Naisen seurustelemattomuus turn-off?

Olen 27-vuotias nainen enkä ole koskaan ollut ns. "oikeassa" pidemmässä parisuhteessa. On ollut joitakin lyhyitä pari kuukautta kestäneitä juttuja sekä yksi vuoden kestänyt juttu, joka ei oikein koskaan lähtenyt lentoon eikä muuttunut varsinaiseksi seurusteluksi. Tälläkin viikolla on päättynyt taas yksi reilun kuukauden kestänyt säätö. Suurimman osan ajasta vietän kuitenkin ihan sinkkusinkkuna, ketään edes tapailematta.

Syitä tähän on mm.
-luonteeni, olen varsinkin nuorempana ollut sellainen kiltti, ujohko tyttö. Ja varsinkin aiemmin olen kärsinyt liiasta miellyttämisenhalusta, "yrittänyt" liikaa ja ikään kuin pyytänyt olemustani anteeksi. Vieläkin olen hitusen epäitsevarma.
-introverttiys, en ole koskaan varsinaisesti suu vaahdossa etsinyt parisuhdetta vaan olen viihtynyt yksinkin, ehkäpä olen ollut liiankin rennosti ja passiivinen.
-tästä syystä myöskään en ole koskaan tapaillut ketään vain tapailun vuoksi, vaan tapailen (ja seurustelen) kun olen ihan oikeasti kiinnostunut jostakusta.
-parikymppisenä mulla oli hankalasta taustastani (perheväkivaltaa, alkoholisti-isä ym.) johtunut masennusjakso, sellainen 2 vuotta meni siinä sumussa.

Myöhemmällä iällä olenkin jo hieman rentoutunut ja uskaltanut olla oma iloinen itseni, ja seuraakin on löytynyt vähän helpommin. Pelkään kuitenkin, että ns. kunnolliset, parisuhdetta etsivät miehet pelästyvät kun kuulevat tällaisen kolmeakymppiä lähentelevän naisen olevan näin kokematon ja ajattelevat että musta ei ole seurustelemaan. Tuo edellinenkin säätö kyseli edellisistä suhteista, kuinka kauan ne kestivät ym. eli arvioi mua niiden perusteella.

Ja palstoilta olen lukenut ja likkakavereiden suusta kuullut miten he pitävät suurena hälytysmerkkinä miehen aiempaa seurustelemattomuutta, että kyllä kolmekymppisessä seurustelemattomassa ihmisessä on jotakin pahasti vialla.

Onko siis tämän ikäisen naisen seurustelemattomuus suurensuuri hälytysmerkki vakavampaa suhdetta etsiville miehille?
14472
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Miltä luulet meistä miehistä tuntuvan jotka on myös 27 mutta eivät ole seurustellut päivääkään?

Äänestä

No jos seurustelemattomuus ei ole vapaaehtoista pelimiesmeininkiä, niin varmaan vielä pahemmalta tuntuu kuin naisista. Tää on vähän mutua mutta tuntuu että naiset ovat tarkempia näissä, eli tuomitsevat helpommin ja etsivät ehkäpä hieman tosikkomaisemmin sitä parisuhdetta.

Ja naiset yleensä ottaen haluavat itseään "ylempänä" olevan miehen, eli miehen joka on vähintään mutta mielellään vielä enemmän kouluttautunut, varakas, kokenut ym.

Itse olen hyvinkin avarakatseinen ja koitan ajatella ihmistä kokonaisuutena eli jos mies muuten on normaali ja kiinnostusta löytyy niin eipä tuo seurustelemattomuus silloin merkkaa mitään.

Mutta kylmä totuus on se, että kyllä ihmiset arvostelevat toisiaan tällaisten seikkojen perusteella ja siksi haluaisinkin mielipiteitä, että kuinka suuri turn-off tällainen seurustelemattomuus on miehille?

Äänestä
  • "tuntuu että naiset ovat tarkempia näissä, eli tuomitsevat helpommin ja etsivät ehkäpä hieman tosikkomaisemmin sitä parisuhdetta.

    Ja naiset yleensä ottaen haluavat itseään "ylempänä" olevan miehen, eli miehen joka on vähintään mutta mielellään vielä enemmän kouluttautunut, varakas, kokenut ym. "

    Tämä on kyllä huomattu..

    Äänestä

No ehkä totaalinen seurustelemattomuus, mut siitähän ei sun kohdal ole kysymys.

Äänestä

Seurustelemattomuus ei haittaa mitään. Se haittaisi jos olisi liuta exiä ja lapsia jokaisen kanssa.

Äänestä

Aika huvittavaa että jopa naisen seurustelemattomuus tarkoittaa useita suhteita, samalla logiikalla varmaan naisen neitsyys tarkoittaa sitä että hän on ollut vain muutaman miehen kanssa?

