset) eli HERRAN päivä - että sillei... Meidän pastori muuten suosittelee pitämään molemmat päivät, jos jollain on tässä ongelmaa, viisas ratkaisu!
Vanha, monin kerroin kirjoitettu aihe. Joutaisi jo ohitettaviin asioihin, koska selvempää aiaa ei ole.
Joku valitsee päivän, jonka ihminen valitsi pyhitettäväksi, toinen taas sen päivän, jonka Jumala oikeasti luomisen yhteydessä pyhitti, siunasi ja erotti pyhään käyttöön.
Miksi se on niin vaikeaa ymmärtää, että tässä on kaksi vaihtoehtoa, ja jokaisella on aivan oma vapaus valita. Valitse, ole hyvä ja ole tyytyväinen valintaasi. Emme me täällä kirjoittele sapatista, ellei joku aina väittele olemattomia totuuksia.- Herran päivä
Kieliä kirjoitti:
Sinulle, "latinalainen viikko" sunnuntain nimitys latinalisperäisissä eli romaanisissa kielissä on:
latinaksi: Dominica eli Herran päivä - tästä johdannaiset seuraavasti
italiaksi: Domenica
espanjaksi: Domingo/domínica
ranskaksi: Dimanche
portugaliksi:Domingo
romaniaksi:Duminicã
Näillä ei ole auringon kanssa mitään tekemistä, ainoastaan "Herran päivän". Lauantaita voimme tietysti kutsua Saturnuksen päiväksi, jos niin välttämättä toivotaan...Herran päivä = Herran Jeesuksen tulemuksen päivä.
- Viisas pastori
oikea todistus kirjoitti:
"Meidän pastori muuten suosittelee pitämään molemmat päivät, jos jollain on tässä ongelmaa, viisas ratkaisu! "
No, se ei ratkaise käskyongelmaa, joka taas sanoo, että tee työsi kuutena päivänä ja pyhitä seitsemäs.
Minusta tämä ei ole pedonmerkin aihe.Minkälainen se sinun käskyongelmasi on?
- Paavin sunnuntai
Kieliä kirjoitti:
Sinulle, "latinalainen viikko" sunnuntain nimitys latinalisperäisissä eli romaanisissa kielissä on:
latinaksi: Dominica eli Herran päivä - tästä johdannaiset seuraavasti
italiaksi: Domenica
espanjaksi: Domingo/domínica
ranskaksi: Dimanche
portugaliksi:Domingo
romaniaksi:Duminicã
Näillä ei ole auringon kanssa mitään tekemistä, ainoastaan "Herran päivän". Lauantaita voimme tietysti kutsua Saturnuksen päiväksi, jos niin välttämättä toivotaan..."Vuonna 325 Rooman paavi Sylvester I muutti viikon ensimmäisen päivän nimen kutsuen sitä Herran päiväksi." - Historia Ecclesiatica, s. 739.
Latian kielessä dies Solis ja dies dominca (tullut myöhemmin latinalaiseen sanastoon) tarkoittavat molemmat sunnuntaita. Viisas pastori kirjoitti:
Ei se ole kova paikka muutoin kuin siinä kohdassa, että sapatin pitäjät yrittävät kaikin keinoin painostaa muita pitämään sapattia ja hylkäämään ylösnousemuspäivän. Jokainen voi pitää sen päivän kuin hyväksi näkee, näinhän Paavalikin kirjoittaa. Jättäkää nyt toisenne rauhaan! Väite muka auringonpäivän kunnioittamisesta : mitenkäs se oikein on sen Saturnuksen päivän kanssa... Romaanisissa kielissä sunnuntai muuten on Domenica (ja siitä johdannaiset) eli HERRAN päivä - että sillei... Meidän pastori muuten suosittelee pitämään molemmat päivät, jos jollain on tässä ongelmaa, viisas ratkaisu!
Ei taida olla ihan noin - siis että sapatin pitäjät yrittävät ketään painostaa hylkäämään mitään - he vain kertovat sen mitä Raamattu asiasta opettaa ja mitä historia kertoo sunnuntaista viikon lepopäivänä. Sillä siitä ei ymmärrettävistä syistä muualla paljon puhuta.
Nyt on niinkin että vaikka monet kirkot ovat HYLÄNNEET sapatin, ne kuitenkin VETOAVAT Jumalan sapatti-käskyyn Raamatussa viettäessään muuta päivää sapatin sijaan, mikä luonnollisesti on omiaan lisäämässä keskustelua asiasta. Jumala on asettanut sapatin lauantaille tai vaikka sitten saturnusjumalan päivälle.. jos niin sanot - nyt saturnus on epäjumala josta ei Raamatun Jumala paljon piittaa käskyjä antaessaan..
