Olen 48-vuotias mies,seurustellut 9 kk,
kaikki on periaatteessa hyvin.
Ihmettelen miksi nainen ei osaa näyttää
tunteitaan,ei halata,ottaa kaulasta
OMA-ALOITTEISESTI.
Kuitenkin hän on maileissa kertonut rakastavansa
minua.
"Itsestäänselvyyksiä" ei tarvitse kuulemma kertoa
Voisiko joku valaista ?
kaikki on periaatteessa hyvin.
Ihmettelen miksi nainen ei osaa näyttää
tunteitaan,ei halata,ottaa kaulasta
OMA-ALOITTEISESTI.
Kuitenkin hän on maileissa kertonut rakastavansa
minua.
"Itsestäänselvyyksiä" ei tarvitse kuulemma kertoa
Voisiko joku valaista ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tälläisiä naisia liikkuu aika paljon. Miksiköhän
hänellä oli mennyt edellisen kanssa poikki? Kun
olette olleet yhdessä muutaman vuoden niin hän ei
kerro sitä edes sähköpostissa enää.
Kiitos mielipiteestä,vaikkei se mieltä
ylentänytkään...
Olen itse turhautunut hieman samasta syystä...
Tunteiden näyttämisen mallit on kotoa,
lapsuudesta opittu asia. Toisille avoimuus ja
tunteiden näyttäminen on tärkeää, toisia se taas
ahdistaa.
Kumppania etsiessä pitäisi vaan löytää se
samanlainen yksilö. Ei toista voi opettaa, vanha
koira ei opi uusia temppuja ;-)
Jos sinua 9kk jälkeen vaivaa kumppanin kyky
näyttää tunteita, niin onko hän sinulle oikea?
Olen samassa tilanteessa, mutta olemme olleet
yhdessä melkein 10 vuotta!
mutta jotkut ihmiset nyt vaan sattuu oleen sitä
sorttia että se tunteiden näyttäminen on
vaikeaa.Ajattelepa käänteisesti että sun pitäis
käyttäytyä sulle ei-tyypillisellä tavalla. Eikö
tuntus vaikealta? Anna naises olla mikä on ja jos
hän on ilmoittanut että sua rakastaa niin varmaan
se niin on. Ehkäpä hän näyttää sen jollain muulla
tavalla.
itse olen vasta nuori, mutta nainen kuitenkin, ja
ei tuo tunteiden näyttäminen aina niin helppoa
ole. kirjoittaa pystyn vaivatta ja suoraan
rahellisesti mitä tunnen mutta sanominen ja
tekeminen on välillä vaikeaa. Mutta kyllä
halauskin sieltä joskus tulee kun tarpeeksi siltä
tuntuu.
...mä oli 12 vuotta naimisissa vastaavanlaisen
naisen kanssa. Hänelle kaikenlainen tunteiden
näyttäminen oli todella vaikeeta (paitsi
negatiivisten), vaikka sanoikin rakastavansa mua
aidosti ja paljon. Johtu kuulemma lapsuudesta ja
siitä, ettei kotona "saanut" näyttää tunteita.
Kai siinä oli koko ajan jotain jätetyksi
tulemisen pelkoakin; "jos ei anna itsestään
liikaa, niin ei sitten satu niin paljon ku
jätetään"
Yritin vuodesta toiseen rohkaista häntä
näyttämään tunteitaan ja tein itse niin kaikin
tavoin, en kuitenkaan painostamalla mitenkään, ei
vaan auttanu. Henkinen umpisolmu asian ympärillä
taisi olla liian tiukka. Yritin kuulemma muuttaa
häntä ihmisenä, vaiks sanoin aina että hyväksyn
hänet just sellasena ku on?! Ihmettelin vaan
sitä, et jos kerran rakastaa, ni miks sitä ei
voi, eikä "saa" näyttää hellillä kosketuksilla ja
halauksilla myös?!?! Kuulemma
sellasia "itsestäänselvyyksiä" ei TARTTE
näyttää?!?!?! Ku sanoin, ettei parisuhde ja
puoliso KOSKAAN ole itsestäänselviä, vaimoni meni
paniikkiin ja kieltäyty puhumasta asioista
enempää. Korkeintaan kysy onko mulla sitte jo
joku toinen.
Lopuks asiat meni siihen malliin, ettei
vastaukseks saanu muuta ku ärinää ja murinaa,
vaikka olis halunnu vaan läheisyyttä (puolin ja
toisin).
No, erohan siitä loppujen lopuks tuli, monestakin
syystä. Eikä vähiten sen takia, että koin olevani
tunnetyhjiössä ja hyvin yksin henkisesti.
Näyttää ikävä kyllä siltä että, jos
hellyydenosotukset puuttuvat jo suhteen alussa
niin ei niitä myöhemminkään juuri ole
odotettavissa. Surullista mutta totta.