Äänestä

Ikää itsellä 30v. Ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen "seurustelu" kuvio oli joskus 17v. Kesti muistaakseni noin 2kk.

Tuon jälkeen ollutkin hiljaista.. jotain pientä säpinää joskus. Olen mielesti aloittajan kaltainen luonne, eli en luo kontaktia aktiivisesti ympärillä pyoriviin ihmisiin. Vaikka samalla vihaankin Suomalaista kulttuuria, etenkin meidän sosiaalisia taitoja. Pärjään sekä viihdyn yksin ja tuntuu että olen juurtunut jo omiin tapoihini toimia ja olla.

En kuitenkaan koe olevani mitenkään "huonompi" ihminen viihtyessäni sinkkuna. Tosin seksuaalinen turhautuminen on ikävin asia tässä elämäntavassa, ja sitä kun ei taas saa ilman jonkin asteen säätöä ja vääntöä naisen kanssa.

Äänestä

Kiitos vastauksista. Mietin myös, että mikä siinä naisen seurustelemattomuudessa toisaalta on sitten niin hälyttävää? Pelko siitä että naisessa on joku vika kun kukaan ei ole sitä kelpuuttanut? Kyseessä on joku ikuista teini-ikää elävä bilettäjä, joka ei osaa aikuistua? Ikuista bile-elämää elävä bilehile joka on kymmenien miesten polkema? Miehiä vihaava telaketjufemakko? Siipeensä miesrintamalla saanut traumatisoitunut nainen? Seksuaalisesti passiivinen kun ei ole miestä esinyt edes seksin takia?

Täytyy vain toivoa että tuleva mies (jos sellaista nyt tuleekaan) tosiaan kuuntelee minua kuin uskoo omiin ennakkoluuloihinsa. Tai no, onhan tuo masennusjakso periaatteessa "vika", mutta toisaalta johtuu ihan luonnollisista syistä, kai se olisi enemmän huolestuttavaa jos lapsuudessa nähty väkivalta _ei_vaikuttaisi mitenkään.

Uutena vuotena mulle yritettiin tyrkyttää kaverin kaveria, joka kännispäissään jutteli lähinnä kikkelistään koko illan. Vaikka ymmärränkin pervoa huumoria niin en silti kokenut olevani samalla aallonpituudella. Ja tosiaan tällä viikolla päätin yhden säädön kun huomasin miehen olevan vain seksin perässä. Tälläkin miehellä oli taustallaan pitkiä seurustelisuhteita mutta mun kanssa halusi vain seksiä.

En koe olevani enää mikään bilehile sinkku tai liian nirsokaan, vaan lähinnä sinkku vastoin tahtoani. Kaveripiirissäni on pari tyyppiä jotka seurustelevat lähinnä siksi että onpahan vierellä edes joku kun eivät yksinkään halua olla. Mun mielestä se on surullisempaa kuin sinkkuus.

Mutta, jään katsastelemaan (mies)tilannetta :)

Äänestä
  • Aika hyvin luettelit itsekin ne ajatukset, jotka miehellä saattavat herätä tuossa tilanteessa. Mutta tarvitseeko seurusteluhistoriaa ottaa esiin heti alussa? Sitten kun mies on sinuun tutustunut ja ihan normaaliksi havainnut niin ei tuolla enää ole väliä. Jos siitä tulee kysymyksiä heti alussa, niin ohittaa ne vaikka jotenkin ympäripyöreästi. Toisaalta, en minä ainakaan ole naisilta edes kysellyt seurusteluhistoriaa muuten kuin ehkä viimeisimmän suhteen osalta, varmistaakseni että se on käsitelty pois ja nainen katsoo eteenpäin.

    Äänestä

-Mietin myös, että mikä siinä naisen seurustelemattomuudessa toisaalta on sitten niin hälyttävää? Pelko siitä että naisessa on joku vika kun kukaan ei ole sitä kelpuuttanut? Kyseessä on joku ikuista teini-ikää elävä bilettäjä, joka ei osaa aikuistua? Ikuista bile-elämää elävä bilehile joka on kymmenien miesten polkema? Miehiä vihaava telaketjufemakko? Siipeensä miesrintamalla saanut traumatisoitunut nainen? Seksuaalisesti passiivinen kun ei ole miestä esinyt edes seksin takia?-

Noista ehkä tää "Kyseessä on joku ikuista teini-ikää elävä bilettäjä, joka ei osaa aikuistua? " on kolmikymppisen kohdalla se hälyttävin asia...