KUKA on asettanut ylösnousemuspäivän viikottaiseksi PYHÄKSI ? ja KUKA vetoaa Jumalan antamaan sapattikäskyyn sitä viettäessään?
Jumala? ei .. vaan ihmiset ..
Ihmiset vain ajattelevat että ei se nyt niin tärkeää ole minä viikonpäivänä levätään .. ja monille se ei ole tietenkään olekaan tärkeää - mutta muutamille se on ..esimerkiksi juutalaisille ja adventisteille ja monille muillekin ..ja se riippuu siitä että he näkevät sapatin Jumalan PYHITTÄMÄNÄ päivänä - ja ajattelevat että Jumala ei pyhittänyt kahta viikottaista lepopäivää..
Siis kun ihmiset kutsuvat sunnuntaita PYHÄKSI - kuka pyhitti sunnuntain ? Jumala pyhitti sapatin kuka pyhitti sunnuntain ?
Asiaa mutkistaa sekin että sunnuntain pyhittäjillä on usein sama kuolemattomuus usko kuin auringonpalvonnassa on ja oli aikanaan (uskotaan että jokaisessa ihmisessä on kuolematon "sielu") - kun taas sapattia viettävät eivät tavallisesti usko että synnissä olisi iankaikkista elämää ..
Mutta mikäs siinä kukin valitsee itse, sanoisin myös että palstan sapatti keskusteluista huolehtii useimmiten muut kuin adventistit tai muut sapattia kunnioittavat ihmiset.
alexoikea todistus kirjoitti:
"Sunnuntai on ollut viikottainen lepopäivä monissa pakanauskonnoissa jo paljon ennen Jeesuksen syntymää tai kuolemaa tai ylösnousemusta. "
Historia, Alex!
Antiikin aikana elettiin orjayhteiskunnassa, jossa orjat olivat täysin ilman ihmisoikeuksia, isäntiensä omaisuutta, siis ilman viikottaista vapaapäivää. Vapaita kansalaisia oli vain muutama prosentti.
Auringolle omistettu päivä ei ollut mikään viikottainen juhlapäivä tai pyhä, vaan astrologinen päivä, kuten muutkin viikonpäivät. Juhlallisuuksia vietettiin ainoastaan vuosittain.
Rooman valtakunnassa kuitenkin juutalaisilla oli poikkeusoikeus viikottaiseen sapattiinsa (la).
Vasta 300-luvulla Rooman keisari vapautti Rooman kansalaiset työstä sunnuntaisin. Siihen mennessä kristityt olivat viettäneet viikottaista ylösnousemuksen muistopäivää, Herran päivää, jo melkein 300 vuotta.
Tietenkään kaikilla ei ollut mahdollisuutta koko päivän viettoon. Se mikä oli kristityille tärkeintä oli kokoontuminen sunnuntaiaamuisin papin johdolla viettämään ehtoollista, rukoilemaan ja kuuntelemaan todistusta Ylösnousseesta.Auringonpalvonnan päivä on auringonpäivä - :) on se nyt kummallinen väitös että näin ei olisi - sen ajan maailmassa niinkuin tänäänkin oli kaikenlaisia jumalia joista Jumala varoitti israelilaisia. Että katolisuus on eräänlainen sekauskonto eri uskonnoista on ihan selvä asia .. sinä vain et tiedä sitä tai et halua tietää.. ??
Jo vanhassa Egyptissä palvottiin aurinkoa .. siis miksi väität olemattomia vain puolustaaksesi sunnuntain pyhittämistä sapatin sijaan.
Kerro mielumin kuka pyhitti sunnuntain, jokainen voi Raamatusta lukea että Jumala pyhitti sapatin - KUKA pyhitti sunnuntain - vai miksi sitä kutsutaan tänäkin päivänä PYHÄKSI?
alexoikea todistus kirjoitti:
"ja koska auringonpalvonta josta sunnuntai kristinuskoon tuli on pakana oppi "
Jaksat tätä vääntää...
Mitkään dokumentit eivät tällaista väitettä puolla. Päin vastoin apostolit olivat hyvin tarkkoja siitä, että he pitivät sen mitä Herra heille oli opettanut.Höpö höpö ..
Kerro sinäkin mieluummin kuka pyhitti sunnuntain, jokainen voi Raamatusta lukea että Jumala pyhitti sapatin - KUKA pyhitti sunnuntain - vai miksi sitä kutsutaan tänäkin päivänä PYHÄKSI?
Pitäkää te sunnuntaita pyhänä jos haluatte, se on jokaisen oma valinta - mutta älkää nyt hyvät ihmiset puhuko että se olisi sapatti - sillä se ei ole..ja sapatin pyhitti HERRA sanoo Raamattu .
Minua ihmetyttää että tälle ummistetaan silmät ? KUKA pyhitti sunnuntain viikottaiseksi lepopäiväksi? sapatin sijaan ? Voisko joku teistä sunnuntain (ylösnousemuspäivän) viettäjistä lepopäivänä vastata asiallisesti asialliseen kysymykseen. Kuka oli sunnuntain pyhittäjä? Paavi? tai kuka ..
alexlatinalainen viikko kirjoitti:
Vanhin indoeurooppalainen kieli on kreikka, jossa on kovaan pintaan kaiverrettuja kirjoituksia noin ajalta 1400 eKr.
Latina on ollut pieni indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Alkujaan Roomassa ei tunnettu viikkoja ja viikonpäiviä; itämailla niitä sen sijaan on käytetty ikivanhoista ajoista. Kun ne sittemmin tulivat Roomassakin käyttöön, ne saivat itämaisten esikuvien mukaisesti taivaankappaleiden nimet. Koska roomalaiset käyttivät planeetoista jumaliensa nimiä, joita niistä edelleenkin käytetään, tulivat viikonpäivienkin nimet samalla myös jumalien mukaisiksi:
Dies Solis – sunnuntai (auringon päivä)
Dies Lunae – maanantai (kuun päivä)
Dies Martis – tiistai (Marsin päivä)
Dies Mercuri – keskiviikko (Merkuriuksen päivä)
Dies Iovis – torstai (Jupiterin päivä)
Dies Veneris – perjantai (Venuksen päivä)
Dies Saturni – lauantai (Saturnuksen päivä)
Useimmat näistä latinalaisista nimistä ovat muuntuneessa muodossa edelleen käytössä muun muassa ranskassa ja italiassa. Myös englannissa viikonpäivän nimi Saturday (lauantai) johtuu Saturnuksesta, jota paitsi sunnuntain ja maanantain nimet (Sunday ja Monday) samoin kuin niiden vastineet monissa muissakin kielissä ovat suoria käännöksiä latinasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalainen_kalenteriJuuri näin se on - siihen aikaan oli maailmassa paljon näitä jumalia joita katseltiin taivaalla - historia kertoo myös esimerkiksi Egyptin auringon palvonnasta oikein selvästi - jossa se luonnollisesti kilpaili muiden uskontojen kanssa - völillä hyvällä menestyksellä välillä vähän huonommalla ..Auringon palvonnalla oli kuitenkin vaikutuksensa lähes kaikkiin uskontoihin.
Näistä opeista ja niiden tavoista oli Jumalan tarkoitus että Israeli olisi pysynyt erossa - mikä ei kuitenkaan koskaan oikein onnistunut koska he kaiken aikaa alkoivat palvella muita jumalia - myös heillä oli auringonpatsaita joita Jumala ei katsonut suopein silmin ..
3. Moos. 26:30
Ja minä kukistan teidän uhrikukkulanne ja hävitän teidän auringonpatsaanne ja panen teidän ruumiinne teidän kivijumalienne ruumiiden päälle, ja minun sieluni inhoaa teitä.
2. Aik. 14:5
Ja kaikista Juudan kaupungeista hän poisti uhrikukkulat ja auringonpatsaat, ja valtakunnassa oli rauha hänen aikanansa.
2. Aik. 34:4
Baalin alttarit kukistettiin hänen läsnäollessaan, ja niiden yli kohoavat auringonpatsaat hän hakkasi maahan, ja asera-karsikot sekä veistetyt ja valetut jumalankuvat hän murskasi ja rouhensi ja sirotteli niiden haudoille, jotka olivat niille uhranneet.
2. Aik. 34:7
kukisti alttarit, löi palasiksi ja rouhensi asera-karsikot ja jumalankuvat, ja hän hakkasi maahan kaikki auringonpatsaat koko Israelin maasta. Sitten hän palasi Jerusalemiin.
Jes. 17:8
eikä hän luo katsettaan alttareihin, omain kättensä tekoon, eikä katso niihin, mitä hänen sormensa ovat tehneet, ei asera-karsikkoihin, ei auringonpatsaisiin.
Jes. 27:9
Sentähden sovitetaan Jaakobin pahat teot sillä, ja se on hänen syntiensä poistamisen täysi hedelmä, että hän tekee kaikki alttarikivet rikottujen kalkkikivien kaltaisiksi: eivät kohoa enää asera-karsikot eivätkä auringonpatsaat.
Hes. 6:4
Teidän alttarinne jäävät autioiksi, auringonpatsaanne murskataan, ja teidän surmattujenne minä annan kaatua teidän kivijumalainne eteen.'
Hes. 6:6
Kaikilla teidän asuinpaikoillanne tulevat kaupungit raunioiksi ja uhrikukkulat autioiksi; niin jäävät teidän alttarinne raunioiksi ja autioiksi, teidän kivijumalanne murskataan ja hävitetään, teidän auringonpatsaanne särjetään, ja teidän tekeleenne pyyhkäistään pois,
Entisajan Israel muistuttaa tässä suhteessa minun mielestäni aika paljon tämän ajan kristinuskoa ..
alex
Ap. t. 20:7
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, jonka seuraavana päivänä oli määrä jatkaa matkaansa, puhui koolla oleville,
ja puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka.
Kukas nyt sapattilauantaina toimittaisi ehtoollisjumalanpalvelusta, sillä sehän kuuluu sapatinjälkeiseen päivään ts. viikon ensimmäiseen.
Ei suinkaan vielä sapatinjälkeisenä päivänä - sillä sehän oli pyhäpäivä, sunnuntai - vaan maanantaina vasta, Paavalin oli tarkoitus aloittaa uusi lähetysmatka.
MUISTAKAA ETTÄ SAPATINJÄLKEINEN PÄIVÄ SOPII EHTOOLLISJUMALANPALVELUKSELLE. toki mikä tahansa päivä.
antti- pieleen meni
Pieleen meni, koska Ap.t. 20:7 on lauantai-illan tilaisuus. Opetteleppas paremmin raamatullinen ajanlaskenta.
- öpömlöpöm
EI OLLUT. VALEHTELET.
[][] Ap.t. 20:7 on lauantai-illan tilaisuus. Opetteleppas paremmin raamatullinen ajanlaskenta. [][] - tuntematon kiistelijä -
To, tota, jos lähdemme siitä, että sapatinpäivä on lauantai, niin Apt.20 sanoo, että "sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä - olimme kokoontuneet murtamaan leipää". Kokous jatkui yli puolenyön elikkä maanantain puolelle, jona päivänä, siis viikon jo toisena pvnä, Paavalin oli määrä läheä lähetysmatkalle. Ei sunnuntaina, ehtoollispäivänä tietenkään, vaan asta arkipäivänä, maanantaina. Mutta su ja ma vastaisena yönä vielä puheltiin . . .
APT. 20. LUKU http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ap. t. 20:1&rnd=1393103148281
Toki tiesitkin totuuden, tahdot vain änkyröidä.
anttiAntti, raamatullisessa ajanlaskussa viikon ensimmäisen päivän ilta on meidän lauantai-iltamme auringonlaskun jälkeen.
TimoFlink kirjoitti:
Antti, raamatullisessa ajanlaskussa viikon ensimmäisen päivän ilta on meidän lauantai-iltamme auringonlaskun jälkeen.
Niin olenkin ajatellut, joten kysynpä nyt: Voisiko olla niin, että Jeesus nousi haudastaan jo lauantai-illalla sapatin päättyessä? Tätä olen joskus itsekseni miettinyt.
Ajankohtaahan ei Raamatuus ole mainittu, vain naisten tulo haudalle varhain ensimmäisen päivän aamuna.- Viisas pastori
anelmass kirjoitti:
Niin olenkin ajatellut, joten kysynpä nyt: Voisiko olla niin, että Jeesus nousi haudastaan jo lauantai-illalla sapatin päättyessä? Tätä olen joskus itsekseni miettinyt.
Ajankohtaahan ei Raamatuus ole mainittu, vain naisten tulo haudalle varhain ensimmäisen päivän aamuna.Kaikenlaista sinunkin päässäsi liikkuu... Ei Jeesus mitenkään illalla noussut ylös, se oli pääsiäisaamuna varhain!
anelmass kirjoitti:
Niin olenkin ajatellut, joten kysynpä nyt: Voisiko olla niin, että Jeesus nousi haudastaan jo lauantai-illalla sapatin päättyessä? Tätä olen joskus itsekseni miettinyt.
Ajankohtaahan ei Raamatuus ole mainittu, vain naisten tulo haudalle varhain ensimmäisen päivän aamuna.Perjantai oli se päivä jolloin Jeesus kuoli siis ennen sapattia ja Raamattu sanoo että Jumala herätti hänet kuolleista kolmantena päivänä - siis sunnuntaina - aikaa ei tosiaan sanota vaan kolmantena päivänä ...
alexViisas pastori kirjoitti:
Kaikenlaista sinunkin päässäsi liikkuu... Ei Jeesus mitenkään illalla noussut ylös, se oli pääsiäisaamuna varhain!
## Ei Jeesus mitenkään illalla noussut ylös, se oli pääsiäisaamuna varhain !##
ok, mistä sen tiedät - vai tiedätkö?
alexalex.kasi kirjoitti:
Perjantai oli se päivä jolloin Jeesus kuoli siis ennen sapattia ja Raamattu sanoo että Jumala herätti hänet kuolleista kolmantena päivänä - siis sunnuntaina - aikaa ei tosiaan sanota vaan kolmantena päivänä ...
alexKun me sanomme sunnuntai voi viikon ensimmäinen päivä olla sen ajan käytännön mukaan myös meidän lauantaimme
Meidän ajanlaskumme :
.............................. Perjantai.................Lauantai ..............Sunnuntai
.............................I---------------------I----------------------I ----------------------I
Sen ajan tavan mukaan.
.......................Perjantai ............. Sapatti .......... Ensim. päivä
............... I---------------------I---------------------I----------------------I ............
.........Jeesus kuoli >> .I Jeesus kuolleena....I.. Kolmas päivä ..I
alex
Huomenta,
Itämailla ajan lasku tapahtui erilaisin perustein kuin meidän kellonaika. Itämailla laskettiin auringon laskuista vuorokaudet.
Nykyinen ajanlasku alkoi joskus 500 luvulla. Katso tietosanakirjoista.
Sen ajan ajanlaskussa oli sellainen tapa että jos vuorokautta kului esim- pari tuntia auringon laskun jälkeen niin aika ilmaistiin jo kahtena vuorokautena.
Eli jos aurinko laskee sapattina klo 20 ja kokous loppuu 3 tuntia auringon laskun jälkeen joka olisi kellossa klo 23, niin aikaa on kulunut aikaa ilmaistaessa 2 päivää !
Konstantinus Suuri on yhdistänyt kristittyjen sapatin ja muun kansan valon juhlan samalle päivälle työvoimapoliittisista syistä. Minä olen muuten käynyt lapsena koulua kuusi päivää viikossa. Se oli suuri ja hieno asia kun viikkoon tuli yksi lepopäivä lisää. Valon, auringon, Heliumin juhla sunday on ollut aina tavallinen juhla jossakin muodossa historiassa.
Minä en tiedä kuka oli kirkkoisänä silloin, mutta keskiajan kirkko ja keisari
kulkivat käsi kädessä.
Kristinusko on globaali ja glogaali asia jossa ei kansallisuuksista ole koskaan kysymys. Gal 3:28, Joh 3:16, Kol 3:11, mm.
Meillä suomessa viikon seitsemäs päivä on muutettu sunnuntaiksi 1.1.1973 lukien. Siihen saakka alkuperäinen Raamatun historian aikainen viikkojärjestys meillä oli voimassa eli 7 päivä oli saturday > l. lauantai.
Juutalaisvastaisuudesta johtuen sapattia vieroksuttiin jossakin määein jo 100 luvulla, mutta uskolliset pysyivät uskollisina Herralle.
Lepopäivällä on historiassa ollut erilaisia merkityksiä- aluksi luomisen muistomerkki aikana jolloin työtä ei vielä tehty; 1 Moos 2:1-4, ja sitten 2 Moos 20 fyysinä lepona että ihminen jaksaisi, 5 Moos 5 yhdistyi päivään myös Egyptistä vapautumusen muistojuhla, liiton merkkinä Hes 20:20, syy; 2 Moos 31:16-17, ja päivään liittyy aina Jumalan läsnäolo lepoa läheisten ja Jumalan seurassa Jes 58:13-14 että ihminen palautuisi fyysisistä ja henkisistä rasituksista jaksaakseen. Päivä on ihmistä varten fyysisen ja henkisen hengellisen hyvinvoinnin vuoksi.
Lepopäivä on yksi lain käsky. Laissa on 10- ei 9 käskyä.
Matt 5:17-18, Luuk 16:17, Jaak 2:8-13, 1 Joh 5:1-5, Ilm 14:12, 12:17, Dan 7:25.
Jumalan siunausta
Jari Laurila- viikon ensimmäinen
Kristikunta viettää perinteisesti viikon ensimmäistä päivää Kristuksen ylösnousemuksen muistopäivänä, jota se UT:n kirjoitusten mukaan onkin. Tässä on kuitenkin otettava huomioon kaksi seikkaa. Ensinnäkin, Raamattu ei missään kohdassa käske tai kehoita meitä viettämään viikon ensimmäistä päivää lepopäivänä sapatin sijaan. Tällainen viikon ensimmäistä päivää lepopäivänä pyhittävä käytäntö ei siis perustu Jumalan Sanaan, vaan on ihmisoppi ja itsevalittu jumalanpalvelus (Kol.2:22-23).
Toiseksi on huomattava, että aivan tarkkaan ottaen sunnuntai ei ole sama kuin viikon ensimmäinen päivä. Viikon ensimmäinen päivä alkaa lauantai-iltana ja päättyy sunnuntai-iltana, mutta sunnuntai alkaa ja loppuu noin kuusi tuntia myöhemmin puolenyön aikaan, roomalaisen käytännön mukaan. Myöhemmin tarkastelemme sitä, että Messias mitä ilmeisimmin nousi kuolleista viikon ensimmäisen päivän alkaessa lauantai-iltana, oltuaan haudassa kolme päivää ja kolme yötä. Tämän perusteella on ilmeisesti niin, että sunnuntaita tarkalleen ottaen ei voida viettää Kristuksen ylösnousemuspäivänä, koska se tapahtui lauantai-iltana, viikon ensimmäisen päivän alkaessa.- Trooassa..
Alkuseurakunnan päivinä viikon ensimmäistä päivää, erityisesti sen iltaa, vietettiin uskovien kokoontumispäivänä ja leivänmurtopäivänä. Paavalin matkakertomus osoittaa, että uskovat kokoontuivat Trooaassa viikon ensimmäisen päivän iltana eli lauantai-iltana murtamaan leipää eli ehtoollista viettämään (Jos he olisivat kokoontuneet sunnuntai-iltana, niinkuin monet ovat virheellisesti ymmärtäneet, olisi leivän murtaminen silloin jäänyt maanantain eli viikon toisen päivän puolelle, koska Paavali puhui yli puolenyön ja vasta sitten mursi leipää uskovien kanssa; katso: Ap.t.20:7-11). Siihen, että juuri tuo ilta oli sopiva leivänmurtoilta, on ainakin kaksi taustatekijää. Ensinnäkin, perinteisesti sapatin päättyessä ja viikon ensimmäisen päivän alkaessa (kun kolme keskivahvaa tähteä on tullut näkyviin taivaalle), lauantai-iltana, juutalaiset viettävät sapatin päättämisseremonian, Havdalan (Havdala merkitsee erottamista; sapatti ja viikon ensimmäinen arkipäivä erotetaan tällä seremonialla), rukouksineen joko kotona tai synagoogassa kokoontuneena. Toisekseen, viikon ensimmäisen päivän ilta on mitä ilmeisimmin Messiaan ylösnousemuksen hetki ja siksi oli sopivaa viettää tätä iltaa uskovien kokoontumiseen ja leivänmurtoon.
Viikon ensimmäinen päivä oli myöskin yhteinen keräyspäivä Jerusalemin pyhiä varten (Room.15:25-27). Kukin laittoi silloin kotonaan jotakin talteen, menestymisensä mukaan, sitä varten, että uskovien lähetystö voisi viedä pakanauskovien rakkaudenlahjan Jerusalemin köyhyydessä eläville pyhille. - Viisas pastori
Mitä kummaa horajat? Jopa adventistit myöntävät sen, että sunnuntai on ylösnousemuspäivä. He eivät vain hyväksy sen pyhittämistä.
- Mistä sunnuntai on
"Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi" (Dan.7:25).
Sunnuntain historia alkaa itse asiassa jo Baabelin valtakunnan ja Baabelin tornin ajoilta. Raamattu kertoo meille, kuinka maailman ensimmäinen valtias, Nimrod, rakensi Baabelin (1.Moos.10:8-12). Sinearin lakeudelle rakennettiin myös Baabelin torni, maailman ensimmäisen väärän jumalanpalvelusjärjestelmän keskuspaikka, jota johti Nimrodin puoliso Semiramus (1.Moos.11:1-9). Semiramus kehitti uskonnollisen järjestelmän, Baabelin uskonnon, jonka symbolina oli Semiramus-äiti Tammus-lapsi käsivarsillaan. Historiallisten tietojen mukaan Semiramus korotti itsensä taivaan kuningattareksi, jonka kautta tuli pelastus ja elämä. Uskontoon kuului puhdistus synneistä veden vihmonnan kautta (lapsikasteopin alku). Kuoleman jälkeen seurasi puhdistus synneistä tulessa (kiirastuliopin alku). Baabelin uskontoon kuului myös taivaan kuningattaren ja hänen poikansa Tammuksen palvonta mm. aurinkoa kumartamalla, koska auringosta tuli Tammuksen symboli (tarkastelemme asiaa vielä tarkemmin myöhemmin).
Mistä sunnuntai on peräisin?- Baabelin uskonto
Tämä Baabelin uskonto levisi ympäri maapallon eri kulttuureihin ja kansoihin. Nimet vaitelivat eri kulttuureissa, mutta äiti-lapsi asetelma ja auringon palvonta pysyi samana. Iisebelin aikana Baabelin uskonto turmeli Israelin kansaa Baalin ja Astarten palvontana ja Jahve vihastui kansaansa, jossa taivaankuningataroppi ja Tammuksen palvonta sekä auringon kumartaminen olivat saaneet aikaan luopumuksen Jahvesta, Israelin Jumalasta (1.Kun.16:29-34; Jer.7:17-20; 44:15-30; Hes.8:14-18).
Ilmestyskirjassa on varoitus Tyatiiran seurakunnalle, että se sietää Iisebeliä, väärää profeettaa, joka turmelee monien uskon (Ilm.2:18-29). Varoitus ei ollut turha, sillä Baabelin uskonnon luopumus tuli myös uuden liiton Jumalan seurakuntaan. Jeshuan kuoleman, ylösnousemuksen, taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen seurakunta oli puhdas ja noudatti kaikessa Jumalan Sanaa ja Tooran käskyjä, apostolien valvoessa seurakuntia. Apostolien kuoltua laittomuuden salaisuus pääsi vaikuttamaan ja tekemään työtään (2.Tes.2:1-12). Hajaannus, oppiriidat, luopumus ja harhaopit alkoivat vaikuttaa uskovien keskuudessa. Ratkaisevimmat tapahtumat olivat 300-luvulla, kun keisari Konstantinus Suuri tuli valtaan. Hän nosti kristinuskon suosituimmuusasemaan, tehden siitä tasavertaisen uskonnon muiden pakanauskontojen kanssa, joita oli Rooman valtakunnassa. Myöhemmin kristinuskosta tuli Rooman imperiumin valtionuskonto ja alkoi katolisen kirkon historia. - Roomalaiset..
Baabelin uskonto kirjoitti:
Tämä Baabelin uskonto levisi ympäri maapallon eri kulttuureihin ja kansoihin. Nimet vaitelivat eri kulttuureissa, mutta äiti-lapsi asetelma ja auringon palvonta pysyi samana. Iisebelin aikana Baabelin uskonto turmeli Israelin kansaa Baalin ja Astarten palvontana ja Jahve vihastui kansaansa, jossa taivaankuningataroppi ja Tammuksen palvonta sekä auringon kumartaminen olivat saaneet aikaan luopumuksen Jahvesta, Israelin Jumalasta (1.Kun.16:29-34; Jer.7:17-20; 44:15-30; Hes.8:14-18).
Ilmestyskirjassa on varoitus Tyatiiran seurakunnalle, että se sietää Iisebeliä, väärää profeettaa, joka turmelee monien uskon (Ilm.2:18-29). Varoitus ei ollut turha, sillä Baabelin uskonnon luopumus tuli myös uuden liiton Jumalan seurakuntaan. Jeshuan kuoleman, ylösnousemuksen, taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen seurakunta oli puhdas ja noudatti kaikessa Jumalan Sanaa ja Tooran käskyjä, apostolien valvoessa seurakuntia. Apostolien kuoltua laittomuuden salaisuus pääsi vaikuttamaan ja tekemään työtään (2.Tes.2:1-12). Hajaannus, oppiriidat, luopumus ja harhaopit alkoivat vaikuttaa uskovien keskuudessa. Ratkaisevimmat tapahtumat olivat 300-luvulla, kun keisari Konstantinus Suuri tuli valtaan. Hän nosti kristinuskon suosituimmuusasemaan, tehden siitä tasavertaisen uskonnon muiden pakanauskontojen kanssa, joita oli Rooman valtakunnassa. Myöhemmin kristinuskosta tuli Rooman imperiumin valtionuskonto ja alkoi katolisen kirkon historia.Pakanalliset roomalaiset, jotka olivat tottuneet harjoittamaan Baabelista alkanutta uskontoa, joka oli heidän keskuudessaan mm. Mitras-kultin nimellä ja Saturnaalia-juhlana, palvoivat aurinkoa, kuuta, muita planeettoja ja epäjumalia. Jotta pakanalliset roomalaiset saataisiin omaksumaan uusi voimallinen "kristinusko", tehtiin kompromissejä raamatullisen kristinuskon ja Rooman pakanuuden uskontojen välillä. Tuolloin sai alkunsa roomalaiskatolinen uskonto, joka on sekoitus raamatullista kristinuskoa ja Baabelin tornista alkanutta kulttia. Semiramus-Tammus asetelman tilalle tehtiin neitsyt-Maria-Jeesus-lapsi asetelma. Maria korotettiin taivaan kuningattareksi, jonka kautta tulee pelastus ja elämä sekä vastaus rukouksiin. Alettiin viettää juhlapäiviä Marialle ja palvomaan pyhimysten kuvia. Tammuksen syntymäpäivästä keskitalvella, joulukuun 25. päivänä, tehtiin Kristuksen syntymäjuhla. Raamatullisen juutalaisen pääsiäisen sijaan Nikean kirkolliskokouksessa 325 jKr. otettiin roomalainen pääsiäinen, Konstantinuksen johdolla. Näin Rooman pedon sarvi teki työtään Danielin profetian mukaisesti.
Kun tämä Rooman pedon sarvi muutteli aikoja ja Jumalan Tooran käskyjä, ei luonnollisesti Jumalan antama lepopäivä, sapatti, saanut olla rauhassa. Viikon seitsemäntenä päivänä ollut lepopäivä, sapatti, siirrettiin viikon ensimmäiselle päivälle, sunnuntaille eli aringon päivälle, koska roomalaiset olivat tottuneet palvomaan aurinkoa Mitras-kultissaan ja viettämään auringon päivää. Kehityksen kulun historiasta kertoo osuvasti Kööpenhaminan yliopiston kirkkohistorian professorin Fredrik Nilsenin kirjoittama Kristillisen kirkon historia I, jonka suomeksi on toimittanut ja täydentänyt Jaakko Gummerus (painettu Otavan kirjapainossa 1913): - KTS..lle.
Roomalaiset.. kirjoitti:
Pakanalliset roomalaiset, jotka olivat tottuneet harjoittamaan Baabelista alkanutta uskontoa, joka oli heidän keskuudessaan mm. Mitras-kultin nimellä ja Saturnaalia-juhlana, palvoivat aurinkoa, kuuta, muita planeettoja ja epäjumalia. Jotta pakanalliset roomalaiset saataisiin omaksumaan uusi voimallinen "kristinusko", tehtiin kompromissejä raamatullisen kristinuskon ja Rooman pakanuuden uskontojen välillä. Tuolloin sai alkunsa roomalaiskatolinen uskonto, joka on sekoitus raamatullista kristinuskoa ja Baabelin tornista alkanutta kulttia. Semiramus-Tammus asetelman tilalle tehtiin neitsyt-Maria-Jeesus-lapsi asetelma. Maria korotettiin taivaan kuningattareksi, jonka kautta tulee pelastus ja elämä sekä vastaus rukouksiin. Alettiin viettää juhlapäiviä Marialle ja palvomaan pyhimysten kuvia. Tammuksen syntymäpäivästä keskitalvella, joulukuun 25. päivänä, tehtiin Kristuksen syntymäjuhla. Raamatullisen juutalaisen pääsiäisen sijaan Nikean kirkolliskokouksessa 325 jKr. otettiin roomalainen pääsiäinen, Konstantinuksen johdolla. Näin Rooman pedon sarvi teki työtään Danielin profetian mukaisesti.
Kun tämä Rooman pedon sarvi muutteli aikoja ja Jumalan Tooran käskyjä, ei luonnollisesti Jumalan antama lepopäivä, sapatti, saanut olla rauhassa. Viikon seitsemäntenä päivänä ollut lepopäivä, sapatti, siirrettiin viikon ensimmäiselle päivälle, sunnuntaille eli aringon päivälle, koska roomalaiset olivat tottuneet palvomaan aurinkoa Mitras-kultissaan ja viettämään auringon päivää. Kehityksen kulun historiasta kertoo osuvasti Kööpenhaminan yliopiston kirkkohistorian professorin Fredrik Nilsenin kirjoittama Kristillisen kirkon historia I, jonka suomeksi on toimittanut ja täydentänyt Jaakko Gummerus (painettu Otavan kirjapainossa 1913):Että KTS... saa mielellään lukea mitä sapatista ollaan mieltä.
Adventistit viettää sapattia.
Bapteisteissa on ihmisiä, jotka viettävät sapattia.
Apostolisen seurakunnan, eli helluntalaisten kansainvälinen kirkko viettää sapattia.
Luterilaisuudesta eronnut Jumalan kansa viettää sapattia maassamme jne.
Eli näin on uskollista joukkoa maassamme, tietämätöntä sunnuttelevia, sekä niskottelevia epäuskoisia, jotka rakastavat ihmisviisautta.
Jaa, sitten nämä Lindemanin porukka, jotka kertovat sunnuttelijoille, kuinka sapatti asetetaan kohdalleen, apostolinen seurakunta tulee olemaan ja antikristuksen eksytyksestä pääsee vapaaksi. myös KTS.ssäkin.
justiinsansa kanssa. Pyydähän lukemaan valaistusta.
http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm
- jämpti
ei ole niin jämti kuin luulet.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1831536
No nytkö tuli lähtö Orpolle?
Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall1961367Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä431119Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad43823- 14720
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä30701Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21700- 36681
Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .20640Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46617