Äänestä

Ei todellakaan turn-off ainakaan mulle vaan päinvastoin. Kuulostat oikeastaan juuri sellaiselta ihmiseltä jota itse etsin ;-) Itse olen 27 enkä ole seurustellut koskaan. Ärsyttävää että useimmille ihmisille tulee heti kaltaisestani ihmisestä mieleen joku täys friikki. Olen myös introvertti ja ujon puoleinen, joten tämä selittää ongelmaa omalla kohdallani. Ja luonteestani ja epäsosiaalisista harrastuksistani johtuen kavereitakaan ei ole viime aikoina näkynyt. Mutta en tajua miksi seurustelua pitää ajatella jonain koulutuksen tyylisenä asiana. Jos kaksi ihmistä viihtyy toistensa seurassa ja tuntee fyysistä vetovoimaa toisiinsa niin eikö se riitä?

Äänestä

Heips ap,

olen samaa mieltä kuin tuo edellinen kirjoittaja (not alone), että päin vastoin on parempi, että naisella ei ole liutaa seurustelusuhteita takana (eikä sen puoleen miehelläkään). Ja tämäntyyppinen ihminen helposti juuri seurustelee vain, jos vastapuoli oikeasti kiinnostaa.

Itse olen ulospäin suuntautunut, iloinen ja ahkera, mutta siitäkin huolimatta pidän parempana hyvää suhdetta kuin ympäriinsä säätämistä. Ja todellakaan pelästyisi, jos nainen kertoisi, ettei ole seurustellut/ollut parisuhteessa, päinvastoin se olisi pelkkää plussaa.

Millaista miestä muuten etsit?

Äänestä
  • Onhan aloittajalla liuta jonkinlaisia säätöjä takana. Minusta tuo on kyllä aika negatiivista, että on monien miesten kanssa harrastanut seksiä, muttei ole oikeasti seurustellut koskaan. Kertoo ehkä hyväksynnän tarpeesta, kun ei osaa olla yksin ja valita sopivaa miestä huolella, vaan menee kukasta kukkaan.

    Äänestä

Nainen saa ainan miehen. Tosin ei välttämättä hyvää miestä vaan usein pettäjän narsistin, pleijerin ja naisten hakkaajan mutta miehen kuitenkin. 27 v kokemattoman miehen on lähes mahdotonta saada tyttöystävää, ei edes rumaa naista saa helposti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kyselijä kirjoitti:

Olen 27-vuotias nainen enkä ole koskaan ollut ns. "oikeassa" pidemmässä parisuhteessa. On ollut joitakin lyhyitä pari kuukautta kestäneitä juttuja sekä yksi vuoden kestänyt juttu, joka ei oikein koskaan lähtenyt lentoon eikä muuttunut varsinaiseksi seurusteluksi. Tälläkin viikolla on päättynyt taas yksi reilun kuukauden kestänyt säätö. Suurimman osan ajasta vietän kuitenkin ihan sinkkusinkkuna, ketään edes tapailematta.

Syitä tähän on mm.
-luonteeni, olen varsinkin nuorempana ollut sellainen kiltti, ujohko tyttö. Ja varsinkin aiemmin olen kärsinyt liiasta miellyttämisenhalusta, "yrittänyt" liikaa ja ikään kuin pyytänyt olemustani anteeksi. Vieläkin olen hitusen epäitsevarma.
-introverttiys, en ole koskaan varsinaisesti suu vaahdossa etsinyt parisuhdetta vaan olen viihtynyt yksinkin, ehkäpä olen ollut liiankin rennosti ja passiivinen.
-tästä syystä myöskään en ole koskaan tapaillut ketään vain tapailun vuoksi, vaan tapailen (ja seurustelen) kun olen ihan oikeasti kiinnostunut jostakusta.
-parikymppisenä mulla oli hankalasta taustastani (perheväkivaltaa, alkoholisti-isä ym.) johtunut masennusjakso, sellainen 2 vuotta meni siinä sumussa.

Myöhemmällä iällä olenkin jo hieman rentoutunut ja uskaltanut olla oma iloinen itseni, ja seuraakin on löytynyt vähän helpommin. Pelkään kuitenkin, että ns. kunnolliset, parisuhdetta etsivät miehet pelästyvät kun kuulevat tällaisen kolmeakymppiä lähentelevän naisen olevan näin kokematon ja ajattelevat että musta ei ole seurustelemaan. Tuo edellinenkin säätö kyseli edellisistä suhteista, kuinka kauan ne kestivät ym. eli arvioi mua niiden perusteella.

Ja palstoilta olen lukenut ja likkakavereiden suusta kuullut miten he pitävät suurena hälytysmerkkinä miehen aiempaa seurustelemattomuutta, että kyllä kolmekymppisessä seurustelemattomassa ihmisessä on jotakin pahasti vialla.

Onko siis tämän ikäisen naisen seurustelemattomuus suurensuuri hälytysmerkki vakavampaa suhdetta etsiville miehille?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu